[ edellinen ] [ Tiivistelmä ] [ Tekijänoikeuksista ] [ Sisällys ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.1 asennusohje Intel x86 - Luku 8
Seuraavat vaiheet ja minne mennä seuraavaksi


8.1 Uusille Unix-käyttäjille

Uusien Unix-käyttäjien luultavasti pitäisi hankkia kirjallisuutta ja hieman opiskella. Unix FAQ sisältää lukuisia viitteitä kirjoihin ja Usenetin uutisryhmiin, näillä pitäisi päästä alkuun. Voit myös katsoa User-Friendly Unix FAQ.

Suomenkielisiä Unix-alkeisoppaita löytyy Internetistä, esimerkiksi Helsingin Yliopiston Unix-opas ja Jukka Korpelan Unix-opas. Uutisryhmän sfnet.atk.linux usein kysytyt kysymykset vastauksineen on koottu SAL FAQ:hun.

Debianin ja sovellusten asetuksien saamiseksi suomalaisiksi kannattaa lukea /usr/doc/HOWTO/Finnish-HOWTO.gz, esimerkiksi komennolla zless.

Linux on yksi tapa toteuttaa Unix-järjestelmä. Linux Documentation Project (LDP) on koonnut lukuisia HOWTO:ja sekä netistä löytyviä kirjoja jotka liittyvät Linuxiin. Valtaosa tästä kirjallisuudesta voidaan asentaa koneen omalle levylle; asenna vain doc-linux-html -ohjelmapaketti (HTML muotoiset) tai doc-linux-text -ohjelmapaketti (tekstitiedostot), ja katso sitten /usr/doc/HOWTO. Myös kansainvälisiä versioita LDP:n HOWTO-dokumenteista on saatavilla Debian ohjelmapaketteina (valitettavasti ei suomenkielisinä. Vapaaehtoisia?).

Erityisesti Debianiin liittyvää tietoa löytyy seuraavasta.


8.2 Opi oikein Debian

FIXME: suhtautuminen Debianiin, suunnista Debianiin

Debian on hieman erilainen kuin muut levitysversiot. Vaikka olisitkin perehtynyt muiden levitysversioiden Linuxiin, kannattaa Debianista tietää joitakin asioita jotta järjestelmä helpommin pysyisi hyvässä ja siistissä kunnossa. Tämä luku sisältää aineistoa auttamaan Debianin oppimisessa; sen ei ole tarkoitus olla aloittelijan ohje Debianin käyttöön, vaan hyvin suppea vilkaisu järjestelmään todella kiireisille.

Tärkein käsite joka pitää ymmärtää on Debianin ohjelmapakettien hallintajärjestelmä. Olennaista on, että suuret osat järjestelmää on käsitettävä kuuluvan ohjelmapakettien hallintajärjestelmän hallintaan. Näihin kuuluvat:

Jos esimerkiksi korvaat tiedoston /usr/bin/perl jollain toisella tiedostolla, se onnistuu kyllä, mutta kun päivität ohjelmapaketin perl, korvautuu tiedostosi paketista tulevalla tiedostolla. Asiantuntevat käyttäjät voivat kiertää tämän asettamalla ohjelmapaketteja "hold" -tilaan dselect:ssä.


8.3 Lisälukemista ja lisätietoja

Tarvittaessa tietoa tietystä ohjelmasta, kannattaa ensin kokeilla man ohjelma, tai info ohjelma.

Myöskin hakemistossa /usr/doc on paljon hyödyllisiä ohjeita. Erityisesti hakemistoissa /usr/doc/HOWTO ja /usr/doc/FAQ (Frequently Asked Questions, usein kysytyt kysymykset) on paljon kiinnostavaa tietoa.

Debian web site sisältää suuren määrän Debianin ohjeita. Erityisesti lue Debian FAQ ja Debian Mailing List Archives. Debian huoltaa itse itsensä; jos haluat tilata yhden tai useampia Debianin postituslistoista katso webbisivua Mail List Subscription.


8.4 Uuden ytimen kääntäminen

Miksi kukaan haluaisi kääntää uuden ytimen (kernel)? Usein se ei olekaan tarpeen koska Debianin mukana tuleva oletusydin toimii useimmissa laiteympäristöissä. On kuitenkin hyödyllistä kääntää uusi ydin

Älä pelästy ytimen kääntämistä. Se on hauskaa ja hyödyllistä.

Ytimen kääntämiseen Debianin tapaan tarvitaan muutamia ohjelmapaketteja: kernel-package, kernel-source-2.0.36 (viimeisin versio tätä kirjoitettaessa), fakeroot ja muutamia muita jotka luultavasti on jo asennettu (katso täydellinen lista /usr/doc/kernel-package/README.gz). Huomaa, että ydintä ei välttämättä ole käännettävä "Debianin tapaan", mutta mielestämme ohjelmapakettien hallintajärjestelmän käyttäminen ytimen hallintaan on itse asiassa turvallisempaa ja helpompaa. Voit saada ytimen lähdekoodit myös suoraan Linukselta eikä kernel-source-2.0.36:sta, mutta siltä voit käyttää kernel-package kääntämistapaa.

Huomaa, että kaikki ohjeet kernel-package:n käytöstä löytyy hakemistosta /usr/doc/kernel-package. Tässä osassa on vain lyhyt johdanto.

Seuraavassa oletetaan ytimen lähdekoodien olevan hakemistossa /usr/local/src ja että ytimen versio on 2.0.36. Luo pääkäyttäjänä hakemisto /usr/local/src/kernel-source-2.0.36 ja vaihda tuon hakemiston omistajaksi tavallinen käyttäjätunnuksesi (se joka ei ole pääkäyttäjä). Vaihda hakemistoksi tavallisena käyttäjänä /usr/local/src (cd /usr/local/src), pura ytimen lähdekoodit (tar xzf /usr/src/kernel-source-2.0.36.tar.gz) ja vaihda hakemistoa (cd kernel-source-2.0.36. Nyt voit muuttaa ytimen asetuksia (make xconfig jos X11 on asennettu ja sen asetukset tehty, muuten make menuconfig). Käytä aikaa opastustekstien lukemiseen ja valitse huolella. Jos olet epävarma, on useimmiten parempi ottaa laiteajuri mukaan (laiteajuri on ohjelma jonka avulla oheislaitteita (kuten verkkokortti, SCSI-ohjain jne.) käytetään). Ole varovainen: muut asetukset, jotka eivät liity tiettyyn oheislaitteeseen, pitäisi jättää oletusarvoonsa jos et ymmärrä niitä. Älä unohda valita "Kernel daemon support (e.g. autoload of modules)" kohdassa "Loadable module support" (oletusarvona se ei ole valittu) tai Debian järjestelmäsi on vaikeuksissa. [6]

Siivoa lähdekoodin sisältävä hakemistopuu ja aseta kernel-package alkuarvoihin. Tee tämä komennolla /usr/sbin/make-kpkg clean.

Käännä nyt ydin: fakeroot /usr/sbin/make-kpkg --revision=custom.1.0 kernel_image. Versionumeroa "1.0" voi muuttaa miksi haluaa; sitä käytetään vain erottamaan eri ytimet toisistaan. Myöskin voit pistää haluamasi sanan "custom" tilalle (t.s. konenimen). Ytimen kääntäminen voi viedä melko kauan, se riippuu koneesi tehosta. Mikäli tarvitaan PCMCIA-tukea, on asennettava myös ohjelmapaketti pcmcia-source. Pura gzipattu tar-tiedosto pääkäyttäjänä hakemistoon /usr/src (on tärkeää että moduulit löytyvät sieltä mistä niiden pitäisikin löytyä, nimittäin hakemistosta /usr/src/modules). Anna sitten pääkäyttäjänä komento make-kpkg modules_image.

Kun käännös on valmis, voit asentaa räätälöidyn ytimen kuten minkä tahansa paketin. Anna pääkäyttäjänä komento dpkg -i ../kernel-image-2.0.36-subarch_custom.1.0_i386.deb, missä subarch on valinnainen ali-arkkitehtuuri, kuten "i586", joka riippuu tekemistäsi ytimen asetuksista. dpkg -i kernel-image... asentaa ytimen ja sen mukana muutamia mukavia sitä tukevia tiedostoja. Esimerkiksi System.map tulee kunnolla asennettua (siitä on hyötyä ytimen virheiden jäljityksessä) ja /boot/config-2.0.36 asennetaan, siinä on ytimeen tehdyt asetukset. Uusi ohjelmapakettisi kernel-image-2.0.36 on myös tarpeeksi fiksu käyttämään automaattisesti lilo:a päivittämään ytimen käynnistyksessä tarvittavat tiedot, joten ei ole tarpeen ajaa uudelleen lilo. Mikäli olet tehnyt moduulipaketin, on myös se asennettava.

Nyt on aika tehdä uudelleenkäynnistys: lue huolellisesti edellisen vaiheen mahdollisesti tulostamat varoitukset, ja anna sitten komento shutdown -r now.

Lisätietoja ohjelmapaketista kernel-package löytyy /usr/doc/kernel-package.


8.5 Linux ytimen 2.2 käyttö Debian 2.1:ssä

Debian 2.1:n ei taata toimivan Linux ytimen 2.2 kanssa. Jos kuitenkin olet halukas imuroimaan muutamia ohjelmapaketteja ftp://ftp.debian.org/debian/dists/slink/main/disks-i386/current//../unstable/:sta, pitäisi saada aikaan toimiva järjestelmä. Odotamme saavamme lisättyä 2.2 yhteensopivuuden pian; katso ajan tasalla oleva tieto Debian 2.1 sivuilta.

On olemassa joukko ohjelmapaketteja joiden tiedetään olevan yhteensopimattomia 2.2 ytimen kanssa. Unofficial Debian GNU/Linux 2.2 Checklist saattaa avustaa niiden eristämisessä.


[ edellinen ] [ Tiivistelmä ] [ Tekijänoikeuksista ] [ Sisällys ] [ seuraava ]
Debian GNU/Linux 2.1 asennusohje Intel x86
version 2.1.11, 28 August, 1999
Bruce Perens
Sven Rudolph
Igor Grobman
James Treacy
Adam Di Carlo
Suomentanut Tapio Lehtonen tapio.lehtonen@iki.fi
Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho ajk@debian.org