2.2. Asennustaltiot

Tämä luku kertoo mitä eri asennustaltioita on käytettävissä Debianin asentamiseen. Esimerkiksi, jos tietokoneessa on levykeasema sitä voidaan käyttää Debianin asentamiseen. Asennustaltioille on omistettu kokonainen luku, Luku 4, Asennustaltioiden hankkiminen, joka luettelee kunkin taltion edut ja haitat. Lukija voi palata tähän kohtaan kun on lukenut tuon luvun.

2.2.1. CD-ROM/DVD-ROM

Huomaa

Kun tässä ohjeessa mainitaan “CD-ROM”, tarkoitetaan sekä CD-ROM- että DVD-ROM-levyjä ja -asemia. Nämä teknologiat ovat sama asia käyttöjärjestelmän kannalta, lukuun ottamatta joitakin hyvin vanhoja epästandardeja CD-ROM-asemia, joissa ei ole SCSI- eikä IDE/ATAPI-liitäntää.

Joillakin arkkitehtuureilla on mahdollista tehdä asennus rompulta. Laitteissa jotka voi käynnistää rompulta voidaan tehdä täysin levykkeetön asennus. Vaikka laite ei tukisikaan rompulta käynnistämistä, voidaan romppua käyttää muiden asennustapojen yhteydessä, kun laite on käynnistetty muulla tavoin; katso Luku 5, Asennusjärjestelmän käynnistäminen.

DECstationeilla rompulta käynnistäminen vaatii SCSI-romppuaseman joka osaa käyttää 512 tavun loogista lohkokokoa. Useat PC-koneisiin myydyistä SCSI-romppuasemista eivät tätä osaa. Jos romppuasemassa on siltain, jossa on merkintä “Unix/PC” tai “512/2048”, aseta se kohtaan “Unix” tai “512”.

CD 1:llä on r3k-kn02-suoritinarkkitehtuurin (R3000:tä käyttävät DECstationit 5000/1xx ja 5000/240 sekä Personal DECstation -mallit) asennin, CD 2:lla on suoritinarkkitehtuurin r4k-kn04 (R4x00:tä käyttävät DECstationit 5000/150 ja 5000/260 sekä Personal DECstation 5000/50) asennin.

Rompulta käynnistetään kirjoittamalla laiteohjelmiston kehoitteeseen komento boot #/rzid, missä # on sen TurboChannel-laitteen numero josta käynnistetään (useimmissa DECstationeissa 3) ja id on romppuaseman SCSI ID. Jos on välitettävä enemmän parametreja, ne voidaan listä komennon loppuu seuraavaan tapaan:

boot #/rzid param1=arvo param2=arvo ...

2.2.2. Kiintolevy

Asennusjärjestelmän käynnistäminen suoraan kiintolevyltä on eräs vaihtoehto useissa suoritinperheissä. Tällöin on jonkin muun käyttöjärjestelmän ladattava asennin kiintolevylle.

2.2.3. Verkko

Verkkoa voidaan käyttää asennuksen aikana asennuksessa tarvittavien tiedostojen noutamiseen. Verkon käyttö riippuu valittavasta asennustavasta ja vastauksista muutamiin asennuksen aikana kysyttäviin kysymyksiin. Asennusjärjestelmä tukee useimpia verkon liitäntätapoja (mukaan lukien PPPoE, mutta ei ISDN tai PPP), käyttäen joko HTTP:tä tai FTP:tä. Kun asennus on valmis, järjestelmän asetukset voidaan tehdä käyttämään ISDN:ää tai PPP:tä.

Tietokone voidaan käynnistää myös verkosta.

Levytön asennus, jossa käynnistetään paikallisverkosta ja NFS-liitetään kaikki paikalliset tiedostojärjestelmät, on toinen mahdollisuus.

2.2.4. Un*x- tai GNU-järjestelmä

Jos koneessa ajetaan jotain muuta Unixin tapaista käyttöjärjestelmää, voidaan sitä käyttää Debian GNU/Linuxin asentamiseen käyttämättä Debianin asenninta, jonka käyttöohje tämä teos on. Tällainen asennus saattaa olla hyödyllinen jos koneen laitteisto ei muilla asennustavoilla ole tuettu tai jos konetta ei voi ajaa alas asennuksen ajaksi. Kiinnostuneille löytyy lisätietoa Kohta D.3, “Debian GNU/Linuxin asentaminen Unix/Linux-järjestelmästä.”.

2.2.5. Tuetut massamuistit

Debianin käynnistystaltioilla oleva ydin on tehty toimimaan mahdollisimman monessa järjestelmässä. Harmittavasti tämä kasvattaa ytimen kokoa, johon tulee mukaan paljon ajureita joita sinun koneessasi ei tulla käyttämään (katso Kohta 8.6, “Uuden ytimen kääntäminen” miten voit tehdä oman ytimen). Tuki mahdollisimman laajalle laitejoukolle halutaan, jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin.