[ edellinen ] [ Tiivistelmä ] [ Tekijänoikeuksista ] [ Sisällys ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.1 asennusohje Intel x86 - Luku 5
Debian asennusvaihtoehdot


5.1 Johdanto

Asentaessasi Debianin ensimmäistä kertaa, joudut tekemään seuraavat vaiheet, tässä järjestyksessä

  1. asennusjärjestelmän käynnistys,
  2. järjestelmän alustavien asetusten teko,
  3. peruskokoonpanon asennus,
  4. vasta asennetun peruskokoonpanon käynnistys ja
  5. muun järjestelmän asennus.

Debian asennusohjelman käynnistys, ensimmäinen vaihe, tehdään yleensä Rescue Floppy:ltä tai rompulta (CD-ROM). Ensimmäinen käynnistys on joskus vaikein, laitteistosta riippuen. Tästä syystä se on kuvattu osassa Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.

Kun olet saanut Linuxin käynnistyksen tehtyä, dbootstrap -ohjelma käynnistyy ja ohjaa läpi seuraavan vaiheen, eli järjestelmän alustavien asetusten teon. Tämän vaiheen yksityiskohtainen kuvaus on dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7.

"Debian peruskokoonpano", "Debian base system" on ydinjoukko ohjelmapaketteja jotka vaaditaan Debianin käyttämiseen minimaalisena riippumattomana asennuksena. Kun perusasennuksen asetukset on tehty ja se on asennettu, koneesi voi toimia itsenäisesti. Debian perusasennus voidaan asentaa seuraavilta taltioilta: levykkeiltä, kiintolevyltä, rompultaa tai NFS-palvelimelta. dbootstrap tekee tämän asennuksen; sen kuvaus on ``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.14.

Viimeinen vaihe on muun Debian-järjestelmän asennus. Siihen kuuluu sovellukset ja tiedostot joita käytät koneellasi, kuten X Window, teksturit, komentotulkit ja ohjelmankehitysympäristöt. Tämä osuus Debian-järjestelmästä voidaan asentaa rompulta tai mistä tahansa Debian-tiedostopalvelimelta (Internetissä tai ei, HTTP:tä, FTP:tä tai NFS:ää käyttäen). Tässä vaiheessa käytetään Debianin tavanomaisia ohjelmapakettien hallintatyökaluja, kuten dselect tai apt-get. Tämän vaiheen kuvaus on Asennuksen loppuun saattaminen, Kohta 7.26.

Huomaa, että taltion jota käytät yhdessä vaiheessa ja taltion jota käytät jossain toisessa vaiheessa ei tarvitse olla sama. Toisin sanoen, käynnistyksessä taltio on Rescue Floppy, peruskokoonpanossa NFS ja loput järjestelmästä asennetaan rompulta. Mikäli "imuroit" (download) järjestelmän tiedostopalvelimelta, luultavasti käynnistät ja asennat peruskokoonpanon levykkeiltä, ja asennat täydellisen Debian-järjestelmän Internetistä.

Asennusjärjestelmä jota tarvitaan kolmeen ensimmäiseen asennusvaiheeseen, on jaettu kolmeen osaan: ``Pelastuslevyke'', ``Ajurilevyke'' ja ``Peruskokoonpano''. Lukemalla eteenpäin löydät eri asennusmenetelmien kuvauksen, ja kuvauksen tiedostoista joita saatetaan tarvita asennuksessa. Valittu asennusmenetelmä määrää mitä tiedostoja käytetään ja miten asennustaltiot valmistetaan.


5.2 Asennustaltion valinta

Valitse ensin taltio jolta asennusjärjestelmä käynnistetään. Valitse seuraavaksi miten asennat peruskokoonpanon.


5.2.1 Ensimmäiseen käynnistykseen käytettävän taltion valinta

Asennusjärjestelmän käynnistykseen on seuraavat vaihtoehdot: levykkeet, käynnistysromppu, tai muu kuin Linuxin alkulatausohjelma.

Käynnistyslevyke on tuettu useimmilla laitealustoilla, paitsi Amigat ja Macit. Levykkeeltä tapahtuvasta käynnistyksestä on kuvaus Käynnistys levykkeiltä, Kohta 5.7.

Käynnistysromppu on eräs helpoimmista asennustavoista. Jos käy huono tuuri eikä rompulla oleva käyttöjärjestelmän ydin (kernel) toimi laitteessasi, joudut turvautumaan johonkin muuhun menetelmään. Rompulta asentamisesta on kuvaus Asennus rompulta, Kohta 5.5.

Käynnistys olemassa olevasta käyttöjärjestelmästä on usein mukava vaihtoehto; joissakin järjestelmissä se on ainoa tuettu asennusmenetelmä. Tästä asennustavasta on kuvaus Asennus kiintolevyltä, Kohta 5.4.


5.2.2 Peruskokoonpanon asennustaltion valinta

Peruskokoonpano voidaan asentaa seuraavilla tavoilla: levykkeiltä (Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä, Kohta 5.8), rompulta (Asennus rompulta, Kohta 5.5), NFS-palvelimelta (Asennus NFS:ää käyttäen, Kohta 5.6) tai koneen omalta kiintolevyltä (Asennus kiintolevyltä, Kohta 5.4). Valitse ensin käytössäsi olevien taltioiden mukaan ja niistä sitten mukavin.


5.3 Kuvaus asennusjärjestelmän tiedostoista

Tässä osassa on huomautuksilla varustettu lista tiedostoista jotka ovat disks-i386 -hakemistossa. Voi olla, ettei näitä kaikkia tarvitse "imuroida"; tarvittavat tiedostot määräytyvät sen mukaan mitä käynnistys- ja peruskookoonpanotaltiota käytät.

Useimmat tiedostot ovat levykkeen "binäärikuvia" (disk image); eli tiedosto joka levykkeelle kirjoittamalla saadaan tehtyä tarvittava levyke. Nämä levykkeen binäärikuvat ovat ymmärrettävästi riippuvaisia kohdelevykkeen koosta, kuten 1,44MB, 1,2MB tai 720KB. Käytettävissä olevat koot riippuvat laitealustasta (t.s. 720KB levykkeet ovat vain Atarille). 1,44MB levykkeiden binäärikuvissa on "14" jossain kohtaa tiedoston nimeä, 1,2MB kuvissa on "12" ja 720KB levykkeiden nimissä on "72".

Jos käytät webbiselainta (web browser) verkossa olevassa tietokoneessa tämän asennusohjeen lukemiseen, voi luultavasti noutaa tiedostot valitsemalla niiden nimet selaimessasi. Muussa tapauksessa voit noutaa ne osoitteesta ftp://ftp.debian.org/debian/dists/slink/main/disks-i386/current/ tai vastaavasta hakemistosta mistä tahansa Debian tiedostopalvelimelta.

resc1440.bin, resc1440tecra.bin, resc1200.bin -- the Rescue Floppy images
Nämä ovat Rescue Floppy -levyn binäärikuvia. Rescue Floppy;ä käytetään alkuasetusten tekemiseen ja hätätapauksissa kun esimerkiksi käyttöjärjestelmä ei enää jostain syystä käynnisty. Tästä syystä on suositeltavaa kirjoittaa levyn kuva levykkeelle vaikka et käyttäisikään levykkeitä asennuksessa. Mikäli käytössäsi on 5,25 tuuman lerppuasema, käytä levykkeenkuvatiedostoa jossa on "1200" nimessä; muussa tapauksessa käytä tiedostoa jossa on "1440" nimessä. "tecra" tiedostot ovat vaihtoehtoinen käyttöjärjestelmän ydin (kernel) niille joilla on vaikeuksia vakiolevykkeien kanssa.

drv1440.bin, drv1440tecra.bin, drv1200.bin -- the Drivers Floppy images
Nämä ovat Drivers Floppy levynkuvatiedostoja. Niissä on käyttöjärjestelmän ytimen moduleita, tai laiteajureita, kaikenlaisille oheislaitteille joita ei tarvita käynnistyksessä. Asennusohjelma pyytää valitsemaan tarvittavat laiteajurit asennuksen aikana.

Mikäli käytit muuta kuin tavallista Rescue Floppy:a, on käytettävä vastaavaa Drivers Floppy:a.

base2_1.tgz tai base14-1.bin, base14-2.bin, base14-3.bin, base14-4.bin, base14-5.bin, base14-6.bin, base14-7.bin tai base12-1.bin, base12-2.bin, base12-3.bin, base12-4.bin, base12-5.bin, base12-6.bin, base12-7.bin, base12-8.bin, base12-9.bin -- the base system
Näissä tiedostoissa on peruskokoonpano joka asennetaan Linux-levyosioon asennuksen aikana. Nämä osat välttämättä tarvitaan jotta loput ohjelmapaketit saadaan asennettua. base2_1.tgz on tarkoitettu muulta kuin levykkeeltä tapahtuvaan asennukseen, kuten romppu, kiintolevy tai NFS.

root.bin -- Root image
Tämä tiedosto on binäärikuva tilapäisestä tiedostojärjestelmästä joka ladataan muistiin käynnistyksessä. Tätä käytetään asennettaessa kiintolevyltä tai rompulta.

rawrite2.exe
Tämä on DOS apuohjelma jolla kirjoitetaan levynkuvatiedosto levykkeelle. Levynkuvatiedostoja ei pidä kopioida levykkeelle, vaan on käytettävä tätä apuohjelmaa kirjoittamaan "bitti bitiltä" (raw write).

loadlin.exe -- Linux boot loader
Tätä alkulatausohjelmaa tarvitaan asennetaessa DOS-levyosiosta tai rompulta. Ohje on Asennus DOS-levyosiosta, Kohta 5.4.1.

install.bat
DOS komentotiedosto käynnistämään Debianin asennus DOS:sta. Tätä komentotiedostoa käytetään asennettaessa kiintolevyltä tai rompulta. Ohje on Asennus DOS-levyosiosta, Kohta 5.4.1

linux -- kernel image
Tämä on Linuxin ytimen binäärikuva käytettäväksi asennukseen kiintolevyltä tai rompulta. Muista, mikäli imuroit tämän tiedoston, että eräissä webbiselaimissa on tehtävä erikoistoimenpiteitä jotta imurointi tapahtuu suoraan tiedostoon binäärimuodossa. Esimerkiksi Netscapessa on pidettävä vaihtonäppäintä (shift) pohjassa kun kliksautetaan URL:ää tiedoston noutamiseksi.

install.txt, install.html -- Installation Manual
Tämä tiedosto jota juuri nyt luet, tekstitiedostona tai HTML-muodossa.

fdisk.txt cfdisk.txt
Ohjeita käytettävissä olevien levyosioita tekevien ohjelmien käyttöön.

basecont.txt
Luettelo peruskokoonpanon sisällöstä.

md5sum.txt
Luettelo binääritiedostojen MD5 tarkistussummista. Mikäli käytettävissä on md5sum -ohjelma, voidaan varmistua etteivät tiedostot ole turmeltuneet komennolla md5sum -v -c md5sum.txt.


5.4 Asennus kiintolevyltä

Joissakin tapauksissa saatat haluta tehdä käynnistyksen jo koneessa olevasta käyttöjärjestelmästä. Myöskin voit käynnistää asennusjärjestelmän muilla tavoin, mutta asentaa peruskokoonpanon kiintolevyltä.


5.4.1 Asennus DOS-levyosiosta

On mahdollista asentaa Debian koneeseen jo asennetun DOS:n levyosiosta. On kaksi vaihtoehtoa: joko yrittää levykkeetöntä asennusta, tai tehdä käynnistys Rescue Floppy:ltä mutta asentaa peruskokoonpano kiintolevyltä.

Jos haluat kokeilla levykkeetöntä asennusta, seuraa näitä ohjeita:

  1. Nouda seuraavat tiedostot lähimmästä Debian FTP tiedostopalvelimesta ja talleta ne DOS levyosiolla olevaan hakemistoon: resc1440.bin, drv1440.bin, base2_1.tgz, root.bin, linux, install.bat ja loadlin.exe.
  2. Käynnistä DOS (ei Windows) lataamatta mitään laiteajureita. Tämä onnistuu kun painetaan F8 tarkalleen oikealla hetkellä.
  3. Suorita install.bat tuosta hakemistosta DOS:ssa.
  4. Hyppää eteenpäin kohtaan Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.

Jos haluat tehdä käynnistyksen levykkeiltä, mutta asentaa peruskokoonpanon DOS-levyosiolta, imuroi ja tee Rescue Floppy ja Drivers Floppy kuten neuvotaan osassa Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille, Kohta 5.10. Imuroi base2_1.tgz ja talleta se DOS -levyosioon.


5.4.2 Asennus Linux levyosiosta

Voit asentaa Debianin ext2 levyosiosta tai Minix levyosiosta. Tämä asennustapa saattaa olla sovelias mikäli olet esimerkiksi korvaamassa kokonaan nykyisen Linux-järjestelmäsi Debianilla.

Huomaa, että levyosion josta asennat ei pitäisi olla sama kuin se johon asennat Debianin (t.s. /, /usr, /lib ja vastaavat).

Asentaessasi jo olemassa olevasta Linux-levyosiosta, seuraa näitä ohjeita.

  1. Nouda seuraavat tiedostot ja talleta ne hakemistoon Linux-levyosioon. Käytä suurimpia laitealustallesi tarkoitettuja tiedostoja:
  2. Voit käyttää mitä tahansa toimivaa käynnistystapaa asentaessasi kiintolevyn osiolta. Seuraavassa oletetaan käynnistettävän levykkeiltä, mutta mitä tahansa käynnistyvää asennustapaa voi käyttää.
  3. Luo Rescue Floppy kuten neuvoo Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille, Kohta 5.10. Huomaa, että et tarvitse Drivers Floppy-levykettä.
  4. Aseta Rescue Floppy levykeasemaan ja käynnistä tietokone.
  5. Hyppää eteenpäin kohtaan Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.


5.5 Asennus rompulta

Mikäli käytettävissäsi on käynnistysromppu, ja mikäli laitealustasi ja järjestelmäsi tukee käynnistystä rompulta, et tarvitse levykkeitä lainkaan. Tee laiteasetukset siten kuin neuvoo Käynnistyslaitteen valinta, Kohta 3.3.2. Aseta sitten romppu asemaan, ja tee käynnistys. Jos tietokoneesi vaatii "tecra" käynnistystiedostot (boot image) aseta toinen romppu eikä ensimmäistä romppuasemaan ja tee käynnistys. Nyt voit hypätä kohtaan Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.

Mikäli laitteistosi ei tue käynnistystä rompulta, pitää käynnistää DOS, ja suorittaa boot.bat -tiedosto joka on talletettu \boot-hakemistoon rompulla. Hyppää sitten eteenpäin dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7.

Miten nyt sitten päädytkin tekemään käynnistyksen, voit asentaa Debian peruskokoonpanon rompulta. Tee vain käynnistys jollain muista asennustavoista; kun tulee peruskokoonpanon ja koko järjestelmän asentamisen vuoro, valitse asennusohjelmassa romppuasema kuten neuvoo ``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.14.


5.6 Asennus NFS:ää käyttäen

Tämän asennustavan luonteesta johtuen vain peruskokoonpano voidaan asentaa NFS:ää (Network File System) käyttäen. Käytettävissä pitää olla Rescue Floppy ja Drivers Floppy, ne voi tehdä joillakin yllä kuvatuilla menetelmillä. Asentaaksesi peruskokoonpanon NFS:ää käyttäen, on edettävä asennusohjelmassa normaalisti kuten neuvoo dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7. Älä unohda asentaa moduulia (laiteajuria) verkkokortillesi ja tiedostojärjestelmämodulia NFS:lle.

Kun dbootstrap kysyy mihin peruskokoonpano on talletettu (``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.14), pitää valita NFS, ja seurata ohjeita.


5.7 Käynnistys levykkeiltä

Käynnistys (boot) levykkeiltä on yksinkertaista. Imuroi vain Rescue Floppy ja Drivers Floppy -levyjen binäärikuvatiedostot (disk image). Kopioi nämä levykkeille kuten neuvoo Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille, Kohta 5.10. Rescue Floppy-levykettä voi muokata, jos on tarvetta; katso ohjeita Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen, Kohta 9.3.


5.8 Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä

HUOMAUTUS: Tämä ei ole suositeltu tapa asentaaa Debian, koska levykkeet ovat yleensä vähiten luotettava taltio. Levykkeiltä asennusta voi suositella vain, mikäli käytettävissä ei ole ylimääräistä tiedostojärjestelmää millään laitteistossa olevalla kiintolevyllä.

Suorita nämä toimenpiteet:

  1. Nouda nämä levynkuvatiedostot (disk images) (näiden tiedostojen tarkempi kuvaus on Kuvaus asennusjärjestelmän tiedostoista, Kohta 5.3):
  2. Etsi valmiiksi riittävä määrä levykkeitä kaikille tarvittaville levynkuvatiedostoille.
  3. Kirjoita tiedostot levykkeille, kuten neuvoo Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille, Kohta 5.10.
  4. Aseta Rescue Floppy levykeasemaan ja tee käynnistys.
  5. Hyppää kohtaan Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.


5.9 Asennus laitteistoon jossa on niukasti muistia

Mikäli laitteistossasi on vähemmän kuin 5MB käyttömuistia (RAM), on käytettävä erityistä lowmem.bin levyn binäärikuvatiedostoa. Tämä tiedosto on kirjoitettava levykkeelle ja tehtävä tältä levykkeeltä käynnistys. Lisää neuvoo Käynnistys koneessa jossa on niukasti muistia, Kohta 6.3.


5.10 Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille

Levynkuvatiedosto (disk image) on tiedosto jossa on kaikki levykkeellä oleva tieto bitti bitiltä. Levynkuvatiedostoa, kuten resc1440.bin, ei voi noin vaan kopioida levykkeelle. On käytettävä ohjelmaa, joka osaa kopioida tiedoston levykkeelle bitti bitiltä. Näin on meneteltävä, koska levynkuvatiedostoon on luettu levykkeen sisältä bitti bitiltä, ja se on kirjoittettava takaisin levykkeelle samalla tavalla.

Levynkuvatiedostojen kirjoittamiseen levykkeille on erilaisia menetelmiä, riippuen käytettävästä laitealustasta. Tämä osa kuvaa miten levykkeet tehdään erilaisilla laitealustoilla.

Riippumatta tavasta millä levykkeet tehdään, on muistettava napsauttaa levykkeen kirjoitussuoja päälle kun se on valmiiksi tehty, jotta levykkeelle ei vahingossa tule kirjoitettua.


5.10.1 Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen Linux tai Unix-järjestelmässä

Kirjoittaessasi levynkuvatiedoston levykkeelle tarvitset luultavasti pääkäyttäjän (root) oikeudet. Aseta hyväkuntoinen tyhjä levyke asemaan. Käytä komentoa

     dd if=file of=/dev/fd0 bs=512 conv=sync ; sync

missä file on yksi levynkuvatiedostoista. /dev/fd0 on yleisesti käytetty nimi levykeasemalaitteelle, se saattaa olla erilainen työasemassasi (Solariksessa se on /dev/fd/0). Komento saattaa palata komentotulkin kehoitteeseen ennen kuin levykkeelle kirjoittaminen on loppunut, joten on syytä seurata levykeaseman merkkivaloa ja varmistua että valo on sammunut ja levyke lakannut pyörimästä ennen sen poistamista asemasta. Joissakin järjestelmissä on suoritettava komento levykkeen poistamiseksi asemasta (Solariksessa käytetään eject-komentoa, katso komennon manuaalisivua).

Jotkin järjestelmät yrittävät automaattisesti liittää (mount) levykkeen kun se asetetaan levykeasemaan. Voit joutua ottamaan tämän toiminnon pois päältä voidaksesi kirjoittaa levykkeelle bitti bitiltä. Harmillisesti tämä tehdään eri tavoin eri käyttöjärjestelmissä (Solariksessa varmistutaan että vold ei ole suorituksessa, katso manuaalisivua). Muiden käyttöjärjestelmien tapauksessa kysy järjestelmän pääkäyttäjältä.


5.10.2 Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen DOS, Windows tai OS/2 -järjestelmissä

Ohjelma rawrite2.exe on samassa hakemistossa kuin levynkuvatiedostot. Samassa hakemistossa on myös rawrite2.txt -tiedosto, jossa on ohjeita rawrite2-ohjelman käytöstä.

Varmistu että olet käynnistänyt koneen DOS:iin kun kirjoitat levynkuvatiedostoja levykkeelle. On raportoitu monista ongelmista kun rawrite2-ohjelmaa yritetään käyttää Windowsin DOS-ikkunassa. Myöskin on raportoitu että rawrite2:n kaksoisnäpäytys Windows Explorerissa ei toimi. Jos et tiedä miten järjestelmä käynnistetään DOS:iin, paina F8 sopivassa kohtaa käynnistyksen aikana.

Kun olet käynnistänyt laitteen pelkkään DOS:iin, käytä komentoa

     rawrite2 -f file -d drive

missä file on yksi levynkuvatiedostoista, ja drive on joko "a:" tai "b:" sen mukaan kummassa asemassa levyke on.


5.10.3 Levykkeiden luotettavuus

Ensimmäistä kertaa Debiania asentavilla näyttää suurin pulma olevan levykkeiden luotettavuus.

Rescue Floppy:n kanssa ongelmat ovat pahimpia, koska laitteisto lukee sen suoraan, ennen kuin Linux käynnistyy. Laitteisto ei useinkaan lue yhtä luotettavasti kuin Linuxin levykeaseman laiteajuri, ja saattaa noin vaan pysähtyä tulostamatta virheilmoitusta mikäli tapahtuu lukuvirhe. Myöskin Drivers Floppy:n ja peruskokoonpanon levykkeiden lukeminen saattaa epäonnistua, useimmiten oireena on suuri joukko virheilmoituksia levyvirheistä (disk I/O errors).

Mikäli asennus pysähtyy tietyn levykkeen kohdalla, kannattaa ensimmäiseksi imuroida levynkuvatiedosto uudelleen ja kirjoittaa se toiselle levykkeelle. Levykkeen uudelleenalustus ei pelkästään välttämättä riitä, vaikka näyttäisikin että levykkeen uudelleenalustettiin ja kirjoitettiin virheettömästi. Joskus kannattaa yrittää levykkeen kirjoittamista toisella koneella.

Eräs käyttäjä ilmoitti joutuneensa kirjoittamaan levynkuvatiedoston levykkeelle kolme kertaa ennen kuin yksi toimi, ja sitten kaikki oli hienosti tuota kolmatta levykettä käytettäessä.

Toiset käyttäjät ovat ilmoittaneet, että tekemällä käynnistys muutaman kerran sama levyke levykeasemassa saattaa käynnistys lopulta onnistua. Tämä kaikki johtuu viallisesta laitteistosta tai viallisista kovon laiteajureista levykeasemille.


[ edellinen ] [ Tiivistelmä ] [ Tekijänoikeuksista ] [ Sisällys ] [ seuraava ]
Debian GNU/Linux 2.1 asennusohje Intel x86
version 2.1.11, 28 August, 1999
Bruce Perens
Sven Rudolph
Igor Grobman
James Treacy
Adam Di Carlo
Suomentanut Tapio Lehtonen tapio.lehtonen@iki.fi
Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho ajk@debian.org