C.5. Debianin osiointisovellukset

Debianin kehittäjät ovat muokanneet useita erilaisia osiointisovelluksia toimimaan erilaisien kiintolevyjen ja laitearkkitehtuurien kanssa. Tämän ohjeen kattaman arkkitehtuurin osiointisovellus tai osiointisovellukset ovat seuraavassa luettelossa:

partman

Debianin suositeltu osiointisovellus. Tämä monitoimityökalu osaa myös muuttaa osion kokoa, luoda tiedostojärjestelmiä ja liittää ne liitoskohtiin.

cfdisk

Helppokäyttöinen merkkipohjainen kokoruudun käyttöliittymä meille tavallisille näppäimistönkuluttajille.

Huomaa ettei cfdisk ymmärrä FreeBSD-osioita lainkaan, joten laitenimet voivat taas olla erilaisia.

Jokin näistä ohjelmista käynnistetään oletusarvona kun valitaan Tee levyosiot (tai vastaavaa). Saattaa olla mahdollista käyttää jotain muuta osiointisovellusta käynnistämällä se komentoriviltä virtuaalikonsolilla kaksi, mutta tätä ei suositella.

C.5.1. PA-RISC ja osiointi

HPPA:n käynnistyslatain PALO vaatii osion tyypiltään “F0” levyn ensimmäisen 2 Gt:n alueella. Osioon tallennetaan käynnistyslatain ja valinnaisesti ydin ja näennäislevyn otos, tee siitä riittävän iso — ainakin 4 Mt (tämän kirjoittajan mielestä 8–16 Mt). Lisäksi laiteohjelmisto vaatii Linux-ytimen sijaitsevan levyn ensimmäisen 2 Gt:n alueella. Tavallisesti tämä varmistetaan mahduttamalla ext2 juuriosio kokonaan levyn ensimmäiseen 2 Gtavuun. Toinen tapa on tehdä pieni ext2 osio lähelle levyn alkua ja liittää se kohtaan /boot, joka on se hakemisto johon Linux-ytimet tallennetaan. Hakemistoon /boot on mahduttava käytettävät ytimet (ja varmuuskopiot); 25–50 Mt on tavallisesti riittävä.