Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen ARM-arkkitehtuurille
Luku 8 - Seuraavat vaiheet - mitä seuraavaksi

8.1 Uusille Unix-käyttäjille

Uusien Unix-käyttäjien kannattaa varmasti hankkia kirjallisuutta aiheesta. Unix FAQ sisältää lukuisia viitteitä kirjoihin ja Usenetin uutisryhmiin, joiden avulla pitäisi päästä alkuun. Kannattaa myös katsoa ohjetta User-Friendly Unix FAQ.

Suomenkielisiä Unix-alkeisoppaita löytyy Internetistä, esimerkiksi Helsingin Yliopiston Unix-opas ja Jukka Korpelan Unix-opas. Uutisryhmän sfnet.atk.linux usein kysytyt kysymykset vastauksineen on koottu SAL FAQ -kokoelmaan.

Debianin ja sovellusten asetukset saa suomalaisiksi ohjeen /usr/doc/HOWTO/Finnish-HOWTO.gz avulla. Tiedoston voi lukea esimerkiksi komennolla zless.

Linux on eräs UNIX-toteutus. Linux Documentation Project (LDP) on koonnut lukuisia HOWTO-ohjeita sekä Linuxiin liittyviä Internetistä löytyviä kirjoja. Valtaosa tästä kirjallisuudesta voidaan asentaa koneen omalle levylle; asenna vain doc-linux-html -ohjelmapaketti (HTML-muotoiset) tai doc-linux-text -ohjelmapaketti (tekstitiedostot), ja kurkista hakemistoon /usr/share/doc/HOWTO. LDP:n HOWTO-ohjeita on saatavilla myös muilla kielillä kuin englanniksi, mutta valitettavasti ei vielä suomeksi.

Seuraavassa käsitellään erityisesti Debianiin liittyviä asioita.

8.2 Debianin kanssa pärjääminen

Debian on hieman erilainen kuin muut jakelut. Vaikka olisitkin perehtynyt muihin Linux-jakeluihin, on hyvä tietää Debianista joitakin asioita, jotta osaat pitää järjestelmän hyvässä kunnossa. Tässä luvussa on aineistoa, joka auttaa tulemaan sinuiksi Debianin kanssa; luvun ei ole tarkoitus olla opas Debianin käyttöön vaan suppea vilkaisu järjstelmään niille, joilla on jo kiire päästä tositoimiin.

Tärkein asia ymmärtää on Debianin ohjelmapakettien hallintajärjestelmä. Debianissa on sisäistettävä se, että suuri osa järjestelmää on ohjelmapakettien hallintajärjestelmän käsissä. Tähän sisältyvät mm. hakemistot

• /usr (lukuunottamatta hakemistoa /usr/local)

• /var (omaan käyttöösi voit tehdä hakemiston /var/local)

• /bin

• /sbin

• /lib

Esimerkiksi tiedoston /usr/bin/perl korvaaminen kyllä onnistuu, mutta kun päivität perl-ohjelmapaketin, niin tiedostosi korvautuu paketista tulevalla uudella versiolla. Järjestelmää tuntevat käyttäjät voivat kiertää ongelman asettamalla ohjelmapaketteja "hold"-tilaan dselect-ohjelmalla.

8.3 Lisälukemista ja lisätietoja

Ohjelman ohjeita etsiessä kannattaa ensimmäiseksi kokeilla komentoja man ohjelma ja info ohjelma.

Myös hakemistossa /usr/doc on paljon hyödyllisiä ohjeita. Erityisesti hakemistoissa /usr/doc/HOWTO ja /usr/doc/FAQ (Frequently Asked Questions, usein kysytyt kysymykset) on paljon kiinnostavaa tietoa.

Debianin WWW-sivusto sisältää suuren määrän Debianin ohjeita. Kiinnitä huomio erityisesti Debian FAQ ja Debian Mailing List Archives -sivuihin. Debianin sisällä elää myös toimiva vertaisapu; sivulta Mail List Subscription voit tilata Debianin postituslistoja.

8.4 Uuden ytimen kääntäminen

Miksi kukaan haluaisi kääntää uuden ytimen? Usein kääntäminen ei olekaan tarpeen, koska Debianin mukana tuleva oletusydin toimii useimmissa laiteympäristöissä. Ytimen kääntäminen on kuitenkin tarpeen, jos

• tarvitaan tukea erityislaitteistolle tai kun olemassaolevan ytimen tuki on vääränlainen

• tarvitaan tukea erityislaitteistolle tai toiminnoille, jotka puuttuvat olemassaolevasta ytimestä - esimerkkeinä APM tai SMP

• halutaan virittää käynnistystä nopeammaksi poistamalla tarpeettomia ajureita

• halutaan käyttää ytimen lisätoimintoja joita vakioydin ei tue (kuten palomuuri)

• halutaan käyttää ytimen kehitysversiota

• haluat vain brassailla kavereillesi ja kokeilla uusia hienoja virityksiä

Ytimen kääntämistä ei kannata pelästyä. Se on hauskaa ja hyödyllistä.

Jotta ydin voidaan kääntää Debianin tapaan, tarvitaan muutama ohjelmapaketti: kernel-package, kernel-source-2.2.19 (viimeisin versio tätä kirjoitettaessa), fakeroot ja muutamia muita jotka luultavasti on jo asennettu (katso täydellinen lista tiedostosta /usr/share/doc/kernel-package/README.gz).

Huomaa, että ydintä ei välttämättä tarvitse kääntää "Debianin tapaan", mutta mielestämme ohjelmapakettien hallintajärjestelmän käyttäminen ytimen hallintaan on itse asiassa turvallisempaa ja helpompaa. Voit hankkia ytimen lähdekoodit myös suoraan Linusilta etkä kernel-source-2.2.19:sta ja käyttää silti kernel-package:n kääntämistapaa.

Täydelliset ohjeet kernel-package:n käyttöön löytyvät hakemistosta /usr/share/doc/kernel-package. Tässä osassa on vain lyhyt johdanto.

Seuraavassa oletetaan ytimen lähdekoodien olevan hakemistossa /usr/local/src ja että ytimen versio on 2.2.19. Luo pääkäyttäjänä hakemisto /usr/local/src/kernel-source-2.2.19 ja vaihda tuon hakemiston omistajaksi tavallinen käyttäjätunnuksesi (se joka ei ole pääkäyttäjä). Mene tavallisena käyttäjänä hakemistoon /usr/local/src (cd /usr/local/src), pura ytimen lähdekoodit (tar xIf /usr/src/kernel-source-2.2.19.tar.bz2) ja vaihda hakemistoksi (cd kernel-source-2.2.19. Nyt voit muuttaa ytimen asetuksia. Jos X11 on asennettu ja käynnissä, voit antaa komennon make xconfig, muutoin jatka komennolla make menuconfig (tällöin paketin ncurses-dev tulee olla asennettu). Käytä aikaa opastustekstien lukemiseen ja valitse huolella. Jos olet epävarma, on useimmiten parempi ottaa laiteajuri mukaan (laiteajuri on ohjelma jonka avulla oheislaitteita kuten verkkokortti, SCSI-ohjain jne. käytetään). Ole varovainen: asetukset, jotka eivät liity tiettyyn oheislaitteeseen, pitäisi jättää oletusarvoonsa jos et ymmärrä niitä. Älä unohda valita kohtaa "Kernel module loader" valikossa "Loadable module support". (Tämä ei ole oletuksena valittu) Ilman valintaa Debian-järjestelmässäsi tulee ongelmia

Nyt voit siivota lähdekoodin sisältävän hakemistopuun ja asettaa kernel-package-paketin alkuarvoihin komennolla /usr/sbin/make-kpkg clean.

Käännä nyt ydin: fakeroot make-kpkg --revision=custom.1.0 kernel_image. Versionumeron "1.0" voit muuttaa miksi haluat; voit käyttää sitä erottamaan kääntämäsi ytimet toisistaan. Voit myös laittaa "custom"-sanan tilalle kääntöäsi kuvaavan sanan, esimerkiksi tietokoneen nimen. Ytimen kääntäminen voi koneesi tehosta riippuen viedä melko kauan.

Kun käännös on valmis, voit asentaa räätälöidyn ytimen kuten minkä tahansa paketin. Anna pääkäyttäjänä komento dpkg -i ../kernel-image-2.2.19-subarch_custom.1.0_arm.deb, missä subarch on valinnainen ali-arkkitehtuuri, joka riippuu tekemistäsi ytimen asetuksista. dpkg -i kernel-image... asentaa ytimen ja sen mukana muutamia mukavia sitä tukevia tiedostoja. Esimerkiksi System.map tulee kunnolla asennettua (siitä on hyötyä ytimen virheiden jäljityksessä) ja tehdyt asetukset sisältävä tiedosto /boot/config-2.2.19 asennetaan. Uusi ohjelmapakettisi kernel-image-2.2.19 osaa myös automaattisesti päivittää alustasi alkulatausohjelman käyttämään uutta ydintä. Jos loit myös moduulipaketin, esimerkiksi PCMCIA:n takia, myös se on asennettava.

Nyt on aika tehdä uudelleenkäynnistys: lue huolellisesti edellisen vaiheen mahdollisesti tulostamat varoitukset, ja anna sitten komento shutdown -r now.

Lisätietoja ohjelmapaketista kernel-package löytyy hakemistosta /usr/doc/kernel-package.

Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen ARM-arkkitehtuurille