C.5. Debianin osiointisovellukset

Debianin kehittäjät ovat muokanneet useita erilaisia osiointisovelluksia toimimaan erilaisien kiintolevyjen ja laitearkkitehtuurien kanssa. Tämän ohjeen kattaman arkkitehtuurin osiointisovellus tai osiointisovellukset ovat seuraavassa luettelossa:

partman

Debianin suositeltu osiointisovellus. Tämä monitoimityökalu osaa myös muuttaa osion kokoa, luoda tiedostojärjestelmiä ja liittää ne liitoskohtiin.

fdisk

Alkuperäinen Linuxin osiointityökalu, sopii asiantuntijoille.

Ole varovainen jos koneen levyllä on FreeBSD-osioita. Asennusytimet tukevat niitä, mutta fdisk saattaa nimetä (tai ei nimeä lainkaa) ne muilla laitenimillä. Katso Linux+FreeBSD HOWTO.

cfdisk

Helppokäyttöinen merkkipohjainen kokoruudun käyttöliittymä meille tavallisille näppäimistönkuluttajille.

Huomaa ettei cfdisk ymmärrä FreeBSD-osioita lainkaan, joten laitenimet voivat taas olla erilaisia.

Jokin näistä ohjelmista käynnistetään oletusarvona kun valitaan Tee levyosiot (tai vastaavaa). Saattaa olla mahdollista käyttää jotain muuta osiointisovellusta käynnistämällä se komentoriviltä virtuaalikonsolilla kaksi, mutta tätä ei suositella.

C.5.1. Alpha ja osiointi

Debianin käynnistäminen SRM-konsolilta (ainoa käynnistämistapa levyltä jota etch tukee) vaatii käynnistyslevyllä BSD-levynimiön, ei DOS-osiotaulua. (Muista SRM-käynnistyslohkon olevan ei-yhteensopiva DOS-osiotaulujen kanssa — katso Kohta 5.1.1, “Alphan konsolin laiteohjelmisto”.) Tästä syystä komento partman luo BSD-levynimiöitä toimiessaan arkkitehtuurilla alpha, mutta jos levyllä on jo DOS-osiotaulu on levyllä olevat osiot poistettava ennen kuin partman voi muuntaa levyn käyttämään levynimiötä.

Jos on valittu komento fdisk osioimaan levy, ja osioitavaksi valittu levy ei jo käytä BSD-levynimiötä, on komennolla “b” siirryttävä levynimiötilaan.

Jos käyttöjärjestelmä Tru64 Unix tai joku vapaista 4.4BSD-Lite jakeluista (FreeBSD, OpenBSD tai NetBSD) halutaan tälle samalle levylle, on levyn kolmas osio tehtävä kattamaan “koko levy” (t.s. alkamaan levyn ensimmäisestä sektorista ja loppumaan viimeiseen). Kolmas osio ei saisi olla koko levy jos mitään näistä muista käyttöjärjestelmistä ei levyllä ole, koska se tekee levyn epäyhteensopivaksi niiden työkalujen kanssa joilla levy tehdään käynnistyslevyksi aboot:lle. Tavallinen kolmas osio tarkoittaa, että asentimen tekemää käynnistyslevyä ei pysty käyttämään edellä mainituista muista käyttöjärjestelmistä.

Myöskin on huomattava, että koska aboot kirjoitetaan levyn ensimmäisille sektoreille (tällä hetkellä se vie noin 70 kilotavua tai 150 sektoria), on jätettävä riittävästi tyhjää tilaa levyn alkuun. Aikaisemmin ehdotettiin tehtäväksi levyn alkuun pieni osio johon ei luoda tiedostojärjestelmää. Samasta yllä mainitusta syystä nyt ehdotetaan ettei tätä tehtäisi levyille joita vain GNU/Linux käyttää. Kun käytetään komentoa partman, luodaan silti mukavuussyistä pieni osio aboot:ia varten.