[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ A ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 4.0 ("etch"), IA-64 julkistusmuistio
Luku 2 - Mitä uutta Debian GNU/Linux versiossa 4.0

Tämä julkaisu lisää virallisen tuen AMD64-arkkitehtuurille, joka tukee 64-bittisiä suorittimia sekä Inteliltä (EM64T) että AMD:ltä (AMD64). Edellisen julkaisun, Debian GNU/Linux 3.1 ("sarge"), aikana oli saatavilla epävirallinen versio tästä siirroksesta.

Virallinen tuki Motorola 680x0 ("m68k") -arkkitehtuurille on lakkautettu, koska siirros ei täyttänyt Debianin julkaisupäälliköiden asettamia kriteerejä. Tärkein syy oli tehokkuus ja rajoitettu ylävirran tuki oleellisille työkaluketjun osille. Tästäkin huolimatta m68k-siirroksen voi odottaa pysyvät aktiivisena ja käytettävissä asennuksiin vaikkakaan se ei ole osa tätä virallista vakaata julkaisua.

Virallisesti tuetut arkkitehtuurit Debian GNU/Linux versiossa etch ovat:

Intel x86 ("i386")

Alpha ("alpha")

SPARC ("sparc")

PowerPC ("powerpc")

ARM ("arm")

MIPS ('mips' (big-endian) and 'mipsel' (little-endian))

Intel Itanium ("ia64")

HP PA-RISC ("hppa")

S/390 ("s390")

AMD64 ("amd64")

Lisätietoja siirroksen tilasta ja siirroskohtaisia tietoja voi lukea sivulta Debianin siirroksien www-sivuilta.

2.1 Mitä uutta jakelussa?

Tämä Debianin julkaisu tuo mukanaan taas kerran enemmän ohjelmistoja kuin edeltäjänsä sarge. Jakelu sisältää yli 6500 uutta pakettia, jolloin paketteja on yhteensä yli 18200. Useimmat jakelun ohjelmistoista on päivitetty: lähes 10700 ohjelmistopakettia (se on 68 % version sarge paketeista). Lisäksi merkittävä määrä paketteja (yli 3500, 23 % sargen paketeista) on poistettu jakelusta erinäisistä syistä. Näihin et tule näkemään päivityksiä, ja ne merkitään "vanhentuneiksi" paketinhallintatyökaluissa.

Tässä julkaisussa Debian GNU/Linux vaihtaa XFree86:sta 7.1-julkaisuun X.Orgista, joka tukee suurempaa määrää laitteistoa ja jossa on parempi laitteistotunnistus. Tämä mahdollistaa Compizin käytön, joka on eräs ensimmäisistä koontavista ikkunointiohjelmista X-ikkunointijärjestelmälle, ottaen täyden hyödyn laitteiston OpenGL-kiihdytyksestä tuetuilla laitteilla.

Debian GNU/Linuxin julkaisussa on taas mukana useita työpöytäsovelluksia ja -ympäristöjä. Muiden muassa mukana on nyt työpöytäympäristö GNOME 2.14[2], KDE 3.5.5a, ja Xfce 4.4. Myös toimistosovellukset on päivitetty, mukaan lukien toimisto-ohjelmistot OpenOffice.org 2.0.4a ja KOffice 1.6 sekä GNUcash 2.0.5, GNUmeric 1.6.3 ja Abiword 2.4.6.

Muiden työpöytäsovellusten päivityksiin kuuluvat päivitys Evolutionin versioon 2.6.3 ja Gaimin versioon 2.0. Myös Mozilla-ohjelmisto on päivitetty, ja ja sen tärkeimpien sovellusten nimet vaihdettu: iceweasel (versio 2.0.0.2) on tuotemerkitön Firefox-selain ja icedove (versio 1.5) on tuotemerkitön Thunderbird sähköpostiohjelma.

Lukuisten muiden päivitysten lisäksi tässä julkaisussa on seuraavat ohjelmapäivitykset:

GNU C kirjasto, versio 2.3.6

GNU Compiler Collection 4.1 oletuskääntimenä

ohjelmointikielten tulkkeja: Python 2.4, PHP 5.2

palvelinohjelmia:
- sähköpostipalvelimia: Exim 4.63 (uusien asennusten oletussähköpostipalvelin), Postfix 2.3, Courier 0.53, Cyrus 2.2
- webbipalvelimia: Apache 2.2, fnord 1.10
- tietokantapalvelimia: MySQL 5.0.32, PostgreSQL 8.1
- OpenSSH-palvelin, versi 4.3
- nimipalvelimia: Bind 9.3, maradns 1.2
- hakemistopalvelin: OpenLDAP 2.3

Virallinen Debian GNU/Linux-jakelu toimitetaan nyt 19 - 23 CD-levyllä (riippuen arkkitehtuurista), ja lisäksi on vastaava määrä lähdekoodi-CD-levyjä. Jakelun DVD-versio on myös saatavilla.

2.1.1 Paketinhallinta

aptitude on suositeltavin ohjelma paketinhallintaan päätteeltä. aptitude tukee useimpia apt-getin komentorivitoimintoja ja lisäksi se on osoittautunut paremmaksi riippuvuusratkaisijaksi kuin apt-get. Jos käytät vielä dselectiä, kannattaa vaihtaa aptitude paketinhallinnan viralliseksi edustaohjelmaksi.

Julkaisuun etch on toteutettu kehittynyt ristiriitojen ratkaisin aptitude:en. Se pyrkii löytämään parhaan ratkaisun havaitessaan pakettien välisten riippuvuuksien muutosten aiheuttamia ristiriitoja.

Tietoturvallinen APT on nyt saatavilla julkaisussa etch. Tämä ominaisuus lisää Debian GNU/Linuxin tietoturvaa helpottamalla vahvan salauksen käyttöä ja tukemalla digitaalisia allekirjoituksia noudettujen pakettien todentamiseen. Tässä julkaisussa on mukana apt-key-työkalu jolla lisätään uusia avaimia apt:n avainrenkaaseen, jossa oletusarvona on vain Debianin arkiston nykyinen allekirjoitusavain, joka tulee paketissa debian-archive-keyring.

Oletusasetuksilla apt varoittaa nyt jos paketteja noudetaan tunnistamattomista lähteistä. Tulevat julkaisut saattavat pakottaa kaikki paketit varmennettaviksi ennen noutamista. Epävirallisten apt-varastoalueiden ylläpitäjiä kehoitetaan luomaan salakirjoitusavain ja allekirjoittamaan Release-tiedostonsa, sekä tarjoamaan tietoturvallisen tavan julkisten avaimiensa jakeluun.

Lisätietoja: apt(8), luku Package signing in Debian Securing Debian Manual:issa ja Debian Wiki.

Toinen ohjelmaan apt lisätty ominaisuus on mahdollisuus noutaa vain tiedoston Packages edellisen päivityksen jälkeiset muutokset. Tästä ominaisuudesta kertoo lisää APT:n pakettien hakemistotiedostojen päivitys hidastunut, Kohta 5.1.4.

2.1.2 debian-volatile on nyt virallinen palvelu

debian-volatile:sta, joka esiteltiin epävirallisen palveluna sarge-julkaisun myötä, on nyt tullut virallinen Debian GNU/Linux-palvelu.

Tämä tarkoittaa nyt käytettävän .debian.org-osoitetta[3]. Varmistuthan, että päivität /etc/apt/sources.list-tiedostoa vastaavasti mikäli käytit jo aiemmin tätä palvelua.

debian-volatile antaa käyttäjien päivittää helposti vakaan julkaisun sellaisia paketteja, joiden sisältämä tieto vanhenee nopeasti. Esimerkkejä ovat virustutkaimien allekirjoitusluettelot tai roskapostisuodatinten tunnistusjoukot. Lisätietoa ja luettelo peileistä löytyy arkiston www-sivulta.

2.2 Järjestelmän parannuksia

Jakeluun on tehty lukuisia muutoksia joista hyötyvät etch-julkaisun uudet asennukset, mutta jotka eivät välttämättä tule automaattisesti käyttöön päivitettäessä julkaisusta sarge. Tämä osa on yleiskatsaus huomattavimpiin muutoksiin.

Ohjelmankehityksen peruspakettien prioriteettia on madallettu

Useat ennen prioriteetilla standard olleet ohjelmankehityspaketit ovat nyt prioriteetilla optional, mikä tarkoittaa ettei niitä enää asenneta oletusarvona. Näihin kuuluvat vakio C/C++-käännin, gcc, sekä joitakin muita ohjelmia (dpkg-dev, flex, make) ja headers-tiedostoja (libc6-dev, linux-kernel-headers).

Jos nämä paketit halutaan järjestelmään, on helpoin tapa niiden asentamiseen paketti build-essential, jonka riippuvuudet saavat useimmat niistä asentumaan.

SELinuxin prioriteetti on standard, mutta oletuksena on ettei sitä oteta käyttöön

SELinuxin tukeen tarvittavien pakettien prioriteetiksi on nostettu standard. Tämän ansiosta ne oletusarvona asennetaan uusissa asennuksissa. Jo asennettuun järjestelmään SELinux saadaan asennettua komennolla:

     # aptitude install selinux-basics

Huomaa oletusarvon olevan, ettei SELinuxia oteta käyttöön. Tietoa SELinuxin asetuksista ja käyttöönotosta löytyy Debian Wikistä.

Uusi oletus inet-päätaustaprosessille: Julkaisussa etch oletus inet-päätaustaprosessille on openbsd-inetd eikä netkit-inetd. Sitä ei käynnistetä jos minkään palvelun asetuksia ei ole tehty, mikä on oletustilanne. Uusi oletuspäätaustaprosessi asennetaan automaattisesti päivityksessä.

Oletus vi-kloonille on muuttunut: Oletuksena asennettava vi-klooni on nyt supistettu versio teksturista vim (vim-tiny) eikä nvi.

Muutoksia tiedostojärjestelmien ext2/ext3 oletusominaisuuksissa

Uusia ext2 ja ext3 tiedostojärjestelmiä luotaessa ovat ominaisuudet dir_index ja resize_inode oletusarvona käytössä. Ensimmäinen ominaisuus nopeuttaa paljon tiedostoja sisältävien hakemistojen käsittelyä; toinen mahdollistaa tiedostojärjestelmän koon muuttamisen lennossa (ts. kun se on liitettynä).

Julkaisusta sarge päivittävät voivat harkita dir_index:in ottamista käyttöön ohjelmalla tune2fs[4]; Ominaisuutta resize_inode ei voi ottaa käyttöön jos tiedostojärjestelmä on jo tehty. Tiedostojärjestelmän ominaisuudet voi tarkistaa komennolla dumpe2fs -h.

Julkaisun etch oletus merkkikoodaukselle on UTF-8

Uusissa Debian GNU/Linux -asennuksissa merkkikoodauksen oletusarvo on UTF-8. Moniaat sovellukset on myös asetettu käyttämään UTF-8:aa oletuksena.

Käyttäjät jotka päivittävät julkaisuun etch ja haluavat vaihtaa UTF-8:aan joutuvat tekemään ympäristön asetukset ja maa-asetuston uudestaan. Järjestelmäkohtainen oletus voidaan vaihtaa komennolla dpkg-reconfigure locales;. Valitse ensin kielelle ja maalle sopiva UTF-8-maa-asetusta ja valitse se sitten oletukseksi. Huomaa UTF-8:aan vaihtamisen tarkoittavan että joutunet myös muuntamaan vanhoissa tiedostoissa merkistön UTF-8:ksi.

Paketissa utf8-migration-tool on työkalu joka ehkä helpottaa muunnosta. Tuo paketti on kuitenkin saatavilla vain epävakaasta jakelusta koska se ei valmistunut ajoissa julkaisuun etch. Suositellaan ihan oikeasti tietojen ja asetusten varmuuskopiointia ennen työkalun käyttöä.

Huomaa että jotkin sovellukset eivät ehkä vielä toimi oikein UTF-8-ympäristössä, enimmäkseen näyttöongelmien vuoksi.

Debian Wiki sisältää lisätietoja julkaisujen sarge ja etch välisistä eroista.

2.3 Suuria ytimeen liittyviä muutoksia

Debian GNU/Linux 4.0 toimitetaan ytimen versiolla 2.6.18 kaikille arkkitehtuureille; julkaisu on silti enimmäkseen [5] yhteensopiva 2.4-ytimien kanssa, mutta Debian ei enää toimita eikä tue 2.4-ytimen paketteja.

Ytimessä itsessään ja ytimien paketoinnissa Debiania varten on tapahtunut suuria muutoksia. Jotkin näistä muutoksista mutkistavat päivitystä ja saattavat aiheuttaa pulmia käynnistettäessä järjestelmää uudelleen kun on päivitetty julkaisuun etch. Tämä osa sisältää katsauksen tärkeimpiin muutoksiin; mahdollisista pulmista ja tietoa niiden selvittämisestä on myöhemmissä luvuissa.

Jos käytät nyt 2.4-ydintä, olisi Päivitys 2.6-ytimeen, Kohta 5.2 luettava huolellisesti.

2.3.1 Muutoksia ytimien paketoinnissa

Uudet nimet ytimen paketeille: Nimiavaruutta on siistitty muuttamalla kaikkien Linux-ydinten pakettien nimet muodosta kernel-* muotoon linux-*. Tämä helpottaa muiden kuin Linux-ydinten lisäämistä Debianiin tulevaisuudessa.

Vakioytimissä on usean suorittimen tuki: Usean suorittimen järjestelmissä ei enää tarvita *-smp -mallia olevaa Linux-ydintä. Laitearkkitehtuurilla IA-64 linux-image-paketeissa joissa ei ole -smp-päätettä on tuki sekä yhden suorittimen että monen suorittimen järjestelmille.

Mikäli mahdollista, on poistetuista paketeista tehty tyhjiä siirtymäpaketteja asentamaan riippuvuuksien avulla uudet paketit.

2.3.2 Uudet käynnistyksen muistilevyjä tekevät apuohjelmat

Debianin ytimen asennuspaketit laitealustalle IA-64 vaativat käynnistyksen muistilevyn (initrd). Ytimen muutoksien vuoksi julkaisussa sarge käytettyä initrd:n tekevää sovellusta initrd-tools ei voi enää käyttää ja se on hylätty. Sitä korvaamaan on kehitetty kaksi uutta sovellusta: initramfs-tools ja yaird. Näiden toteutustavat ovat hyvin erilaiset; katsaus on saatavilla Debian Wikissä. Molemmat tekevät tiedostojärjestelmää initramfs käyttävän initrd:n. Se on pakattu cpio-arkisto. Oletus ja suositus on initramfs-tools.

Päivitys julkaisun etch ytimeen asentaa oletusarvona paketin initramfs-tools. Jos päivitetään 2.4-ytimestä Debianin 2.6-ytimeen, on käytettävä pakettia initramfs-tools. Paketin yaird käyttäminen aiheuttaa linux-image-2.6 asennuksien epäonnistumisen jos käytössä on 2.2- tai 2.4-ydin.

Paketti initrd-tools on yhä mukana julkaisussa etch koska sitä tarvitaan päivitettäessä julkaisusta sarge. Se poistetaan ennen seuraavaa julkaisua.

2.3.3 Ajoaikainen `/dev` hallinnointi ja laitteistotunnistus

Julkaisun etch ytimissä ei ole enää tukea devfs:lle.

devfs:n korvaa udev, joka on käyttäjätasolla toimiva devfs:n kaltainen sovellus.

udev liitetään hakemistoon /dev ja se tekee hakemistoon ytimen tukemat laitteet. Se myös lisää ja poistaa laitteita sitä mukaan kun ytimen moduuleita lisätään tai poistetaan, ytimen lähettämien tapahtumien mukaan. udev on paljon devfs:ää monikäyttöisempi ja tarjoaa muiden pakettien käyttämiä palveluita. Näitä paketteja on esimerkiksi hal (hardware abstraction layer).

Yhdessä ytimen kanssa udev huolehtii myös laitteistotunnistuksesta ja havaittuja laitteita vastaavien moduulien lataamisesta. Tästä syystä udev:llä on ristiriita hotplug:in kanssa. Julkaisussa sarge voitiin käyttää myös discover:ia moduulien lataamiseen käynnistyksen aikana, mutta sen uusi versio julkaisussa etch ei enää tarjoa tätä toiminnallisuutta. X.Org käyttää vielä pakettia discover laitteistossa olevan näytönohjaimen tunnistamiseen.

Asennettaessa Debianin ydin, asentuu oletusarvona paketti udev koska paketilla initramfs-tools on riippuvuus siihen.

Paketin udev asennus on vältettävissä kääntämällä räätälöity ydin joka ei käytä moduuleita tai käyttämällä muuta käynnistyksen muistilevyn tuottavaa ohjelmaa, kuten pakettia yaird. Paketti initramfs-tools on kuitenkin suositeltu sovellus käynnistyksen muistilevyn tekoon.