Ohje jota parhaillaan luet. Se on virallinen versio Debianin julkaisun etch Asennusohjeesta, saatavilla useina tiedostomuotoina ja käännöksinä.
Sisältävät usein hyödyllistä tietoa laitteiston asetusten teosta ja käytöstä.
Asennusohjeet ja laiteajurit (DASD, XPRAM, konsoli, nauha, z90 crypto, chandev, verkko) Linuxille suoritinperheellä S/390 käyttäen ydintä 2.4
IBM Redbook joka kertoo miten Linux ja z/VM voidaan monikäynnistää zSeries koneilla ja suoritinperheellä S/390.
IBM Redbook joka kuvaa suurkoneelle saatavilla olevat Linux-jakelut. Kirjassa ei ole lukua Debianista, mutta asennuksen peruskäsitteet ovat samat kaikille S/390-jakeluille.
Useissa tapauksissa asennin osaa automaattisesti tunnistaa laitteet. Mutta varmuuden vuoksi suositellaan tutustumista tietokoneen laitteisiin ennen asennusta.
Laitetietoja voidaan kerätä seuraavista paikoista:
Jokaisen tietokoneen osan mukana tulleet käsikirjat.
Tietokoneen BIOS-asetusten ruudut. Ruudut näkee painamalla näppäinyhdistelmää tietokoneen käynnistyessä. Tarkista oikea näppäinyhdistelmä käsikirjasta. Se on usein Delete-näppäin.
Kunkin osan pakkauslaatikot.
Toisen käyttöjärjestelmän järjestelmäkomennot ja -työkalut, mukaan lukien tiedostoselaimen näytöt. Tällä tavalla löytyy tietoa erityisesti keskusmuistista ja kiintolevytilasta.
Järjestelmän pääkäyttäjä tai Internet-palveluntarjoaja. Näiltä tahoilta saa tietää verkkoasetukset ja sähköpostin asetukset.
Taulu 3.1. Asennuksessa tarvittavat tiedot laitteista
| Laite | Mahdollisesti tarvittava tieto |
|---|---|
| DASD | Laitenumero(t). |
| Käytettävissä oleva vapaa tila. | |
| Verkko | Verkkoliitännän tyyppi. |
| Laitenumerot. | |
| OSA-korteille suhteellinen sovittimen numero. |
Useat merkkituotteet toimivat Linuxissa ongelmitta. Lisäksi Linuxin laitetuki paranee päivittäin. Linux ei kuitenkaan vielä tue yhtä paljoa erilaisia laitteita kuin jotkin käyttöjärjestelmät.
Laitteiston yhteensopivuus voidaan tarkistaa:
Etsimällä valmistajan webbisivulta uusia ajureita.
Lukemalla webbisivuilta tai käsikirjoista tietoa emuloinnista. Tuntemattomammat merkit saattavat joskus toimia tunnetumman merkin ajureilla tai asetuksilla.
Etsimällä suoritinperheelle omistautuneilta webbisivuilta luetteloa Linux-yhteensopivista laitteista.
Etsimällä Internetistä muiden käyttäjien kokemuksia.
Jos tietokone on kytkettynä verkkoon 24 tuntia vuorokaudessa (ts. Ethernet tai vastaava liitäntä — ei PPP-yhteys), olisi nämä asetukset kysyttävä verkon vastuuhenkilöltä.
Konenimi (tämän voi ehkä keksiä itse).
Verkkoaluenimi.
Tietokoneen IP-osoite.
Verkossa käytettävä verkon peitto.
Oletusyhdyskäytävän IP-osoite, jos verkossa on yhdyskäytävä.
Nimipalvelimena (DNS) käytettävä verkon kone.
Jos verkon vastuuhenkilö kertoo DHCP-palvelimen olevan käytettävissä ja että sen käyttö on suositeltavaa, ei näitä tietoja tarvita, koska DHCP-palvelin tarjoaa tiedot asennuksen aikana suoraan tietokoneelle.
Jos käytössä on langaton verkko, olisi vielä selvitettävä:
Langattoman verkon ESSID.
WEB-salausavain (jos käytössä).