[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ A ] [ seuraava ]


Debian GNU/Linux 4.0 ("etch"), IA-64 julkistusmuistio
Luku 4 - Päivitys aikaisemmista versioista


4.1 Valmistautuminen päivitykseen

Ehdotamme ennen päivitystä luettavaksi myös kohdan Hyvä tietää julkaisusta etch, Luku 5. Tuossa luvussa käsitellään mahdollisesti ilmeneviä pulmia, jotka eivät liity suoranaisesti päivitykseen mutta voivat silti olla tarpeellista tietää.


4.1.1 Ota varmuuskopio tiedostoista ja asetustiedoista

Ennen järjestelmän päivitystä on erittäin suositeltavaa varmuuskopioida kaikki, tai kopioida talteen ainakin ne tiedostot ja asetukset, joita ei ole varaa menettää. Päivitystyökalut ja -prosessi ovat sangen luotettavia, mutta laitteistovika päivityksen aikana saattaa rikkoa järjestelmän pahasti.

The main things you'll want to back up are the contents of /etc, /var/lib/dpkg, /var/lib/aptitude/pkgstates and the output of dpkg --get-selections "*" (the quotes are important).

Asennusprosessi ei itse muokkaa mitään /home-hakemistossa. Jotkin sovellukset (esim. jotkin Mozilla-ohjelmiston osat, ja GNOME- ja KDE-työpöytäympäristöt) tunnetusti kirjoittavat käyttäjän asetusten päälle uudet oletusarvot kun käyttäjä ensimmäisen kerran käynnistää sovelluksen uuden version. Voi olla hyvä varmuuden vuoksi tehdä varmuuskopio piilotiedostoista ja -hakemistoista ("pistetiedostot") käyttäjien kotihakemistoissa. Varmuuskopio voi auttaa palauttamaan tai tekemään uudestaan vanhat asetukset. Kannattanee kertoa tämä käyttäjillekin.

Jokainen paketin asennustoiminto on suoritettava pääkäyttäjän oikeuksilla, joten joko kirjaudutaan sisään käyttäjänä root tai käytetään komentoja su tai sudo antamaan tarvittavat oikeudet.

Päivityksellä on muutamia reunaehtoja; ne olisi tarkistettava huolellisesti ennen päivityksen tekemistä.


4.1.2 Kerro käyttäjille etukäteen

On hyvä kertoa etukäteen kaikille käyttäjille suunnitelluista päivityksistä, vaikkakin ssh:n kautta järjestelmää käyttävät eivät huomanne paljoakaan päivityksestä ja saattavat haluta työskennellä päivityksen aikana.

Haluttaessa varautua kaikkeen kopioidaan tai irrotetaan käyttäjien osiot (/home ennen päivitystä.

Luultavimmin joudutaan ydinkin päivittämään päivitettäessä julkaisuun etch, joten uudelleenkäynnistys on välttämätön. Tavallisesti tämä tehdään kun päivitys on valmis.


4.1.3 Valmistaudu pelastustöihin

Koska julkaisujen sarge ja etch ytimissä on paljon muutoksia ajureissa, laitteiston tunnistuksessa ja laitetiedostojen nimeämisessä ja järjestyksessä, on hyvinkin mahdollista ettei järjestelmä käynnisty ongelmitta päivityksen jälkeen. Paljon tunnettuja pulmia on kirjattu tähän ja seuraaviin lukuihin tässä julkistusmuistiossa.

Tästä syystä on järkevää varmistua mahdollisuudesta toipua jos järjestelmä ei enää käynnisty tai etähallittu järjestelmä ei käynnistä verkkoyhteyttä.

Päivitettäessä etäyhteydellä ssh:lla on hyvin suositeltavaa tehdä tarpeelliset valmistelut jotta järjestelmään pääsee etäyhteydellä sarjapäätteen kautta. On mahdollista että ytimen päivityksen ja uudelleen käynnistyksen jälkeen joidenkin laitteiden nimi muuttuu (kuten kertoo Laitenumeroiden uusjako, Kohta 4.6.4) ja järjestelmän asetukset on korjattava paikallisen konsolin kautta. Paikallista konsolia saatetaan joutua käyttämään myös jos järjestelmä vahingossa käynnistetään uudelleen kesken päivityksen.

Ilmeisin ensimmäiseksi kokeiltava konsti on käynnistää vanhalla ytimellä. Toisaalla tässä muistiossa kerrotuista syistä tämä ei kuitenkaan välttämättä toimi.

Jos se epäonnistuu, on oltava muu tapa käynnistää kone jotta siihen pääsee käsiksi ja korjailemaan. Yksi mahdollisuus on erityinen levyotos pelastuskäynnistykseen tai Linux live-romppu. Kun siltä on käynnistetty, pitäisi juuritiedostojärjestelmä pystyä liittämään ja komennolla chroot päästä sinne tutkimaan ja korjaamaan.

Toinen mahdollisuus jota suosittelisimme on julkaisun etch Debian-asentimen pelastustila. Etuna asentimen käytössä on mahdollisuus valita sen monista asennustavoista parhaiten tilanteeseen sopiva. Lue lisätietoja kohdasta "Hajonneen järjestelmän korjaaminen" Asennusohjeen luvusta 8 ja webbisivulta Debian Installer FAQ.


4.1.3.1 Komentotulkki vianjäljitykseen käynnistyksen aikana muistilevyn avulla

Ohjelmassa initramfs-tools on komentotulkki vianjäljitykseen [6] sen tekemässä käynnistyksen muistilevyssä. Jos esimerkiksi käynnistyksen muistilevy ei saa liitettyä juuritiedostojärjestelmää, päädyt tähän vianjäljityskomentotulkkiin jossa on peruskomennot vian jäljitykseen ja ehkä sen korjaamiseen.

Tarkistettavia perusjuttuja ovat: oikeat laitetiedostot hakemistossa /dev; ladatut moduulit (cat /proc/modules); komennon dmesg tulosteesta näkee ajureita ladatessa tulleet virheet. Komennon dmesg tulosteesta näkee myös mitkä laitetiedostot on liitetty mihinkin levyyn; tätä olisi verrattava komennon echo $ROOT tulosteeseen jotta varmistutaan juuritiedostojärjestelmän olevan sillä laitteella jossa sen pitäisikin olla.

Jos onnistut vian korjauksessa, exit poistuu vianjäljityskomentotulkista ja jatkaa käynnistystä virhekohdasta. Tietysti joudut myös korjaamaan perusvian ja tekemään uuden käynnistyksen muistilevyn jotta seuraava käynnistys ei enää epäonnistuisi.


4.1.4 Valmistele turvallinen ympäristö päivitykseen

Jakelun päivitys olisi tehtävä joko paikallisesti merkkipohjaisesta virtuaalikonsolista (tai suoraan kytketystä sarjapäätteestä) tai etäkäyttönä ssh-yhteyden kautta.

Päivitettäessä etäyhteydellä suositellaan lisävarmistuksena päivityksen tekemistä ohjelman screen virtuaalikonsolissa. Tällöin katkenneen yhteyden jälkeen pääsee turvallisesti takaisin ja päivitys ei keskeydy vaikka etäyhteys katkeaisi.

Tärkeää!: Päivitystä ei pidä tehdä pääteohjelmia telnet, rlogin tai rsh käyttäen, tai X-istunnosta, jota hallinnoi xdm, gdm tai kdm koneella, jota päivitetään. Koska kaikki nämä palvelut voidaan sammuttaa päivityksen aikana voi seurauksena olla käyttökelvoton järjestelmä, joka on vain puoliksi päivitetty.


4.1.5 Tuki 2.2-ytimille on lopetettu

Mikäli käytössä on aikaisempi ydin kuin 2.4.1, täytyy ennen glibc:n päivitystä päivittää (vähintään) 2.4-sarjaan. Tämä on tehtävä ennen päivityksen aloittamista. Suositellaan päivitettäväksi suoraan julkaisussa sarge saatavilla olevaan 2.6.8-ytimeen eikä 2.4-ytimeen.


4.2 Järjestelmän tilan tarkistaminen

The upgrade process described in this chapter has been designed for upgrades from "pure" sarge systems without third-party packages. In particular, there are known problems with third-party packages which install programs under /usr/X11R6/bin/ causing problems with upgrades due to the X.Org transition (XFree86:stä X.Orgiin siirtyminen, Kohta 5.3). For greatest reliability of the upgrade process, you may wish to remove third-party packages from your system before you begin upgrading.

Tässä oletetaan myös, että järjestelmä on päivitetty viimeisimpään sarge:in päivitysversioon. Jos tätä ei ole tehty tai ei olla varmoja onko se tehty, tee kuten sarge-järjestelmän päivitys, Kohta A.1 neuvoo.


4.2.1 Tutki paketinhallinnan kesken olevat toimenpiteet

Joissakin tapauksissa saattaa apt-get:n käyttö aptitude sijasta saada aptitude pitämään pakettia "turhana" ja merkitsemään sen poistettavaksi. Ylipäätään olisi varmistuttava järjestelmän olevan täysin ajan tasalla ja "siisti" ennen päivityksen aloittamista.

Tästä syystä olisi tutkittava onko aptitude:n paketinhallinnassa kesken olevia toimenpiteitä. Jos paketinhallinta on merkinnyt paketin poistettavaksi tai päivitettäväksi, se saattaa haitata päivitystapahtumaa. Huomaa tämän korjaamisen olevan mahdollista vain jos sources.list osoittaa yhä julkaisuun sarge; eikä julkaisuun stable tai etch;. Katso Asennuspalvelimien luettelon tarkistaminen, Kohta A.2.

Tämä tehdään käynnistämällä aptitude:n käyttöliittymä ja painamalla "g" ("Go"). Jos se näyttää toimintoja, ne olisi tutkittava ja joko korjattava tai tehtävä ehdotetut toiminnot. Jos mitään toimintoja ei ehdoteta näkyy ilmoitus "Mitään paketteja ei asenneta, päivitetä tai poisteta".


4.2.2 APT-pinning pois käytöstä

Mikäli APTin asetukset on tehty asentamaan tiettyjä paketteja muusta kuin vakaasta jakelusta (esim. testattavasta), on ehkä muutettava APT-pinningin asetuksia (tiedostossa /etc/apt/preferences), jotta paketit voidaan päivittää siihen version, joka on uudessa vakaassa versiossa. Lisätietoa APT-pinningistä kertoo apt_preferences(5).


4.2.3 Pakettien tilan tarkistus

On suositeltavaa tarkistaa kaikkien pakettien olevan päivityskelpoisia ennen päivitystä, riippumatta päivitystavasta. Seuraava komento näyttää paketit joiden tila on Half-Installed tai Failed-Config, tai mikä tahansa virhetila.

     # dpkg --audit

Voit tutkia järjestelmän kaikkien pakettien tilan myös ohjelmilla dselect, aptitude, tai komennoilla

     # dpkg -l | pager

tai

     # dpkg --get-selections "*" > ~/curr-pkgs.txt

On toivottavaa poistaa kaikki kiinnitykset ennen päivitystä. Päivitys epäonnistuu jos jokin päivitykselle välttämätön paketti on kiinnitetty.

Huomaa aptitude:n käyttävän eri tapaa kuin apt-get ja dselect kiinnitettyjen pakettien rekisteröintiin. Aptitudella kiinnitetyt paketit voi etsiä komennolla

     # aptitude search "~ahold" | grep "^.h"

Paketit, jotka on kiinnitetty apt-getilla, etsitään komennolla

     # dpkg --get-selections | grep hold

Jos pakettia on paikallisesti muutettu ja käännetty uudelleen, eikä sen nimeä ole muutettu tai versioon lisätty epookkia, on se kiinnitettävä, jotta sitä ei päivitettäisi.

Paketti voidaan pysyttää eli pistää hold-tilaan aptitude:ssa tekemällä:

     # aptitude hold paketin_nimi

Tila hold poistetaan korvaamalla sana hold sanalla unhold.

Mikäli jotain tarvitsee korjata, on parasta varmistaa, että sources.list viittaa edelleen sarge-julkaisuun kuten on selitetty kohdassa Asennuspalvelimien luettelon tarkistaminen, Kohta A.2.


4.2.4 Epäviralliset lähteet ja takaisinsiirrokset

Jos järjestelmässä on muita kuin Debianin paketteja, on huomattava niitä ehkä poistettavan asennuksen aikana riippuvuuksien ristiriitaisuuksien takia. Jos ne paketit asennettiin lisäämällä ylimääräinen varastoalue tiedostoon /etc/apt/sources.list, olisi tarkistettava jos tuo varastoalue tarjoaa myös paketteja jotka on käännetty julkaisulle etch ja vaihdettava varastoalueen riviä vastaavasti samalla kun muutetaan Debian-pakettien varastoalueiden rivejä.

Jotkut ovat saattaneet asentaa sarge-järjestelmään pakettien epävirallisia vanhaan jakeluun sovitettuja "uudempia" versioita jotka ovat Debianissa. Tällaiset paketit ovat todennäköisimpiä aiheuttamaan pulmia asennuksen aikana koska ne saattavat aiheuttaa tiedostoristiriitoja[7]. Luvussa Mahdollisia pulmia päivityksen aikana, Kohta 4.5.8 on jonkin verran ohjeita tiedostoristiriitojen käsittelystä mikäli niitä ilmenee.


4.3 Pakettien merkintöjen poistaminen käsin

aptitude:a saa estettyä poistamasta joitakin paketteja jotka asennettiin riippuvuuksien takia poistamalla niistä käsin merkintä auto. Näitä paketteja ovat OpenOffice ja Vim työpöytäasennuksissa:

     # aptitude unmarkauto openoffice.org vim

Ja 2.6-ytimet jos ne on asennettu ytimen metapaketinkautta:

     # aptitude unmarkauto $(dpkg-query -W 'kernel-image-2.6.*' | cut -f1)

Huomaa: aptitudessa auto-merkinnällä olevat paketit löytää komennolla:

     # aptitude search 'i~M <paketin nimi>'

4.4 APT-lähteiden valmistelu

Ennen päivityksen aloittamista täytyy aptin asetustiedosto pakettiluetteloille /etc/apt/sources.list asettaa kuntoon.

apt tutkii kaikki paketit jotka löytyvät jonkun "deb"-rivin kautta, ja asentaa sen paketin jossa versionumero on suurin. Jos sama versio löytyy monen rivin kautta, käytetään ensin ollutta riviä (näin menetellen kirjoitetaan ensin koneen oma kiintolevy, sitten romput ja sitten HTTP/FTP-asennuspalvelimet jos varastoalueita on useita).

Julkaisuun viitataan usein sekä sen koodinimellä (esim. sarge, etch) että sen tilannenimellä (esim. vanhavakaa=oldstable, vakaa=stable, testattava=testing, unstable=epävakaa). Koodinimellä viittaamisessa on se etu, että uusi julkaisu ei koskaan pääse yllättämään, ja siksi tässä käytetään tätä tapaa. Se tietenkin tarkoittaa, että julkaisutiedotteita joutuu itse seuraamaan. Mikäli käytät tilannenimeä koodinimen sijaan, näet vain suuren määrän päivityksiä paketteihin heti kun julkaisu on tapahtunut.


4.4.1 APTin Internet-lähteiden lisäys

Oletusasetukset on tehty noutamaan asennuspaketit Debianin Internetissä olevilta keskuspalvelimilta, mutta kannattaa muokata tiedostoa /etc/apt/sources.list käyttämään muita asennuspalvelimia. Kannattaa käyttää palvelinta, joka on verkossa lähinnä.

Debianin HTTP ja FTP-asennuspalvelimien osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.debian.org/distrib/ftplist (katso lukua "Full list of mirrors"). HTTP-asennuspalvelimet ovat yleensä nopeampia kuin FTP-palvelimet.

Oletetaan esimerkiksi lähimmän Debianin asennuspalvelimen olevan http://mirrors.kernel.org/debian/. Kun palvelinta tutkitaan selaimella tai ftp-ohjelmalla, huomataan jakeluhakemistojen olevan järjestetyn seuraavasti:

     http://mirrors.kernel.org/debian/dists/etch/main/binary-ia64/...
     http://mirrors.kernel.org/debian/dists/etch/contrib/binary-ia64/...

Tätä asennuspalvelinta käytetään apt-ohjelmalla lisäämällä seuraava rivi tiedostoon sources.list:

     deb http://mirrors.kernel.org/debian etch main contrib

Huomaa, että "dists" lisätään automaattisesti, ja että julkaisun nimen jälkeen tulevia argumentteja käytetään laventamaan polku useiksi hakemistoiksi.

Lisättyäsi uudet lähteet poista aikaisemmat "deb"-rivit käytöstä tiedostossa sources.list lisäämällä risuaitamerkki (#) rivin alkuun.


4.4.2 APT:n paikallisten lähteiden lisäys

HTTP- tai FTP-asennuspalvelimien käyttämisen sijasta voi tiedostoa /etc/apt/sources.list muokata käyttämään pakettivarastoa paikallisella levyllä (mahdollisesti NFS-levyä).

Pakettivarasto voi olla esimerkiksi hakemistopuussa /var/ftp/debian/ sisältäen jakeluhakemistot seuraavasti:

     /var/ftp/debian/dists/etch/main/binary-ia64/...
     /var/ftp/debian/dists/etch/contrib/binary-ia64/...

Tätä käytetään apt-järjestelmällä lisäämällä tiedostoon sources.list tämä rivi:

     deb file:/var/ftp/debian etch main contrib

Huomaa, että "dists" lisätään automaattisesti, ja että julkaisun nimen jälkeen tulevia argumentteja käytetään laventamaan polku useiksi hakemistoiksi.

Lisättyäsi uudet lähteet poista aikaisemmat "deb"-rivit käytöstä tiedostossa sources.list lisäämällä risuaitamerkki (#) rivin alkuun.


4.4.3 APT romppulähteiden lisäys

Haluttaessa käyttää vain romppuja, poistetaan "deb"-rivit tiedostosta /etc/apt/sources.list käytöstä lisäämällä risuaitamerkki (#) rivin alkuun.

Varmista, että tiedostossa /etc/fstab oleva rivi liittää romppuaseman liitoskohtaan /cdrom (apt-cdrom vaatii liitoskohdan olevan nimenomaan /cdrom). Jos esimerkiksi laite /dev/hdc on romppuasema, tiedostossa /etc/fstab pitäisi olla tämän kaltainen rivi:

     /dev/hdc /cdrom auto defaults,noauto,ro 0 0

Huomaa ettei neljännen kentän sanojen defaults,noauto,ro välissä saa olla yhtään välilyöntiä.

Toimivuudesta varmistutaan asettamalla romppu asemaan ja suorittamalla komennot

     # mount /cdrom    # tämä liittää rompun liitospisteeseen
     # ls -alF /cdrom  # tämän pitäisi näyttää rompun juurihakemisto
     # umount /cdrom   # tämä irrottaa rompun

Suorita seuraavaksi:

     # apt-cdrom add

jokaiselle käytettävälle Debianin asennusrompulle, jotta APTin rompputietokantaan tulee kaikkien romppujen tiedot.


4.5 Pakettien päivitys

Suositeltu työkalu Debian GNU/Linux versiopäivityksiin on paketinhallintatyökalu aptitude. Tämä työkalu tekee pakettien asennuksia turvallisemmin kuin käytettäessä ohjelmaa apt-get suoraan.

On muistettava liittää kaikki tarvittavat tiedostojärjestelmät (erityisesti juuri- ja /usr-tiedostojärjestelmät) luku- ja kirjoitustilassa, komennolla kuten:

     # mount -o remount,rw /liitoskohta

Seuraavaksi varmistetaan, että APT:n lähteiden luettelossa (tiedostossa /etc/apt/sources.list) viitataan joko julkaisuun "etch" tai jakeluun "stable". Ei saa olla viittauksia julkaisuun sarge. Huomaa: romppuja vastaavat rivit viittaavat usein jakeluun "unstable", vaikkakin tämä on hämäävää niitä ei saa muuttaa.


4.5.1 Istunnon "nauhoittaminen"

Ohjelman /usr/bin/script käyttöä tallentamaan loki päivityksestä suositellaan vakavasti. Jos ilmenee vikoja, on tapahtumista tallessa loki, josta tarvittaessa saadaan täsmällistä tietoa vikailmoitukseen. Lokin tallennus käynnistetään komennolla:

     # script -t 2>~/upgrade-etch.time -a ~/upgrade-etch.script

tai vastaavaa. Älä tallenna lokitiedostoa tilapäisten tiedostojen hakemistoon, kuten /tmp tai /var/tmp (näistä hakemistoista tiedostot saatetaan poistaa päivityksen aikana tai käynnistyksessä).

Lokista näkee myös tiedot jotka ovat vierineet pois ruudulta. Vaihda päätteeseen 2 (näppäilemällä Alt-F2) ja sisäänkirjautumisen jälkeen voi komennolla less -R ~root/upgrade-etch.script katsoa lokitiedoston.

Kun päivitys on valmis, voidaan komento script lopettaa kirjoittamalla kehoitteeseenexit.

Jos käytit script-komennolle tarkenninta -t voit toistaa koko istunnon komennolla scriptreplay:

     # scriptreplay ~/upgrade-etch.time ~/upgrade-etch.script

4.5.2 Pakettiluettelon päivitys

Ensin on noudettava luettelo uuden julkaisun saatavilla olevista paketeista. Tämä tehdään komennolla:

     # aptitude update

Suoritettaessa tämä komento ensimmäisen kerran uusien asennuslähteiden lisäämisen jälkeen tulostuu muutamia asennuslähteiden saatavuuteen liittyviä varoituksia. Nämä ovat harmittomia eikä niitä näy jos komento suoritetaan uudelleen.


4.5.3 Varmistu tilan riittävän päivitykseen

Ennen järjestelmän päivitystä on varmistettava kiintolevyllä olevan riittävästi tilaa kun koko järjestelmän päivitys käynnistetään kuten kertoo Lopun järjestelmän päivitys, Kohta 4.5.6. Ensin jokainen asennuksessa tarvittava paketti noudetaan hakemistoon /var/cache/apt/archives (ja alihakemistoon partial/ noutamisen aikana), joten on varmistuttava riittävästä tilasta /var-tiedostojärjestelmän sisältävällä osiolla jotta järjestelmään asennettavat paketit mahtuvat sinne tilapäisesti. Noudon jälkeen tarvittaneen enemmän tilaa muiden tiedostojärjestelmien osioilla jotta voidaan asentaa sekä päivitetyt paketit (joiden ohjelmat tai tiedostot saattavat olla isompia) että uudet paketit jotka päivitys noutaa. Jos tilaa ei ole riittävästi, saattaa päivitys jäädä kesken ja tästä voi olla vaikea toipua.

Sekä aptitude että apt näyttävät yksityiskohtaisesti asennukseen tarvittavan levytilan. Ennen päivityksen tekemistä nämä arviot nähdään suorittamalla:

     # aptitude -y -s -f --with-recommends dist-upgrade
     [ ... ]
     XXX päivitettyä pakettia, XXX uutta asennusta, XXX poistettavaa ja XXX päivittämätöntä.
     Tarvitsee noutaa xx.xMB/yyyMB arkistoista. Levytilaa kuluu AAAMB purkamisen jälkeen.
     Noutaisi tai asentaisi tai poistaisi paketteja.

[8]

Jos riittävää tilaa päivitykseen ei ole, muista vapauttaa tilaa etukäteen. Voidaan:

Jotta paketteja voitaisiin turvallisesti poistaa, on parasta vaihtaa sources.list viittaamaan takaisin julkaisuun sarge kuten Asennuspalvelimien luettelon tarkistaminen, Kohta A.2 neuvoo.


4.5.4 Suppea järjestelmän päivitys

Koska jotkin pakettien ristiriidat julkaisujen sarge ja etch ovat välttämättömiä, poistaa aptitude dist-upgrade:n suorittaminen suoraan suuria määrä säilytettäväksi haluttavia paketteja. Tästä syystä suositellaan kaksivaiheista päivitysprosessia, ensin suppea päivytys jotta päästään näistä ristiriidoista ja sitten täysi dist-upgrade.

Suorita ensimmäiseksi:

     # aptitude upgrade

Tämä komento päivittää paketit jotka voidaan päivittää poistamatta tai asentamatta muita paketteja.

Suppean päivityksen jälkeen tehdään:

     # aptitude install initrd-tools

Tässä päivitetään automaattisesti paketit libc6 ja locales ja riippuvuuksien ansiosta myös SELinuxin tukikirjastot (libselinux1). Tässä kohtaa jotkin käynnissä olevat palvelut sammutetaan ja käynnistetään uudestaan. Näitä ovat xdm, gdm ja kdm. Tästä seuraa paikallisten X11-istuntojen katkeaminen.

Seuraavaksi tehtävä riippuu asennetusta pakettijoukosta. Tämä julkaisumuistio antaa yleisohjeita valittavasta menettelytavasta, mutta on suositeltavaa tutkia kunkin tavan ehdottamia poistettavia paketteja ennen jatkamista.

Joitakin yleisiä paketteja jotka pitäisikin poistaa ovat base-config, hotplug, xlibs, netkit-inetd, python2.3, xfree86-common, ja xserver-common. Täydellisempi luettelo julkaisussa etch vanhentuneista paketeista on Vanhentuneet paketit, Kohta 4.10.


4.5.4.1 Työpöytäkoneen päivitys

Tämän päivitystapa on kokeiltu toimivaksi järjestelmässä jossa on julkaisun sarge tehtävä Työpöytäympäristö asennettuna. Tämä päivitystapa johtanee parhaisiin tuloksiin tehtävän Työpöytäympäristö asentaneissa järjestelmissä, tai jos paketit gnome tai kde ovat asennettuina.

Se luultavimmin ei ole oikea tapa jos paketteja libfam0c102 ja xlibmesa-glu ei ole jo asennettu:

     # dpkg -l libfam0c102 | grep ^ii
     # dpkg -l xlibmesa-glu | grep ^ii

Jos koko työpöytätehtävä on asennettuna, käynnistä:

     # aptitude install libfam0 xlibmesa-glu

4.5.4.2 Päivitys jos järjestelmässä on joitakin X:n paketteja asennettuna

Järjestelmät joissa on joitakin X:n paketteja asennettuna mutta ei koko työpöytätehtävää vaativat toisenlaisen päivitystavan. Tämä tapa soveltuu yleensä järjestelmiin joissa on asennettuna paketti xfree86-common, mukaan lukien jotkin palvelinjärjestelmät joissa on tasksel:in palvelintehtäviä asennettuna koska joihinkin näistä tehtävistä kuuluu graafisia hallintatyökaluja. Tämä päivitystapa on luultavasti oikea järjestelmissä joissa on X käytössä, mutta ei Työpöytäympäristö-tehtävää.

     # dpkg -l xfree86-common | grep ^ii

Tarkista ensin ovatko paketit libfam0c102 ja xlibmesa-glu asennettuina.

     # dpkg -l libfam0c102 | grep ^ii
     # dpkg -l xlibmesa-glu | grep ^ii

Jos paketti libfam0c102 ei ole asennettuna, älä käytä pakettia libfam0 seuraavassa komennossa. Jos paketti xlibmesa-glu ei ole asennettuna, älä käytä sitä seuraavassa komennossa. [9]

     # aptitude install x11-common libfam0 xlibmesa-glu

Huomaa että paketin libfam0 asentaminen asentaa myös File Alteration Monitorin (fam) sekä RPC portmapperin (portmap) jos ne eivät vielä olleet käytettävissä. Molemmat paketit ottavat käyttöön verkkopalvelun vaikkakin se molempien asetuksissa voidaan sitoa (sisäiseen) takaisinkytkentäverkkoliitäntään.


4.5.4.3 Päivitys järjestelmässä jossa ei ole mitään X-tukea asennettuna

On a system with no X, no additional aptitude install command should be required, and you can move on to the next step.


4.5.5 Ytimen päivittäminen

Paketin udev julkaisussa etch oleva versio ei tue ytimen 2.6.15:tta edeltäneitä versioita (eli ei tueta julkaisun sarge 2.6.8-ytimiä). Paketin udev versio julkaisussa sarge ei toimi kunnolla uusimpien ytimien kanssa. Lisäksi julkaisun etch udev-version asentaminen pakottaa poistettavaksi paketin hotplug jota Linux 2.4-ytimet käyttävät.

Tästä seuraa, ettei edellinen ytimen paketti varmaankaan käynnisty kunnolla tämän päivityksen jälkeen. Samoin on päivityksessä aikaikkuna jossa udev on päivitetty mutta uusin ydin ei ole asennettu. Jos järjestelmä käynnistettäisiin uudelleen tässä kohtaa, kesken päivityksen, se ei ehkä pysty käynnistymään koska ajureita ei tunnisteta oikein eikä ladata. (Katso kohdasta Valmistele turvallinen ympäristö päivitykseen, Kohta 4.1.4 suositeltuja valmistautumistapoja tähän mahdollisuuteen jos päivität etäyhteydellä.)

Tästä syystä suositellaan tässä kohtaa päivitettäväksi pelkkä ydin, paitsi jos järjestelmässä on asennettuna tehtävä Työpöytäympäristö tai muita paketteja joista aiheutuisi ei-hyväksyttävä määrä pakettien poistoja.

Päivitystä jatketaan ytimen päivityksellä seuraavasti:

     # aptitude install linux-image-2.6-malli

Katso Ytimen metapaketin asennus, Kohta 4.6.1 miten selvitetään tarvittavan ytimen paketin malli.

Jos työpöytäympäristö on asennettuna, ei valitettavasti ole mahdollista varmistaa uuden ytimen paketin tulevan asennetuksi heti kun udev on asennettu. Tässä on tuntemattoman mittainen aikaikkuna, jolloin järjestelmässä ei ole mitään täydellä hotplug-tuelle varustettua ydintä asennettuna. Katso Ytimen ja siihen liittyvien pakettien päivittäminen, Kohta 4.6 miten järjestelmän asetukset tehdään siten ettei olla riippuvaisia hotplug-tuesta käynnistyksen aikana.


4.5.6 Lopun järjestelmän päivitys

Nyt on kaikki valmista varsinaiseen koko järjestelmän päivitykseen. Suorita komento:

     # aptitude dist-upgrade

Tämä päivittää järjestelmän kokonaan, t.s. asentaa uusimman saatavilla olevan version kaikista paketeista, ja ratkaisee kaikki mahdolliset riippuvuuksien muutokset eri julkaisujen pakettien välillä. Tarvittaessa asennetaan joitakin uusia paketteja (tavallisesti uusia kirjastojen versioita tai uudelleennimettyjä paketteja), ja poistetaan kaikki ristiriitoja aiheuttavat vanhentuneet paketit.

Päivitettäessa rompuilta pyydetään asettamaan tietyt romput asemaan useissa kohdissa päivityksen aikana. Joudut mahdollisesti asettamaan saman rompun monta kertaa; tämä johtuu eri rompuilla olevien pakettien keskinäisistä riippuvuuksista.

Asennettujen pakettien uudet versiot, joita ei voi asentaa muuttamatta toisen paketin asennusta, jätetään vanhaan versioonsa (tilana näytetään "pysytetty "). Tämä voidaan ratkaista joko valitsemalla aptitude:lla nämä paketit asennettaviksi tai suorittamalla aptitude -f install paketti.


4.5.7 Pakettien digitaaliset allekirjoitukset

Päivityksen jälkeen voi uudella apt versiolla päivittää pakettitiedot, joissa nyt on mukana uusi pakettien digitaalisen allekirjoituksen tarkistava toiminto:

     # aptitude update

Päivitys on jo noutanut ja ottanut käyttöön Debianin pakettivarastojen allekirjoitusavaimet. Jos lisäät muita (epävirallisia) pakettivarastoja, apt tulostaa varoituksia koska se ei pysty varmistamaan niistä noudettujen pakettien olevan alkuperäisiä ja ettei niitä ole muutettu. Lisätietoja löytyy kohdasta Paketinhallinta, Kohta 2.1.1.

Huomaat uutta apt:in versiota käyttäessäsi sen noutavan pakettien muutokset (pdiff) eikä kokonaisia pakettien hakemistoluetteloita. Tästä ominaisuudesta kertoo lisää APT:n pakettien hakemistotiedostojen päivitys hidastunut, Kohta 5.1.4.


4.5.8 Mahdollisia pulmia päivityksen aikana

Jos toiminto jossa käytetään ohjelmia aptitude, apt-get tai dpkg epäonnistuu ja virheilmoitus on

     E: Dynamic MMap ran out of room

on välimuistin oletusarvona ollut koko liian pieni. Tämä voidaan ratkaista joko poistamalla tai kommentoimalla tarpeettomia rivejä tiedostosta /etc/apt/sources.list tai kasvattamalla välimuistia. Välimuistia kasvatetaan asettamalla tiedostossa /etc/apt/sources.list suurempi arvo asetukselle APT::Cache-Limit. Seuraavalla komennolla tämä arvo asetetaan arvoon jonka pitäisi olla riittävä päivitykselle:

     # echo 'APT::Cache-Limit "12500000";' >> /etc/apt/apt.conf

Tässä oletettiin, ettei tuon muuttujan arvon asetusta ollut tuossa tiedostossa ennestään.

Toisinaan on välttämätöntä ottaa käyttöön APT::Force-LoopBreak-valitsin APT:ssa, jotta voidaan tilapäisesti poistaa välttämätön paketti, jonka poistamisesta muodostuu Conflicts/Pre-Depends-silmukka. aptitude hälyttää tästä ja keskeyttää päivityksen. Tämä voidaan kiertää antamalla aptitude-ohjelman komentorivillä valitsin -o APT::Force-LoopBreak=1.

Järjestelmän riippuvuudet voivat olla niin pahasti rikki, että tarvitaan käyttäjän toimenpiteitä. Tavallisesti pitää käyttää ohjelmaa aptitude tai

     # dpkg --remove paketin_nimi

poistamaan joitakin kiusaa tekeviä paketteja, tai

     # aptitude -f install
     # dpkg --configure --pending

Pahimmassa tapauksessa voidaan joutua pakottamaan uudelleenasennus tämän tapaisella komennolla kuten

     # dpkg --install /polku/paketin_nimi.deb

Tiedostoristiriitoja ei pitäisi tulla päivitettäessä "puhtaasta" sarge-järjestelmästä, mutta niitä voi tulla mikäli asennettuna on epävirallisia siirroksia vanhaan järjestelmään (backports). Tiedostoristiriidasta tulee tämäntapaisia virheilmoituksia:

     Unpacking <package-foo> (from <package-foo-file>) ...
     dpkg: error processing <package-foo> (--install):
      trying to overwrite `<some-file-name>',
      which is also in package <package-bar>
     dpkg-deb: subprocess paste killed by signal (Broken pipe)
      Errors were encountered while processing:
      <package-foo>

Tiedostoristiriidan ratkaisemista voi yrittää pakottamalla poistettavaksi paketin joka mainitaan virheilmoituksen viimeisellä rivillä:

     # dpkg -r --force-depends paketin_nimi

Korjausten jälkeen pitäisi päivitystä voida jatkaa aiemmin mainituilla aptitude-komennoilla.

Päivityksen aikana kysytään useiden pakettien asetusten teosta tai asetusten muuttamisesta. Kun kysytään korvataanko hakemistoissa /etc/init.d tai /etc/terminfo oleva tiedosto tai /etc/manpath.config tiedosto ylläpitäjän versiolla, on tavallisesti tarpeen vastata "kyllä", jotta varmistetaan järjestelmän yhtenäisyys. Vanhat versiot voi aina ottaa takaisin käyttöön, sillä ne tallenetaan päätteen .dpkg-old kera.

Jos et ole varma mitä tehdä, kirjoita muistiin paketin tai tiedoston nimi ja korjaa myöhemmin. Voit etsiä lokitiedostosta uudestaan näkyviin mitä ruudulla luki päivityksen aikana.


4.6 Ytimen ja siihen liittyvien pakettien päivittäminen

Tässä osassa kerrotaan miten ydin päivitetään ja mitä pulmia liittyy tähän päivitykseen. Voidaan asentaa joko jokin Debianin tarjoamista linux-image-* -paketeista tai kääntää räätälöity ydin lähdekoodeista.

Huomaa suuren osan tästä osasta olettavan käytettäväksi jotain Debianin moduuleja käyttävistä ytimistä kera pakettien initramfs-tools ja udev. Jos käytät räätälöityä ydintä joka ei vaadi käynnistyksen muistilevyä tai jos käytät jotain muuta muistilevyn tuottavaa ohjelmaa, ei kaikki tieto tässä ole tarpeellista.

Huomaa että jos udev ei ole asennettuna järjestelmään, on silti mahdollista käyttää pakettia hotplug laitteistotunnistukseen.

Jos nyt on käytössä 2.4-ydin, pitäisi Päivitys 2.6-ytimeen, Kohta 5.2 lukea huolellisesti.


4.6.1 Ytimen metapaketin asennus

Tehtäessä dist-upgrade julkaisusta sarge julkaisuun etch suositellaan suuresti linux-image-2.6-* -metapaketin asentamista. Mahdollisesti dist-upgrade-toiminto asentaa tämän paketin automaattisesti. Tästä voidaan varmistua suorittamalla:

     # dpkg -l "linux-image*" | grep ^ii

Jos komento ei tulosta mitään, on uusi linux-image-paketti asennettava itse. Luettelon saatavilla olevista linux-image-2.6-paketeista näkee komennolla:

     # apt-cache search linux-image-2.6- | grep -v transition

Jos et varmasti tiedä mikä paketti pitäisi valita, suorita komento uname -r ja etsi pakettia jonka nimi on samantapainen. Jos uname esimerkiksi tulostaa "2.4.27-3-686", suositellaan asennettavaksi paketti linux-image-2.6-686. Voit myös katsoa pitkän kuvauksen joka paketista komennolla apt-cache ja sen avulla valita paras saatavilla oleva paketti. Esimerkiksi:

     # apt-cache show linux-image-2.6-686

Kannattaa käyttää komentoa aptitude install sen asentamiseen. Kun tämä uusi ydin on asennettu, pitää järjestelmä käynnistää uudelleen ensimmäisen tilaisuuden tullen, jotta uuden ytimen hyödyt saadaan käyttöön.

Jännitystä haluaville on tarjolla helppo tapa tehdä oma räätälöity ydin Debian GNU/Linux-järjestelmälle. Asennetaan kernel-package ja luetaan ohjeet hakemistosta /usr/share/doc/kernel-package.


4.6.2 2.6-ytimen päivittäminen

Jos nyt on käytössa 2.6-ydin julkaisusta sarge tapahtuu tämä päivitys automaattisesti kun tehdään järjestelmäpakettien täysi päivitys (kuten kertoo Pakettien päivitys, Kohta 4.5).

Jos mahdollista, on eduksi päivittää ydinpaketti erillään täydestä dist-upgrade -päivityksestä. Tämä pienentää väliaikaisesti käynnistyskelvottoman järjestelmän mahdollisuutta. Ytimen päivittäminen, Kohta 4.5.5 on kuvaus tästä toimenpiteestä. Huomaa, että tämä olisi tehtävä suppean kohdassa Suppea järjestelmän päivitys, Kohta 4.5.4 kuvatun päivityksen jälkeen.

Tämä voidaan tehdä myös käytettäessä räätälöityä ydintä haluttaessa käyttää julkaisussa etch saatavilla olevaa ydintä. Jos ytimen versio ei ole tuettu paketissa udev suositellaan päivitystä suppean päivityksen jälkeen. Jos versio on tuettu paketissa udev on turvallista odottaa täyden päivyksen jälkeiseen tilanteeseen.


4.6.3 2.4-ytimen päivittäminen

Jos käytössä on 2.4-ydin, ja järjestelmä tunnistaa laitteet hotplug:in avulla, olisi asennettava julkaisun sarge 2.6-sarjan ydin ennen kuin päivitystä yritetään. Varmista 2.6-ytimen käynnistyvän ja kaikkien laitteiden tulevan tunnistetuksi oikein ennen kuin yritetään päivitystä. Paketti hotplug poistetaan järjestelmästä (tilalle tulee udev) kun tehdään täysi järjestelmän päivitys. Jos ydintä ei päivitetä tätä ennen ei järjestelmä ehkä käynnisty kunnolla tästä alkaen. Kun päivitys julkaisun sarge 2.6-sarjan ytimeen on tehty, voidaan ydin päivittää kuten kertoo 2.6-ytimen päivittäminen, Kohta 4.6.2.

Jos järjestelmä ei käytä hotplug:ia[10] voidaan ytimen päivitystä lykätä kunnes koko järjestelmän päivitys on tehty, kuten kertoo Lopun järjestelmän päivitys, Kohta 4.5.6. Kun järjestelmä on päivitetty voidaan tehdä seuraava (vaihdetaan ydinpaketin nimi laitteistolle parhaiten sopivaan korvaamalla <malli>):

     # aptitude install linux-image-2.6-<malli>

4.6.4 Laitenumeroiden uusjako

Julkaisussa etch on aikaisempia julkaisuita varmatoimisempi laitteistotunnistus. Tästä saattaa kuitenkin seurata muutoksia laitteiden löytymisjärjestyksessä, jolloin laitenimien järjestyskin muuttuu. Jos esimerkiksi koneessa on kaksi verkkoliitäntää joissa on eri laiteajurit, saattavat laitteet eth0 ja eth1 vaihtaa paikkaa. Huomaa uuden laitteistotunnistuksen tarkoittavan, että jos esimerkiksi vaihdetaan ethernet-kortti käynnissä olevassa etch-järjestelmässä, saa uusi korttikin uuden laitenimen.

Verkkoliitännöille voidaan järjestyksen vaihtuminen välttää udev:in säännöillä, tarkemmin sanoen tiedoston /etc/udev/rules.d/z25_persistent-net.rules määrityksillä[11]. Toinen mahdollisuus on työkalulla ifrename sitoa fyysiset laitteet annettuihin nimiin käynnistyksen aikana. Lisätietoa on ifrename(8) ja iftab(5). Näitä kahta vaihtoehtoa (udev ja ifrename) ei pitäisi käyttää samaan aikaan.

Massamuistilaitteilla laitenimien uusjako on vältettävissä paketilla initramfs-tools ja säätämällä se lataamaan massamuistien laiteajurit samassa järjestyksessä kuin ne on nyt ladattu. Tämä tehdään määrittämällä massamuistimoduulien latausjärjestys tutkimalla komennon lsmod tulostusta. lsmod luettelee moduulit käänteisessä järjestyksessä, eli luettelon ensimmäinen moduuli on ladattu viimeiseksi. Huomaa että tämä toimii vain laitteille jotka ydin numeroi vakaassa järjestyksessä (kuten PCI-laitteet).

Moduulien poistaminen ja lataaminen uudelleen käynnistyksen jälkeen kuitenkin vaikuttaa tähän järjestykseen. Ytimessä saattaa myös olla joitakin ajureita kiinteästi liitettyinä, ja näiden nimet eivät näy komennon lsmod tulosteessa. Näiden ajurien nimet ja latausjärjestyksen voi ehkä selvittää tutkimalla tiedostoa /var/log/kern.log, tai komennon dmesg tulosteesta.

Lisää näiden moduulien nimet tiedostoon /etc/initramfs-tools/modules siinä järjestyksessä jossa ne tulisi ladata käynnistyksen aikana. Joidenkin moduulien nimi on saattanut muuttua julkaisuiden sarge ja etch välissä. Esimerkiksi moduulista sym53c8xx_2 on tullut sym53c8xx.

Tämän jälkeen on käynnistyksen muistilevyn otos (tai otokset) tehtävä uudestaan komennolla update-initramfs -k all.

Kun julkaisun etch ydin ja udev ovat ajossa, voidaan järjestelmän asetukset tehdä siten, että levyihin viitataan nimellä joka ei riipu laiteajurien latausjärjestyksestä. Nämä nimet ovat hakemistopuussa /dev/disk/.


4.6.5 Sarjaliitäntöjen numerointi muuttuu

Käytettäessä HP:n konetta ja MP-sarjakonsoliporttia (liitin nimeltä "console" kolmipäisessä kaapelissa), tämä ytimen päivitys rikkoo konsolin!

Uudelleen käynnistettäessä näkyy ilmoitus "Loading initrd...." mutta siihen hyytyy. Huomaa, että järjestelmissä joissa on vanhentunut laiteohjelmisto ilmenee samanlaisia oireita, vaikka vika liittyykin ytimen epäyhteensopivuuksin (katso Päivitys 2.6-ytimeen, Kohta 5.2).

Ole hyvä ja lue seuraava ennen päivitystä.

Yksityiskohtaisempaa tietoa muutoksista ja vianjäljityksen vinkkejä on saatavilla osoitteesta http://lists.debian.org/debian-ia64/2005/01/msg00008.html.


4.6.6 Käynnistystoimintojen ajoitus

Jos initramfs-toolsin tekemää muistilevyä käytetään järjestelmän käynnistämiseen, tekee udev joissakin tapauksissa laitetiedostot liian myöhään, eli käynnistyskomentotiedostot eivät voi vielä käyttää niitä.

The usual symptoms are that the boot will fail because the root file system cannot be mounted and you are dropped into a debug shell, but that when you check afterwards, all devices that are needed are present in /dev. This has been observed in cases where the root file system is on a USB disk or on RAID, especially if lilo is used.

Vian voi kiertää käynnistyksen parametrilla rootdelay=9. Aikakatkaisun aikaa (sekunneissa) voi joutua säätämään.


4.7 Muistettavaa ennen seuraavaa käynnistystä

Kun aptitude dist-upgrade on valmis, "muodollinen" päivitys on suoritettu, mutta on joitain muita tehtäviä joista on huolehdittava ennen seuraavaa käynnistystä.


4.7.1 Siirtyminen pois devfs:stä

Debian-ytimet eivät enää tue devfs:ää, joten devfs:n käyttäjien on korjattava järjestelmäänsä itse ennen kuin julkaisun etch ydin käynnistetään.

Jos merkkijono "devfs" esiintyy tiedostossa /proc/mounts, on devfs todennäköisesti käytössä. Kaikki asetustiedostot joissa käytetään devfs:n käyttämiä nimiä on muutettava käyttämään udev-nimiä. Tiedostoja joissa devfs-nimiä todennäköisimmin käytetään ovat /etc/fstab, /etc/lilo.conf, /boot/grub/menu.lstja /etc/inittab.

Lisää tietoja mahdollisista pulmista löytyy vikailmoituksesta #341152.


4.7.2 mdadm:n päivitys

mdadm tarvitsee nyt asetustiedoston kootakseen MD-pakat (RAID) käynnistyksen muistilevyltä ja järjestelmän alkuasetusten teon aikana. Varmistu lukeneesi ja toimivasi tiedoston /usr/share/doc/mdadm/README.upgrading-2.5.3.gz ohjeiden mukaan kun paketti on päivitetty ja ennen kuin käynnistetään uudelleen. Tämän tiedoston uusin versio on saatavilla osoitteesta http://svn.debian.org/wsvn/pkg-mdadm/mdadm/trunk/debian/README.upgrading-2.5.3?op=file; siitä olisi etsittävä apua pulmatilanteissa.


4.8 Valmistautuminen seuraavaan julkaisuun

Päivityksen jälkeen voidaan valmistautua seuraavaan julkaisuun useilla toimenpiteillä.


4.9 Deprecated packages

With the release of Lenny a bigger number of server packages will be deprecated, thus updating to newer versions of those now will save you from trouble when updating to Lenny.

This includes the following packages:


4.10 Vanhentuneet paketit

Julkaisussa etch tulee useita tuhansia uusia paketteja mutta se myös poistaa käytöstä ja jättää pois yli kaksi tuhatta vanhaa pakettia jotka olivat julkaisussa sarge. Mitään päivitystapaa ei tarjota näille vanhentuneille paketeille. Vaikkakaan ei ole mitään estettä vanhentuneen paketin käytön jatkamiselle, Debian-projekti tavallisesti lopettaa tietoturvapäivitysten teon paketille vuoden etchin julkistuksen jälkeen[12], eikä tavallisesti tarjoa muuta tukea tänä aikana. Suositellaan paketin korvaamista saatavilla olevalla vaihtoehdolla, jos sellainen on.

Pakettien poistamiselle jakelusta on monia syitä: alkuperäinen tekijä ei ehkä enää ylläpidä niitä; ei ole enää Debian-kehittäjää joka ylläpitäisi pakettia; toiminnallisuuden on korvannut toinen ohjelmisto (tai uusi versio); tai niitä ei pidetä enää soveliaina julkaisuun etch vikojen takia. Jälkimmäisessä tapauksessa paketit saattavat vielä olla "epävakaassa" jakelussa.

Päivitetyssä järjestelmässä olevien vanhentuneiden pakettien löytäminen on helppoa, koska paketinhallintajärjestelmän edustaohjelmat merkitsevät ne vanhentuneiksi. Käytettäessä ohjelmaa aptitude on luettelo näistä paketeista kohdassa "Vanhentuneet ja paikalliset paketit". Ohjelmassa dselect on samantapainen luettelo, mutta sen sisältö saattaa hieman poiketa. Vielä on huomattava, että jos on itse asennettu paketteja komennolla aptitude julkaisussa sarge, järjestelmä muistaa mitkä paketit on itse asennettu ja merkitsee vanhentuneiksi paketit jotka on asennettu vain itse asennettujen pakettien riippuvuuksien takia ja joita ei enää tarvita jos paketti on poistettu. Lisäksi aptitude, toisin kuin deborphan, ei merkitse vanhentuneiksi paketteja jotka on asennettu itse, kuten se tekee paketeille jotka asennettiin riippuvuuksien takia.

On lisääkin työkaluja joilla etsiä vanhentuneita paketteja, kuten deborphan, debfoster tai cruft. Ohjelmaa deborphan suositellaan suuresti, vaikkakin se (oletusasetuksilla) ilmoittaa vain vanhentuneista kirjastoista: osastoissa "libs" tai "oldlibs" olevista paketeista joita mikään muu paketti ei käytä. Älä poista miettimättä näiden työkalujen ilmoittamia paketteja, erityisesti käytettäessä ärhäköitä ei-oletusasetuksia joilla on taipumus tuottaa vääriä positiivisia. Poistettaviksi ehdotettujen pakettien tutkimista itse suositellaan suuresti (t.s. niiden sisältö, koko ja kuvaus) ennen poistamista.

Debianin Vianjäljitysjärjestelmä kertoo usein lisätietoa paketin poistamisen syistä. Olisi tutkittava sekä paketin omat arkistoidut vikailmoitukset että arkistoidut vikailmoitukset ftp.debian.org -pseudopaketille.


4.10.1 Siirtymäpaketit

Jotkin julkaisun sarge paketeista on jaettu useisiin paketeihin julkaisussa etch, usein helpottamaan järjestelmän ylläpitoa. Päivitystä on tällaisissa tapauksissa usein helpotettu lisäämällä julkaisuun etch "siirtymäpaketteja": tyhjiä paketteja joilla on sama nimi kuin julkaisun sarge vanhalla paketilla ja riippuvuuksia jotka aikaansaavat uusien pakettien asentumisen. Näitä "siirtymäpaketteja" voi pitää vanhentuneina päivityksen jälkeen ja ne voidaan turvallisesti poistaa.

Useimpien (mutta ei kaikkien) siirtymäpakettien tarkoitus ilmenee kuvauksesta. Siirtymäpakettien kuvaukset eivät kuitenkaan ole samanmuotoisia, joten myös deborphan --guess -tarkentimilla saattaa auttaa niitä löytämään. Huomaa joidenkin siirtymäpakettien tarkoituksena olevan seurata ohjelman kullakin hetkellä saatavilla olevaa versiota, eikä näitä tulisi poistaa päivityksen jälkeen.


[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ A ] [ seuraava ]


Debian GNU/Linux 4.0 ("etch"), IA-64 julkistusmuistio

$Id: release-notes.en.sgml,v 1.312 2007-08-16 22:24:38 jseidel Exp $

Josip Rodin, Bob Hilliard, Adam Di Carlo, Anne Bezemer, Rob Bradford, Frans Pop (tällä hetkellä), Andreas Barth (tällä hetkellä), Javier Fernández-Sanguino Peña (tällä hetkellä), Steve Langasek (tällä hetkellä)
debian-doc@lists.debian.org