[ edellinen ] [ Tiivistelmä ] [ Tekijänoikeuksista ] [ Sisällys ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.1 asennusohje SPARC - Luku 5
Debian asennusvaihtoehdot


5.1 Johdanto

Asentaessasi Debianin ensimmäistä kertaa, joudut tekemään seuraavat vaiheet, tässä järjestyksessä

  1. asennusjärjestelmän käynnistys,
  2. järjestelmän alustavien asetusten teko,
  3. peruskokoonpanon asennus,
  4. vasta asennetun peruskokoonpanon käynnistys ja
  5. muun järjestelmän asennus.

Debian asennusohjelman käynnistys, ensimmäinen vaihe, tehdään yleensä Rescue Floppy:ltä tai rompulta (CD-ROM). Alternatively, you can boot Debian over the network. Ensimmäinen käynnistys on joskus vaikein, laitteistosta riippuen. Tästä syystä se on kuvattu osassa Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.

Kun olet saanut Linuxin käynnistyksen tehtyä, dbootstrap -ohjelma käynnistyy ja ohjaa läpi seuraavan vaiheen, eli järjestelmän alustavien asetusten teon. Tämän vaiheen yksityiskohtainen kuvaus on dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7.

"Debian peruskokoonpano", "Debian base system" on ydinjoukko ohjelmapaketteja jotka vaaditaan Debianin käyttämiseen minimaalisena riippumattomana asennuksena. Kun perusasennuksen asetukset on tehty ja se on asennettu, koneesi voi toimia itsenäisesti. Debian perusasennus voidaan asentaa seuraavilta taltioilta: levykkeiltä, kiintolevyltä, rompultaa tai NFS-palvelimelta. dbootstrap tekee tämän asennuksen; sen kuvaus on ``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.13.

Viimeinen vaihe on muun Debian-järjestelmän asennus. Siihen kuuluu sovellukset ja tiedostot joita käytät koneellasi, kuten X Window, teksturit, komentotulkit ja ohjelmankehitysympäristöt. Tämä osuus Debian-järjestelmästä voidaan asentaa rompulta tai mistä tahansa Debian-tiedostopalvelimelta (Internetissä tai ei, HTTP:tä, FTP:tä tai NFS:ää käyttäen). Tässä vaiheessa käytetään Debianin tavanomaisia ohjelmapakettien hallintatyökaluja, kuten dselect tai apt-get. Tämän vaiheen kuvaus on Asennuksen loppuun saattaminen, Kohta 7.23.

Huomaa, että taltion jota käytät yhdessä vaiheessa ja taltion jota käytät jossain toisessa vaiheessa ei tarvitse olla sama. Toisin sanoen, käynnistyksessä taltio on Rescue Floppy, peruskokoonpanossa NFS ja loput järjestelmästä asennetaan rompulta. Mikäli "imuroit" (download) järjestelmän tiedostopalvelimelta, luultavasti käynnistät ja asennat peruskokoonpanon levykkeiltä, ja asennat täydellisen Debian-järjestelmän Internetistä.

Asennusjärjestelmä jota tarvitaan kolmeen ensimmäiseen asennusvaiheeseen, on jaettu kolmeen osaan: ``Pelastuslevyke'', ``Ajurilevyke'' ja ``Peruskokoonpano''. Lukemalla eteenpäin löydät eri asennusmenetelmien kuvauksen, ja kuvauksen tiedostoista joita saatetaan tarvita asennuksessa. Valittu asennusmenetelmä määrää mitä tiedostoja käytetään ja miten asennustaltiot valmistetaan.


5.2 Asennustaltion valinta

Valitse ensin taltio jolta asennusjärjestelmä käynnistetään. Valitse seuraavaksi miten asennat peruskokoonpanon.


5.2.1 Ensimmäiseen käynnistykseen käytettävän taltion valinta

Asennusjärjestelmän käynnistykseen on seuraavat vaihtoehdot: levykkeet, käynnistysromppu, käynnistys verkosta (TFTP), tai muu kuin Linuxin alkulatausohjelma.

Käynnistyslevyke on tuettu useimmilla laitealustoilla, paitsi Amigat ja Macit. Levykkeeltä tapahtuvasta käynnistyksestä on kuvaus Käynnistys levykkeiltä, Kohta 5.8.

Käynnistysromppu on eräs helpoimmista asennustavoista. Jos käy huono tuuri eikä rompulla oleva käyttöjärjestelmän ydin (kernel) toimi laitteessasi, joudut turvautumaan johonkin muuhun menetelmään. Rompulta asentamisesta on kuvaus Asennus rompulta, Kohta 5.5.

Verkosta käynnistämiseen vaaditaan TFTP-palvelin, RARP-palvelin ja asennuslevykkeiden tukema verkkoliityntä (FIXME: verkkokortti?). Tästä asennustavasta on kuvaus Booting from TFTP, Kohta 5.6.

Käynnistys olemassa olevasta käyttöjärjestelmästä on usein mukava vaihtoehto; joissakin järjestelmissä se on ainoa tuettu asennusmenetelmä. Tästä asennustavasta on kuvaus Asennus kiintolevyltä, Kohta 5.4.


5.2.2 Peruskokoonpanon asennustaltion valinta

Peruskokoonpano voidaan asentaa seuraavilla tavoilla: levykkeiltä (Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä, Kohta 5.9), rompulta (Asennus rompulta, Kohta 5.5), NFS-palvelimelta (Asennus NFS:ää käyttäen, Kohta 5.7) tai koneen omalta kiintolevyltä (Asennus kiintolevyltä, Kohta 5.4). Valitse ensin käytössäsi olevien taltioiden mukaan ja niistä sitten mukavin.


5.3 Kuvaus asennusjärjestelmän tiedostoista

Tässä osassa on huomautuksilla varustettu lista tiedostoista jotka ovat disks-sparc -hakemistossa. Voi olla, ettei näitä kaikkia tarvitse "imuroida"; tarvittavat tiedostot määräytyvät sen mukaan mitä käynnistys- ja peruskookoonpanotaltiota käytät.

Useimmat tiedostot ovat levykkeen "binäärikuvia" (disk image); eli tiedosto joka levykkeelle kirjoittamalla saadaan tehtyä tarvittava levyke. Nämä levykkeen binäärikuvat ovat ymmärrettävästi riippuvaisia kohdelevykkeen koosta, kuten 1,44MB, 1,2MB tai 720KB. Käytettävissä olevat koot riippuvat laitealustasta (t.s. 720KB levykkeet ovat vain Atarille). 1,44MB levykkeiden binäärikuvissa on "14" jossain kohtaa tiedoston nimeä, 1,2MB kuvissa on "12" ja 720KB levykkeiden nimissä on "72".

Jos käytät webbiselainta (web browser) verkossa olevassa tietokoneessa tämän asennusohjeen lukemiseen, voi luultavasti noutaa tiedostot valitsemalla niiden nimet selaimessasi. Muussa tapauksessa voit noutaa ne osoitteesta ftp://ftp.debian.org/debian/dists/slink/main/disks-sparc/current/ tai vastaavasta hakemistosta mistä tahansa Debian tiedostopalvelimelta.

resc1440.bin, resc1440-2.2.1.bin, resc1440-2.2.1-sun4u.bin -- the Rescue Floppy images
Nämä ovat Rescue Floppy -levyn binäärikuvia. Rescue Floppy;ä käytetään alkuasetusten tekemiseen ja hätätapauksissa kun esimerkiksi käyttöjärjestelmä ei enää jostain syystä käynnisty. Tästä syystä on suositeltavaa kirjoittaa levyn kuva levykkeelle vaikka et käyttäisikään levykkeitä asennuksessa. If for some reason you need to run the Linux 2.2.1 kernels, you will want to use the resc1440-2.2.1.bin rescue image. Sun4c users might want to try the 2.2 Linux kernel, since the 2.0 kernel versions are said to have a large slowdown on disk access. Sun4u architectures, i.e., the ``Ultra'' line, must use the resc1440-2.2.1-sun4u.bin images. If you do opt to use the 2.2 kernels, either during installation or later, be sure to see Linux ytimen 2.2 käyttö Debian 2.1:ssä, Kohta 8.5 for compatability notes.

drv1440.bin, drv1440-2.2.1.bin, drv1440-2.2.1-sun4u.bin -- the Drivers Floppy images
Nämä ovat Drivers Floppy levynkuvatiedostoja. Niissä on käyttöjärjestelmän ytimen moduleita, tai laiteajureita, kaikenlaisille oheislaitteille joita ei tarvita käynnistyksessä. Asennusohjelma pyytää valitsemaan tarvittavat laiteajurit asennuksen aikana.

Mikäli käytit muuta kuin tavallista Rescue Floppy:a, on käytettävä vastaavaa Drivers Floppy:a.

base2_1.tgz, or base14-1.bin, base14-2.bin, base14-3.bin, base14-4.bin, base14-5.bin, base14-6.bin, base14-7.bin, base14-8.bin -- the base system
Näissä tiedostoissa on peruskokoonpano joka asennetaan Linux-levyosioon asennuksen aikana. Nämä osat välttämättä tarvitaan jotta loput ohjelmapaketit saadaan asennettua. base2_1.tgz on tarkoitettu muulta kuin levykkeeltä tapahtuvaan asennukseen, kuten romppu, kiintolevy tai NFS.

root.bin -- Root image
Tämä tiedosto on binäärikuva tilapäisestä tiedostojärjestelmästä joka ladataan muistiin käynnistyksessä. Tätä käytetään asennettaessa kiintolevyltä tai rompulta.

Käyttämälläsi laitealustalla on root image pakollinen, koska se ei mahdu Rescue Floppy:lle. Mikäli teet käynnistyksen levykkeiltä (Käynnistys levykkeiltä, Kohta 5.8), on tehtävä myös root -levyke.

tftpboot.img, tftpboot-2.2.1.img -- TFTP boot image
Boot image used for network booting, see Booting from TFTP, Kohta 5.6. The 2.2.1 image contains both sparc32 and sparc64 support; use it if you need to use the 2.2.1 Rescue Floppy images above.

install.txt, install.html -- Installation Manual
Tämä tiedosto jota juuri nyt luet, tekstitiedostona tai HTML-muodossa.

fdisk.txt
Ohjeita käytettävissä olevien levyosioita tekevien ohjelmien käyttöön.

basecont.txt
Luettelo peruskokoonpanon sisällöstä.

md5sum.txt
Luettelo binääritiedostojen MD5 tarkistussummista. Mikäli käytettävissä on md5sum -ohjelma, voidaan varmistua etteivät tiedostot ole turmeltuneet komennolla md5sum -v -c md5sum.txt.


5.4 Asennus kiintolevyltä

Joissakin tapauksissa saatat haluta tehdä käynnistyksen jo koneessa olevasta käyttöjärjestelmästä. Myöskin voit käynnistää asennusjärjestelmän muilla tavoin, mutta asentaa peruskokoonpanon kiintolevyltä.


5.4.1 Asennus Linux levyosiosta

Voit asentaa Debianin ext2 levyosiosta tai Minix levyosiosta. Tämä asennustapa saattaa olla sovelias mikäli olet esimerkiksi korvaamassa kokonaan nykyisen Linux-järjestelmäsi Debianilla.

Huomaa, että levyosion josta asennat ei pitäisi olla sama kuin se johon asennat Debianin (t.s. /, /usr, /lib ja vastaavat).

Asentaessasi jo olemassa olevasta Linux-levyosiosta, seuraa näitä ohjeita.

  1. Nouda seuraavat tiedostot ja talleta ne hakemistoon Linux-levyosioon. Käytä suurimpia laitealustallesi tarkoitettuja tiedostoja:
  2. Voit käyttää mitä tahansa toimivaa käynnistystapaa asentaessasi kiintolevyn osiolta. Seuraavassa oletetaan käynnistettävän levykkeiltä, mutta mitä tahansa käynnistyvää asennustapaa voi käyttää.
  3. Luo Rescue Floppy kuten neuvoo Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille, Kohta 5.10. Huomaa, että et tarvitse Drivers Floppy-levykettä.
  4. Aseta Rescue Floppy levykeasemaan ja käynnistä tietokone.
  5. Hyppää eteenpäin kohtaan Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.


5.5 Asennus rompulta

Mikäli käytettävissäsi on käynnistysromppu, ja mikäli laitealustasi ja järjestelmäsi tukee käynnistystä rompulta, et tarvitse levykkeitä lainkaan. Aseta sitten romppu asemaan, ja tee käynnistys. Nyt voit hypätä kohtaan Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.

Miten nyt sitten päädytkin tekemään käynnistyksen, voit asentaa Debian peruskokoonpanon rompulta. Tee vain käynnistys jollain muista asennustavoista; kun tulee peruskokoonpanon ja koko järjestelmän asentamisen vuoro, valitse asennusohjelmassa romppuasema kuten neuvoo ``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.13.


5.6 Booting from TFTP

You need to setup two servers: a RARP server and a TFTP server. The Reverse Address Resolution Protocol (RARP) is how your client will figure out what IP address to use; the Trivial File Transfer Protocol (TFTP) is used to serve the boot image to the client. Theoretically, any server, on any platform, which implements these protocols may be used. In the examples in this section, we shall provide commands for SunOS 4.x, SunOS 5.x (a.k.a. Solaris), and GNU/Linux.

To setup RARP, you need to know the ethernet address of the client (a.k.a. the MAC address). If you don't know this information, you can pick it off the initial OpenPROM boot messages, use the OpenBoot .enet-addr command, or boot into ``Rescue'' mode (i.e., from the Rescue Floppy) and use the command /sbin/ifconfig eth0.

In GNU/Linux you need to populate the kernel's RARP table. To do this execute

     /sbin/rarp -s client-hostname client-enet-addr
     /sbin/arp -s client-ip client-enet-addr

Under SunOS, you need to ensure that the ethernet hardware address for the client is listed in the ``ethers'' database (either in the /etc/ethers file, or via NIS/NIS+) and in the ``hosts'' database. Then you need to start the RARP daemon. In SunOS 4, issue the command (as root): /usr/etc/rarpd -a; in SunOS 5, use /usr/sbin/rarpd -a.

To get the TFTP server ready to go, you should first make sure that tftpd is enabled. This is usually enabled by having the following line in /etc/inetd.conf:

     tftp dgram udp wait root /usr/etc/in.tftpd in.tftpd -l /boot

Look in that file and remember the directory which is used as the argument of in.tftpd; you'll need that below. The -l argument enables some versions of in.tftpd to log all requests to the system logs; this is useful for diagnosing boot errors. If you've had to change /etc/inetd.conf, you'll have to notify the running inetd process that the file has changed. On a Debian machine, run /etc/init.d/netbase reload; on other machines, find out the process ID for inetd, and run kill -1 inetd-pid.

Next, place the TFTP boot image, tftpboot.img, in the tftpd boot image directory. Generally, this directory will be /boot in Debian, and /tftpboot in other operating systems. Then, you'll have to make a link from that file to the file which tftpd will use for booting a particular client. The form of the file that tftpd will look for is client-ip-in-hex.client-architecture. To compute client-ip-in-hex, take each byte of the client IP address and translate it into hexadecimal notation. You have you have a machine handy with the bc program, you can use the program. First issue the obase=16 command to set the output to hex, then enter the individual components of the client IP one at a time. As for client-architecture, try out some values. architectures for instance use the sub-architecture names, such as ``SUN4M'' or ``SUN4C''; in some cases, the architecture is left blank, so the file the client looks for is just client-ip-in-hex. Once you've determined the name, make the link like so: ln /boot/tftpboot.img /boot/file-name.

Now you should be ready to actually boot your system. On machines with OpenBoot, simply enter the boot monitor on the machine you are installing to, and use the command boot net.


5.6.1 TFTP Installation for Low-Memory Systems

On some systems, the standard installation RAM-disk, combined with the memory requirements of the TFTP boot image, cannot fit in memory. In this case, you can still install using TFTP, you'll just have to go through the additional step of NFS mounting your root directory over the network as well. This type of setup is also appropriate for diskless or dataless clients.

First, follow all the steps above in Booting from TFTP, Kohta 5.6.

  1. Put the linux kernel image on your TFTP server after you have uncompressed it.
         # zcat linux > kernel-2.0.35
    

    Note the ``#'' signs are part of the prompt, do not type them in.

  2. Untar the root archive on your NFS server (could be the same as your TFTP server):
         # cd /tftpboot
         # tar xvzf root.tar.gz
    

    Be sure to use the GNU tar (other tar programs, like the SunOS one, badly handle devices as plain files).

  3. export your /tftpboot/debian-sparc-root directory with root access to your client. E.g., add the following line to /etc/exports (GNU/Linux syntax):
         /tftpboot/debian-sparc-root	client(rw,no_root_squash)
    
  4. create a symbolic link from your client IP addr in dotted notation to debian-sparc-root in the /tftpboot directory. For example, if the client IP address is 192.168.1.3, do
         # ln -s debian-sparc-root 192.168.1.3
    
  5. Now you can boot your client as discussed in Booting from TFTP, Kohta 5.6.


5.7 Asennus NFS:ää käyttäen

Tämän asennustavan luonteesta johtuen vain peruskokoonpano voidaan asentaa NFS:ää (Network File System) käyttäen. Käytettävissä pitää olla Rescue Floppy ja Drivers Floppy, ne voi tehdä joillakin yllä kuvatuilla menetelmillä. Asentaaksesi peruskokoonpanon NFS:ää käyttäen, on edettävä asennusohjelmassa normaalisti kuten neuvoo dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7. Älä unohda asentaa moduulia (laiteajuria) verkkokortillesi ja tiedostojärjestelmämodulia NFS:lle.

Kun dbootstrap kysyy mihin peruskokoonpano on talletettu (``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.13), pitää valita NFS, ja seurata ohjeita.


5.8 Käynnistys levykkeiltä

Käynnistys (boot) levykkeiltä on yksinkertaista. Imuroi vain Rescue Floppy ja Drivers Floppy -levyjen binäärikuvatiedostot (disk image). Kopioi nämä levykkeille kuten neuvoo Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille, Kohta 5.10. Rescue Floppy-levykettä voi muokata, jos on tarvetta; katso ohjeita Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen, Kohta 9.3.

On your architecture, the Rescue Floppy couldn't fit the root filesystem image, so you'll need the root image to be written to a disk as well. You can create that floppy just as the other images are written to floppies. Once the kernel has been loaded from the Rescue Floppy, you'll be prompted for the root disk. Insert that floppy and continue. See also käynnistys: Rescue Floppy, Kohta 6.2.


5.9 Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä

HUOMAUTUS: Tämä ei ole suositeltu tapa asentaaa Debian, koska levykkeet ovat yleensä vähiten luotettava taltio. Levykkeiltä asennusta voi suositella vain, mikäli käytettävissä ei ole ylimääräistä tiedostojärjestelmää millään laitteistossa olevalla kiintolevyllä.

Suorita nämä toimenpiteet:

  1. Nouda nämä levynkuvatiedostot (disk images) (näiden tiedostojen tarkempi kuvaus on Kuvaus asennusjärjestelmän tiedostoista, Kohta 5.3):
  2. Etsi valmiiksi riittävä määrä levykkeitä kaikille tarvittaville levynkuvatiedostoille.
  3. Kirjoita tiedostot levykkeille, kuten neuvoo Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille, Kohta 5.10.
  4. Aseta Rescue Floppy levykeasemaan ja tee käynnistys.
  5. Hyppää kohtaan Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.


5.10 Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille

Levynkuvatiedosto (disk image) on tiedosto jossa on kaikki levykkeellä oleva tieto bitti bitiltä. Levynkuvatiedostoa, kuten resc1440.bin, ei voi noin vaan kopioida levykkeelle. On käytettävä ohjelmaa, joka osaa kopioida tiedoston levykkeelle bitti bitiltä. Näin on meneteltävä, koska levynkuvatiedostoon on luettu levykkeen sisältä bitti bitiltä, ja se on kirjoittettava takaisin levykkeelle samalla tavalla.

Levynkuvatiedostojen kirjoittamiseen levykkeille on erilaisia menetelmiä, riippuen käytettävästä laitealustasta. Tämä osa kuvaa miten levykkeet tehdään erilaisilla laitealustoilla.

Riippumatta tavasta millä levykkeet tehdään, on muistettava napsauttaa levykkeen kirjoitussuoja päälle kun se on valmiiksi tehty, jotta levykkeelle ei vahingossa tule kirjoitettua.


5.10.1 Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen Linux tai Unix-järjestelmässä

Kirjoittaessasi levynkuvatiedoston levykkeelle tarvitset luultavasti pääkäyttäjän (root) oikeudet. Aseta hyväkuntoinen tyhjä levyke asemaan. Käytä komentoa

     dd if=file of=/dev/fd0 bs=512 conv=sync ; sync

missä file on yksi levynkuvatiedostoista. /dev/fd0 on yleisesti käytetty nimi levykeasemalaitteelle, se saattaa olla erilainen työasemassasi (Solariksessa se on /dev/fd/0). Komento saattaa palata komentotulkin kehoitteeseen ennen kuin levykkeelle kirjoittaminen on loppunut, joten on syytä seurata levykeaseman merkkivaloa ja varmistua että valo on sammunut ja levyke lakannut pyörimästä ennen sen poistamista asemasta. Joissakin järjestelmissä on suoritettava komento levykkeen poistamiseksi asemasta (Solariksessa käytetään eject-komentoa, katso komennon manuaalisivua).

Jotkin järjestelmät yrittävät automaattisesti liittää (mount) levykkeen kun se asetetaan levykeasemaan. Voit joutua ottamaan tämän toiminnon pois päältä voidaksesi kirjoittaa levykkeelle bitti bitiltä. Harmillisesti tämä tehdään eri tavoin eri käyttöjärjestelmissä (Solariksessa varmistutaan että vold ei ole suorituksessa, katso manuaalisivua). Muiden käyttöjärjestelmien tapauksessa kysy järjestelmän pääkäyttäjältä.


5.10.2 Levykkeiden luotettavuus

Ensimmäistä kertaa Debiania asentavilla näyttää suurin pulma olevan levykkeiden luotettavuus.

Rescue Floppy:n kanssa ongelmat ovat pahimpia, koska laitteisto lukee sen suoraan, ennen kuin Linux käynnistyy. Laitteisto ei useinkaan lue yhtä luotettavasti kuin Linuxin levykeaseman laiteajuri, ja saattaa noin vaan pysähtyä tulostamatta virheilmoitusta mikäli tapahtuu lukuvirhe. Myöskin Drivers Floppy:n ja peruskokoonpanon levykkeiden lukeminen saattaa epäonnistua, useimmiten oireena on suuri joukko virheilmoituksia levyvirheistä (disk I/O errors).

Mikäli asennus pysähtyy tietyn levykkeen kohdalla, kannattaa ensimmäiseksi imuroida levynkuvatiedosto uudelleen ja kirjoittaa se toiselle levykkeelle. Levykkeen uudelleenalustus ei pelkästään välttämättä riitä, vaikka näyttäisikin että levykkeen uudelleenalustettiin ja kirjoitettiin virheettömästi. Joskus kannattaa yrittää levykkeen kirjoittamista toisella koneella.

Eräs käyttäjä ilmoitti joutuneensa kirjoittamaan levynkuvatiedoston levykkeelle kolme kertaa ennen kuin yksi toimi, ja sitten kaikki oli hienosti tuota kolmatta levykettä käytettäessä.

Toiset käyttäjät ovat ilmoittaneet, että tekemällä käynnistys muutaman kerran sama levyke levykeasemassa saattaa käynnistys lopulta onnistua. Tämä kaikki johtuu viallisesta laitteistosta tai viallisista kovon laiteajureista levykeasemille.


[ edellinen ] [ Tiivistelmä ] [ Tekijänoikeuksista ] [ Sisällys ] [ seuraava ]
Debian GNU/Linux 2.1 asennusohje SPARC
version 2.1.11, 28 August, 1999
Bruce Perens
Sven Rudolph
Igor Grobman
James Treacy
Adam Di Carlo
Suomentanut Tapio Lehtonen tapio.lehtonen@iki.fi
Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho ajk@debian.org