D.3. Debian GNU/Linuxin asentaminen Unix/Linux-järjestelmästä.

Tämä luku selittää miten Debian GNU/Linux asennetaan koneessa jo olevasta Unix- tai Linux-järjestelmästä käyttämättä valikkopohjaista asenninta josta muut osat tätä ohjetta kertovat. Tämä ohjetta “ristiinasennuksesta” ovat pyytäneet käyttäjät jotka vaihtavat Debian GNU/Linuxiin järjestelmistä Red Hat, Mandrake ja SUSE. Tässä luvussa edellytetään jonkinlaista kokemusta *nix-komennoista ja tiedostojärjestelmässä liikkumisesta. Tässä luvussa $ tarkoittaa komentoa joka kirjoitetaan koneessa jo olevassa käyttöjärjestelmässä, ja # tarkoittaa chroot-eristetyssä Debianissa kirjoitettavaa komentoa.

Kun uuden Debian-järjestelmän asetukset on saatu mieleisiksi, voidaan vanhan järjestelmän käyttäjien tiedot (jos niitä on) siirtää ja jatkaa koneen käyttöä. Kyseessä on siis Debian GNU/Linux asennus “ilman alhaallaoloaikaa”. Tämä on myös näppärä keino jos laitteiston kanssa on vaikeuksia käynnistys- ja asennustaltioiden kanssa.

D.3.1. Alkuunpääsy

Koneessa jo olevan *nix-järjestelmän osiontityökaluilla osioidaan tarvittaessa kiintolevy. On tehtävä ainakin yksi tiedostojärjestelmä ja sivutustila. Tarvitaan ainakin 350 Mt pelkästään konsolilta käytettävälle asennukselle, tai noin 1 Gt jos asennetaan X (enemmän jos asennetaan työpöytäympäristö kuten GNOME tai KDE).

Osioille on luotava tiedostojärjestelmät. Esimerkiksi jos tehdään ext3-tiedostojärjestelmä osioon /dev/hda6 (se on esimerkin juuriosio):

# mke2fs -j /dev/hda6

Jos halutaankin ext2-tiedostojärjestelmä, jätetään -j pois.

Alustetaan sivutus ja otetaan se käyttöön (korvaa osion numero halutulla Debianin sivutusosiolla):

# mkswap /dev/hda5
# sync; sync; sync
# swapon /dev/hda5

Yksi osio on liitettävä kohtaan /mnt/debinst (asennus tehdään tähän, siitä tulee uuden järjestelmän juuritiedostojärjestelmä (/)). Liitoskohta voi olla mikä tahansa hakemisto, mutta nimeä käytetään myöhemmin.

# mkdir /mnt/debinst
# mount /dev/hda6 /mnt/debinst

Huomaa

Jos osa tiedostojärjestelmästä (esim. /usr) halutaan omiin levyosioihinsa, on nämä osiot tehtävä ja liitettävä itse ennen kuin jatketaan seuraavaan kohtaan.

D.3.2. Asennetaan debootstrap

Debianin asentimen käyttämä työkaluohjelma on debootstrap. Se on virallinen tapa Debianin peruskokoonpanon asentamiseen. Se käyttää komentoja wget ja ar, mutta on muuten riippuvainen ainoastaan /bin/sh:sta ja Unixin/Linuxin perusohjelmista[22]. Asenna wget ja ar jos niitä ei vielä nykyjärjestelmässä ole, ja nouda ja asenna sitten debootstrap.

Tai voidaan käyttää seuraavaa menettelyä ja asentaa se itse. Tee työhakemisto johon .deb puretaan:

# mkdir work
# cd work

Komennon debootstrap suoritettava ohjelmatiedosto on Debianin asennuspalvelimella (muista valita oikea tiedosto koneen suoritinperheelle). Nouda debootstrap .deb varastoalueelta, kopioi paketti työhakemistoon ja pura siitä suorituskelpoiset ohjelmatiedostot, joiden asentamiseen tarvitaan pääkäyttäjän oikeuksia.

# ar -x debootstrap_0.X.X_arch.deb
# cd /
# zcat /kokonainen-polkunimi/work/data.tar.gz | tar xv

D.3.3. Suoritetaan debootstrap

Komento debootstrap osaa noutaa tarvittavat tiedostot suoraan varastoalueelta. http.us.debian.org/debian tilalle voi kirjoittaa minkä tahansa Debianin asennuspalvelimen kopion, mieluiten verkon topologiassa lähellä olevan. Asennuspalvelimen kopioiden luettelo on osoitteessa http://www.debian.org/misc/README.mirrors.

Jos etch Debian GNU/Linux -romppu on liitettynä hakemistoon /cdrom, voidaan http URL korvata tiedostoon viittaavalla URL:llä: file:/cdrom/debian/

Korvaa komennossa debootstrap ARCH jollakin seuraavista: alpha, amd64, arm, hppa, i386, ia64, m68k, mips, mipsel, powerpc, s390, tai sparc.

# /usr/sbin/debootstrap --arch ARCH etch \
     /mnt/debinst http://ftp.fi.debian.org/debian

D.3.4. Perusjärjestelmän asetukset

Nyt on levyllä oikea Debian-järjestelmä, vaikkakin varsin suppea. Siirry siihen komennolla chroot:

# LANG=C chroot /mnt/debinst /bin/bash

Kun chroot on tehty, saattaa olla tarpeen määritellä pääte yhteensopivaksi Debianin perusjärjestelmän kanssa, esimerkiksi:

# export TERM=xterm-color

D.3.4.1. Liitetään osiot

On luotava tiedosto /etc/fstab.

# editor /etc/fstab

Tästä esimerkkitiedostosta voi muokata sopivan:

# /etc/fstab: static file system information.
#
# file system    mount point   type    options                  dump pass
/dev/XXX         /             ext3    defaults                 0    1
/dev/XXX         /boot         ext3    ro,nosuid,nodev          0    2

/dev/XXX         none          swap    sw                       0    0
proc             /proc         proc    defaults                 0    0

/dev/fd0         /media/floppy   auto    noauto,rw,sync,user,exec 0    0
/dev/cdrom       /media/cdrom    iso9660 noauto,ro,user,exec      0    0

/dev/XXX         /tmp          ext3    rw,nosuid,nodev          0    2
/dev/XXX         /var          ext3    rw,nosuid,nodev          0    2
/dev/XXX         /usr          ext3    rw,nodev                 0    2
/dev/XXX         /home         ext3    rw,nosuid,nodev          0    2

Komento mount -a liittää kaikki tiedostossa /etc/fstab luetellut tiedostojärjestelmät, tai liitä tiedostojärjestelmät yksitellen komentamalla:

# mount /path   # esim.: mount /usr

Nykyiset Debian-järjestelmät tekevät liitoskohdat irrotettaville taltioille hakemistoon /media, mutta säilyttävät yhteensopivuuden takia symboliset linkit hakemistossa /. Luo linkit tarpeen mukaan, esimerkiksi:

# cd /media
# mkdir cdrom0
# ln -s cdrom0 cdrom
# cd /
# ln -s media/cdrom

Tiedostojärjestelmä proc voidaan liittää useita kertoja ja mielivaltaisiin liitoskohtiin, vaikkakin tapana on käyttää /proc. Jos ei käytetty komentoa mount -a, varmistu että proc on liitetty ennen jatkamista:

# mount -t proc proc /proc

Komennon ls /proc pitäisi nyt näyttää tiedostoja hakemistossa. Jos tämä ei toimi, proc voidaan ehkä liittää chroot-eristyksen ulkopuolelta:

# mount -t proc proc /mnt/debinst/proc

D.3.4.2. Aikavyöhyke

Valinta tiedostossa /etc/default/rcS määrittää katsooko järjestelmä laitteiston kellon olevan maailmanajassa (UTC) vai paikallisessa ajassa. Seuraavalla komennolla voi tämän määrätä ja valita aikavyöhykkeen.

# editor /etc/default/rcS
# tzconfig

D.3.4.3. Verkon asetukset

Verkon asetukset tehdään muokkaamalla tiedostoja /etc/network/interfaces, /etc/resolv.conf, /etc/hostname ja /etc/hosts.

# editor /etc/network/interfaces

Tässä on muutamia yksinkertaisia esimerkkejä hakemistosta /usr/share/doc/ifupdown/examples:

######################################################################
# /etc/network/interfaces -- configuration file for ifup(8), ifdown(8)
# See the interfaces(5) manpage for information on what options are
# available.
######################################################################

# We always want the loopback interface.
#
auto lo
iface lo inet loopback

# To use dhcp:
#
# auto eth0
# iface eth0 inet dhcp

# An example static IP setup: (broadcast and gateway are optional)
#
# auto eth0
# iface eth0 inet static
#     address 192.168.0.42
#     network 192.168.0.0
#     netmask 255.255.255.0
#     broadcast 192.168.0.255
#     gateway 192.168.0.1

Tiedostoon /etc/resolv.conf kirjoitetaan nimipalvelimet ja hakuasetuksia:

# editor /etc/resolv.conf

Yksinkertainen /etc/resolv.conf:

search hqdom.local\000
nameserver 10.1.1.36
nameserver 192.168.9.100

Kirjoita järjestelmän konenimi (2 - 63 merkkiä):

# echo DebianinKonenimi > /etc/hostname

Vielä perusversio tiedostosta /etc/hosts jossa on mukana IPv6-tuki:

127.0.0.1 localhost DebianHostName

# The following lines are desirable for IPv6 capable hosts\
::1     ip6-localhost ip6-loopback\
fe00::0 ip6-localnet
ff00::0 ip6-mcastprefix
ff02::1 ip6-allnodes
ff02::2 ip6-allrouters
ff02::3 ip6-allhosts

Jos verkkoliitäntöjä on useita, olisi ajurimoduulien nimet järjestettävä tiedostossa /etc/modules haluttuun järjestykseen. Näin on jokainen liitäntä käynnistyksessä tunnetulla nimellä (eth0, eth1, etc.).

D.3.4.4. Aptin asetukset

Debootstrap on luonut hyvin perusversion tiedostosta /etc/apt/sources.list, jonka avulla voi asentaa lisää paketteja. Saatat kuitenkin haluta lisätä enemmän asennuslähteitä, esimerkiksi lähdekoodipaketeille ja tietoturvapäivityksille:

deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian etch main

deb http://security.debian.org/ etch/updates main
deb-src http://security.debian.org/ etch/updates main

Muista käynnistää aptitude update kun sources.list-tiedostoa on muutettu.

D.3.4.5. Näppäimistön asetukset ja maa-asetusto

Maa-asetukset saadaan englannin lisäksi muidenkin kielien mukaiseksi asentamalla paketti locales ja tekemällä sen asetukset. Nyt suositellaan UTF-8-lokaalien käyttöä.

# aptitude install locales
# dpkg-reconfigure locales

Näppäimistön asetukset tehdään (tarvittaessa):

# aptitude install console-data
# dpkg-reconfigure console-data

Huomaa ettei näppäimistön asetuksia saa käyttöön kun ollaan chroot-eristettynä, mutta ne tulevat käyttöön seuraavassa käynnistyksessä.

D.3.5. Asennetaan ydin

Jos tämä järjestelmä aiotaan käynnistää, haluttaneen Linux ydin ja käynnistyslatain. Saatavilla olevat ytimien valmiit asennuspaketit löytää komennolla:

# apt-cache search linux-image

Jos aiotaan käyttää valmista paketoitua ydintä, kannattaa ennen sitä luoda asetustiedosto /etc/kernel-img.conf. Tässä on esimerkkitiedosto:

# Kernel image management overrides
# See kernel-img.conf(5) for details
do_symlinks = yes
relative_links = yes
do_bootloader = yes
do_bootfloppy = no
do_initrd = yes
link_in_boot = no

Yksityiskohtaisempaa tietoa tästä tiedostosta ja sen erilaisista valitsimista löytyy sen man-sivulta, joka on saatavilla kun kernel-package on asennettu. Suosittelemme, että tarkistat arvojen olevan sopivat järjestelmällesi.

Asenna sitten haluamasi ydinpaketti käyttämällä paketin nimeä.

# aptitude install linux-image-2.6.18-arch-etc

Jos et luonut tiedostoa /etc/kernel-img.conf ennen valmiiksi paketoidun ytimen asentamista, saatetaan sitä asennettaessa kysyä muutamia siihen viittaavia kysymyksiä.

D.3.6. Käynnistyslataimen asetukset

Debian GNU/Linux -järjestelmä saadaan käynnistyskelpoiseksi säätämällä käynnistyslatain lataamaan asennettu ydin ja käyttämään uutta juuritiedostojärjestelmää. Huomaa ettei debootstrap asenna käynnistyslatainta, mutta sen voi asentaa komennolla aptitude Debianin chroot-eristyksen sisällä.

D.3.7. Viimeistely

Kuten aiemmin mainittiin, asennettu järjestelmä on perusmallia. Jos järjestelmästä halutaan hieman kattavampi, voidaan helpolla tavalla asentaa kaikki paketit joiden prioriteetti on “standard”:

# tasksel install standard

Voit tietenkin myös asentaa aptitude:lla paketteja yksitellen.

Asennuksen jälkeen hakemistossa /var/cache/apt/archives/ on suuri määrä noudettuja asennuspaketteja. Levytilaa voidaan vapauttaa komennolla:

# aptitude clean



[22] Näitä ovat GNU:n perustyökalut ja komennot kuten sed, grep, tar ja gzip.