4.6. Tiedostojen valmistelu verkosta käynnistämiseen TFTP:llä

Jos tietokone on kytketty paikallisverkkoon, se voidaan ehkä käynnistää verkosta toisella koneella olevista tiedostoista TFTP:tä käyttäen. Jos asennusjärjestelmä käynnistetään toiselta koneelta, on käynnistystiedostot tallennettava toisella koneella tiettyihin paikkoihin, ja sen asetukset tehtävä siten, että asennettavan koneen käynnistämistä tuetaan.

On asennettava TFTP-palvelin, ja useille koneille tarvitaan DHCP-palvelin tai BOOTP-palvelin.

BOOTP on IP-protokolla, joka kertoo tietokoneelle sen IP-osoitteen ja verkosta löytyvän käynnistysotoksen sijainnin. DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) on joustavampi alaspäin yhteensopiva BOOTP:n laajennus. Joissakin järjestelmissä verkkoasetukset voidaan tehdä vain DHCP:llä.

Trivial File Transfer Protocol (TFTP) siirtää käynnistyslevyn otoksen asiakaskoneelle. Periaatteessa voidaan käyttää mitä tahansa nämä protokollat toteuttavaa palvelinta millä tahansa laitealustalla. Tämän luvun esimerkeissä näytetään käyttöjärjestelmissä SunOS 4.x, SunOS 5.x (eli Solaris) ja GNU/Linux käytettävät komennot.

Huomaa

Käytettäesssä TFTP-käynnistyksessä Pre-boot Execution Environment (PXE) -menetelmää, tarvitaan tsize:a tukeva TFTP-palvelin. Debian GNU/Linux-palvelimella paketit atftpd ja tftpd-hpa kelpaavat; suositellaan pakettia tftpd-hpa.

4.6.1. BOOTP-palvelimen käyttöönotto

GNU/Linuxille on saatavilla kaksi BOOTP-palvelinta. Ensimmäinen on CMU bootpd. Toinen on itse asiassa DHCP-palvelin: ISC dhcpd. Debian GNU/Linuxissa ne sisältyvät paketteihin bootp ja dhcp3-server.

Käytettäessä CMU bootpd:tä, on ensin poistettava kommenttimerkki asiaankuuluvalta riviltä (tai lisättävä rivi) tiedostossa /etc/inetd.conf. Debian GNU/Linuxissa tämä voidaan tehdä komennoilla update-inetd --enable bootps ja sitten /etc/init.d/inetd reload. Siltä varalta ettei käytettävässä BOOTP-palvelimessa ole Debiania, rivin pitäisi näyttää tällaiselta:

bootps  dgram  udp  wait  root  /usr/sbin/bootpd  bootpd -i -t 120

Nyt on tehtävä tiedosto /etc/bootptab. Tiedostossa on sama tuttu ja kryptinen muoto kuin vanhassa kunnon BSD:n tiedostoissa printcap, termcap, ja disktab. Katso tiedoston bootptab man-sivulta lisätietoja. CMU bootpd:tä varten on tiedettävä asiakaskoneen Ethernetosoite (MAC). Tässä on esimerkki tiedostosta /etc/bootptab:

client:\
  hd=/tftpboot:\
  bf=tftpboot.img:\
  ip=192.168.1.90:\
  sm=255.255.255.0:\
  sa=192.168.1.1:\
  ha=0123456789AB:

On muutettava ainakin riviä “ha”, joka määrittää asiakaskoneen MAC-osoitteen. Rivi “bf” määrittää tiedoston, joka asiakaskoneen on noudettava TFTP:llä; katso tarkempaa tietoa kohdasta Kohta 4.6.4, “Siirretään TFTP-otokset paikalleen”.

Tähän verrattuna BOOTP:n asetusten tekeminen ISC dhcpd:llä on todella helppoa, koska se käsittelee BOOTP-asiakkaat DHCP-asiakkaiden erikoistapauksena. Joissakin suoritinperheissä on käytettävä monimutkaisia asetuksia asiakkaiden käynnistämiseen BOOTP:llä. Jos koneesi on joku niistä, lue Kohta 4.6.2, “DHCP-palvelimen asetukset”. Siinä tapauksessa luultavasti riittää direktiivin allow bootp lisääminen asiakaskoneen aliverkon asetusten lohkoon ja dhcpd:n käynnistäminen uudelleen komennolla /etc/init.d/dhcpd3-server restart.

4.6.2. DHCP-palvelimen asetukset

Eräs vapaa DHCP-palvelinohjelmisto on ISC dhcpd. Debian GNU/Linuxille suositellaan pakettia dhcp3-server. Tässä on esimerkki sen asetustiedostosta (katso /etc/dhcp3/dhcpd.conf):

option domain-name "example.com";
option domain-name-servers ns1.example.com;
option subnet-mask 255.255.255.0;
default-lease-time 600;
max-lease-time 7200;
server-name "servername";

subnet 192.168.1.0 netmask 255.255.255.0 {
  range 192.168.1.200 192.168.1.253;
  option routers 192.168.1.1;
}

host clientname {
  filename "/tftpboot/tftpboot.img";
  server-name "servername";
  next-server servername;
  hardware ethernet 01:23:45:67:89:AB;
  fixed-address 192.168.1.90;
}

Tässä esimerkissa on yksi palvelin, servername, joka tekee kaikki DHCP-palvelimen, TFTP-palvelimen ja verkon yhdyskäytävän työt. Asetuksen domain-name arvoa joudut lähes varmasti muuttamaan, samoin kuin palvelimen nimen ja asiakaskoneen MAC-osoitteen. Asetuksen filename on oltava TFTP:llä noudettavan tiedoston nimi.

Kun dhcpd:n asetustiedosto on muokattu, käynnistetään se uudestaan komennolla /etc/init.d/dhcpd3-server restart.

4.6.2.1. PXE-käynnistyksen käyttöönotto DHCP-asetuksissa

Tässä on toinen esimerkki tiedostosta dhcp.conf. Tässä käytetään TFTP:n käynnistystapaa Pre-boot Execution Environment (PXE).

option domain-name "example.com";

default-lease-time 600;
max-lease-time 7200;

allow booting;
allow bootp;

# The next paragraph needs to be modified to fit your case
subnet 192.168.1.0 netmask 255.255.255.0 {
  range 192.168.1.200 192.168.1.253;
  option broadcast-address 192.168.1.255;
# the gateway address which can be different
# (access to the internet for instance)
  option routers 192.168.1.1;
# indicate the dns you want to use
  option domain-name-servers 192.168.1.3;
}

group {
  next-server 192.168.1.3;
  host tftpclient {
# tftp client hardware address
  hardware ethernet  00:10:DC:27:6C:15;
  filename "pxelinux.0";
 }
}

Huomaa, että PXE-käynnistyksessä asiakkaan tiedostonimi pxelinux.0 on käynnistyslatain eikä ytimen ohjelmatiedosto (katso Kohta 4.6.4, “Siirretään TFTP-otokset paikalleen” tuonnempana).

4.6.3. TFTP-palvelimen käyttöönotto

Jotta TFTP-palvelin saataisiin toimintakuntoon, on ensin varmistettava tftpd:n olevan käytettävissä. Tavallisesti se otetaan käyttöön kirjoittamalla tämän tapaista tiedostoon /etc/inetd.conf:

tftp dgram udp wait nobody /usr/sbin/tcpd in.tftpd /tftpboot

Debianin paketit tekevät tämän asetuksen yleensä oikein kun ne asennetaan.

Huomaa

Perinteisesti TFTP-palvelimet ovat jakaneet hakemiston /tftpboot tiedostoja. Debian GNU/Linuxin paketit voivat kuitenkin käyttää muita hakemistoja, jotta ne noudattaisivat Filesystem Hierarchy Standard-määrittelyä. Esimerkiksi tftpd-hpa käyttää oletusarvona hakemistoa /var/lib/tftpboot. Saatat joutua säätämään tämän luvun asetusesimerkkejä vastaavasti.

Lue tiedosto /etc/inetd.conf ja muista in.tftpd:n parametrina oleva hakemisto[5]; sitä tarvitaan tuonnempana. Jos tiedostoa /etc/inetd.conf on jouduttu muuttamaan, on käynnissä olevalle inetd-prosessille huomautettava muutoksesta. Debian-koneella komennetaan /etc/init.d/inetd reload; muilla koneilla etsitään prosessin inetd numero ja komennetaan kill -HUP inetd-pid.

4.6.4. Siirretään TFTP-otokset paikalleen

Seuraavaksi on tarvittava TFTP-käynnistysotos (kohdasta Kohta 4.2.1, “Mistä asennusotokset löytyvät?”) tallennettava tftpd:n käynnistysotosten hakemistoon. Tuosta tiedostosta on ehkä tehtävä linkki tiedostoon jota tftpd käyttää tietyn asiakkaan käynnistämiseen. Harmittavasti tiedoston nimen määrää TFTP-asiakas, eikä nimeämiskäytännölle ole kunnollisia standardeja.

Käytettäessä PXE-käynnistystä on kaikki mitä pitäisi tarvittaman tar-arkistossa netboot/netboot.tar.gz. Pura vaan tämä arkisto tftpd:n käynnistysotosten hakemistoon. Varmista, että dhcp-palvelimen asetuksissa on tftpd:lle välitettävän käynnistettävän tiedoston nimenä /pxelinux.0.



[5] Valitsin -l käynnistää joissakin in.tftpd:n versioissa kaikkien pyyntöjen lokkaamisen järjestelmän lokeihin; tästä on hyötyä käynnistyksen vianjäljityksessä.