Asentaessasi Debianin ensimmäistä kertaa, joudut tekemään seuraavat vaiheet, tässä järjestyksessä
Debian asennusohjelman käynnistys, ensimmäinen vaihe, tehdään yleensä Rescue Floppy:ltä tai rompulta (CD-ROM). Alternatively, you can boot Debian over the network. Ensimmäinen käynnistys on joskus vaikein, laitteistosta riippuen. Tästä syystä se on kuvattu osassa Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.
Kun olet saanut Linuxin käynnistyksen tehtyä,
dbootstrap -ohjelma käynnistyy ja ohjaa läpi seuraavan
vaiheen, eli järjestelmän alustavien asetusten teon. Tämän vaiheen
yksityiskohtainen kuvaus on dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän
ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7.
"Debian peruskokoonpano", "Debian base system" on ydinjoukko
ohjelmapaketteja jotka vaaditaan Debianin käyttämiseen minimaalisena
riippumattomana asennuksena. Kun perusasennuksen asetukset on tehty ja
se on asennettu, koneesi voi toimia itsenäisesti. Debian perusasennus
voidaan asentaa seuraavilta taltioilta: levykkeiltä, kiintolevyltä,
rompultaa tai NFS-palvelimelta. dbootstrap tekee tämän
asennuksen; sen kuvaus on ``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.13.
Viimeinen vaihe on muun Debian-järjestelmän asennus. Siihen kuuluu
sovellukset ja tiedostot joita käytät koneellasi, kuten X Window,
teksturit, komentotulkit ja ohjelmankehitysympäristöt. Tämä osuus
Debian-järjestelmästä voidaan asentaa rompulta tai mistä tahansa
Debian-tiedostopalvelimelta (Internetissä tai ei, HTTP:tä, FTP:tä tai
NFS:ää käyttäen). Tässä vaiheessa käytetään Debianin tavanomaisia
ohjelmapakettien hallintatyökaluja, kuten dselect tai
apt-get. Tämän vaiheen kuvaus on Asennuksen loppuun saattaminen, Kohta 7.23.
Huomaa, että taltion jota käytät yhdessä vaiheessa ja taltion jota käytät jossain toisessa vaiheessa ei tarvitse olla sama. Toisin sanoen, käynnistyksessä taltio on Rescue Floppy, peruskokoonpanossa NFS ja loput järjestelmästä asennetaan rompulta. Mikäli "imuroit" (download) järjestelmän tiedostopalvelimelta, luultavasti käynnistät ja asennat peruskokoonpanon levykkeiltä, ja asennat täydellisen Debian-järjestelmän Internetistä.
Asennusjärjestelmä jota tarvitaan kolmeen ensimmäiseen asennusvaiheeseen, on jaettu kolmeen osaan: ``Pelastuslevyke'', ``Ajurilevyke'' ja ``Peruskokoonpano''. Lukemalla eteenpäin löydät eri asennusmenetelmien kuvauksen, ja kuvauksen tiedostoista joita saatetaan tarvita asennuksessa. Valittu asennusmenetelmä määrää mitä tiedostoja käytetään ja miten asennustaltiot valmistetaan.
Valitse ensin taltio jolta asennusjärjestelmä käynnistetään. Valitse seuraavaksi miten asennat peruskokoonpanon.
Asennusjärjestelmän käynnistykseen on seuraavat vaihtoehdot: levykkeet, käynnistysromppu, käynnistys verkosta (TFTP), tai muu kuin Linuxin alkulatausohjelma.
Käynnistyslevyke on tuettu useimmilla laitealustoilla, paitsi Amigat ja Macit. Levykkeeltä tapahtuvasta käynnistyksestä on kuvaus Käynnistys levykkeiltä, Kohta 5.8.
Käynnistysromppu on eräs helpoimmista asennustavoista. Jos käy huono tuuri eikä rompulla oleva käyttöjärjestelmän ydin (kernel) toimi laitteessasi, joudut turvautumaan johonkin muuhun menetelmään. Rompulta asentamisesta on kuvaus Asennus rompulta, Kohta 5.5.
Verkosta käynnistämiseen vaaditaan TFTP-palvelin, RARP-palvelin ja asennuslevykkeiden tukema verkkoliityntä (FIXME: verkkokortti?). Tästä asennustavasta on kuvaus Booting from TFTP, Kohta 5.6.
Käynnistys olemassa olevasta käyttöjärjestelmästä on usein mukava vaihtoehto; joissakin järjestelmissä se on ainoa tuettu asennusmenetelmä. Tästä asennustavasta on kuvaus Asennus kiintolevyltä, Kohta 5.4.
Peruskokoonpano voidaan asentaa seuraavilla tavoilla: levykkeiltä (Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä, Kohta 5.9), rompulta (Asennus rompulta, Kohta 5.5), NFS-palvelimelta (Asennus NFS:ää käyttäen, Kohta 5.7) tai koneen omalta kiintolevyltä (Asennus kiintolevyltä, Kohta 5.4). Valitse ensin käytössäsi olevien taltioiden mukaan ja niistä sitten mukavin.
Tässä osassa on huomautuksilla varustettu lista tiedostoista jotka
ovat disks-sparc -hakemistossa. Voi olla, ettei
näitä kaikkia tarvitse "imuroida"; tarvittavat tiedostot määräytyvät
sen mukaan mitä käynnistys- ja peruskookoonpanotaltiota käytät.
Useimmat tiedostot ovat levykkeen "binäärikuvia" (disk image); eli tiedosto joka levykkeelle kirjoittamalla saadaan tehtyä tarvittava levyke. Nämä levykkeen binäärikuvat ovat ymmärrettävästi riippuvaisia kohdelevykkeen koosta, kuten 1,44MB, 1,2MB tai 720KB. Käytettävissä olevat koot riippuvat laitealustasta (t.s. 720KB levykkeet ovat vain Atarille). 1,44MB levykkeiden binäärikuvissa on "14" jossain kohtaa tiedoston nimeä, 1,2MB kuvissa on "12" ja 720KB levykkeiden nimissä on "72".
Jos käytät webbiselainta (web browser) verkossa olevassa
tietokoneessa tämän asennusohjeen lukemiseen, voi luultavasti noutaa
tiedostot valitsemalla niiden nimet selaimessasi. Muussa tapauksessa
voit noutaa ne osoitteesta ftp://ftp.debian.org/debian/dists/slink/main/disks-sparc/current/ tai
vastaavasta hakemistosta mistä tahansa Debian tiedostopalvelimelta.
resc1440.bin, resc1440-2.2.1.bin, resc1440-2.2.1-sun4u.bin -- the Rescue Floppy imagesresc1440-2.2.1.bin rescue image. Sun4c users might
want to try the 2.2 Linux kernel, since the 2.0 kernel versions are
said to have a large slowdown on disk access. Sun4u architectures,
i.e., the ``Ultra'' line, must use the resc1440-2.2.1-sun4u.bin images. If you do opt to
use the 2.2 kernels, either during installation or later, be sure to
see Linux ytimen 2.2 käyttö Debian 2.1:ssä, Kohta 8.5 for compatability notes.
drv1440.bin, drv1440-2.2.1.bin, drv1440-2.2.1-sun4u.bin -- the Drivers Floppy imagesMikäli käytit muuta kuin tavallista Rescue Floppy:a, on käytettävä vastaavaa Drivers Floppy:a.
base2_1.tgz, or base14-1.bin, base14-2.bin, base14-3.bin, base14-4.bin, base14-5.bin, base14-6.bin, base14-7.bin, base14-8.bin -- the base systembase2_1.tgz on tarkoitettu muulta
kuin levykkeeltä tapahtuvaan asennukseen, kuten romppu, kiintolevy tai
NFS.
root.bin -- Root imageKäyttämälläsi laitealustalla on root image pakollinen, koska se ei mahdu Rescue Floppy:lle. Mikäli teet käynnistyksen levykkeiltä (Käynnistys levykkeiltä, Kohta 5.8), on tehtävä myös root -levyke.
tftpboot.img, tftpboot-2.2.1.img -- TFTP boot image
install.txt, install.html -- Installation Manual
fdisk.txt
basecont.txt
md5sum.txtmd5sum -ohjelma, voidaan varmistua etteivät tiedostot
ole turmeltuneet komennolla md5sum -v -c md5sum.txt.
Joissakin tapauksissa saatat haluta tehdä käynnistyksen jo koneessa olevasta käyttöjärjestelmästä. Myöskin voit käynnistää asennusjärjestelmän muilla tavoin, mutta asentaa peruskokoonpanon kiintolevyltä.
Voit asentaa Debianin ext2 levyosiosta tai Minix levyosiosta. Tämä asennustapa saattaa olla sovelias mikäli olet esimerkiksi korvaamassa kokonaan nykyisen Linux-järjestelmäsi Debianilla.
Huomaa, että levyosion josta asennat ei pitäisi olla sama
kuin se johon asennat Debianin (t.s. /, /usr,
/lib ja vastaavat).
Asentaessasi jo olemassa olevasta Linux-levyosiosta, seuraa näitä ohjeita.
base2_1.tgz
Mikäli käytettävissäsi on käynnistysromppu, ja mikäli laitealustasi ja järjestelmäsi tukee käynnistystä rompulta, et tarvitse levykkeitä lainkaan. Aseta sitten romppu asemaan, ja tee käynnistys. Nyt voit hypätä kohtaan Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.
Miten nyt sitten päädytkin tekemään käynnistyksen, voit asentaa Debian peruskokoonpanon rompulta. Tee vain käynnistys jollain muista asennustavoista; kun tulee peruskokoonpanon ja koko järjestelmän asentamisen vuoro, valitse asennusohjelmassa romppuasema kuten neuvoo ``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.13.
You need to setup two servers: a RARP server and a TFTP server. The Reverse Address Resolution Protocol (RARP) is how your client will figure out what IP address to use; the Trivial File Transfer Protocol (TFTP) is used to serve the boot image to the client. Theoretically, any server, on any platform, which implements these protocols may be used. In the examples in this section, we shall provide commands for SunOS 4.x, SunOS 5.x (a.k.a. Solaris), and GNU/Linux.
To setup RARP, you need to know the ethernet address of the client (a.k.a. the MAC address). If you don't know this information, you can pick it off the initial OpenPROM boot messages, use the OpenBoot .enet-addr command, or boot into ``Rescue'' mode (i.e., from the Rescue Floppy) and use the command /sbin/ifconfig eth0.
In GNU/Linux you need to populate the kernel's RARP table. To do this execute
/sbin/rarp -s client-hostname client-enet-addr
/sbin/arp -s client-ip client-enet-addr
Under SunOS, you need to ensure that the ethernet hardware address for
the client is listed in the ``ethers'' database (either in the
/etc/ethers file, or via NIS/NIS+) and in the ``hosts''
database. Then you need to start the RARP daemon. In SunOS 4, issue
the command (as root): /usr/etc/rarpd -a; in SunOS 5, use
/usr/sbin/rarpd -a.
To get the TFTP server ready to go, you should first make sure that
tftpd is enabled. This is usually enabled by having the
following line in /etc/inetd.conf:
tftp dgram udp wait root /usr/etc/in.tftpd in.tftpd -l /boot
Look in that file and remember the directory which is used as the
argument of in.tftpd; you'll need that below. The
-l argument enables some versions of in.tftpd to
log all requests to the system logs; this is useful for diagnosing
boot errors. If you've had to change /etc/inetd.conf,
you'll have to notify the running inetd process that the
file has changed. On a Debian machine, run /etc/init.d/netbase
reload; on other machines, find out the process ID for
inetd, and run kill -1 inetd-pid.
Next, place the TFTP boot image, tftpboot.img, in the
tftpd boot image directory. Generally, this directory
will be /boot in Debian, and /tftpboot in
other operating systems. Then, you'll have to make a link from that
file to the file which tftpd will use for booting a
particular client. The form of the file that tftpd will
look for is
client-ip-in-hex.client-architecture.
To compute client-ip-in-hex, take each byte of the client
IP address and translate it into hexadecimal notation. You have you
have a machine handy with the bc program, you can use the
program. First issue the obase=16 command to set the output
to hex, then enter the individual components of the client IP one at a
time. As for client-architecture, try out some values.
architectures for instance use the sub-architecture
names, such as ``SUN4M'' or ``SUN4C''; in some cases, the architecture
is left blank, so the file the client looks for is just
client-ip-in-hex. Once you've determined the name,
make the link like so: ln /boot/tftpboot.img
/boot/file-name.
Now you should be ready to actually boot your system. On machines with OpenBoot, simply enter the boot monitor on the machine you are installing to, and use the command boot net.
On some systems, the standard installation RAM-disk, combined with the memory requirements of the TFTP boot image, cannot fit in memory. In this case, you can still install using TFTP, you'll just have to go through the additional step of NFS mounting your root directory over the network as well. This type of setup is also appropriate for diskless or dataless clients.
First, follow all the steps above in Booting from TFTP, Kohta 5.6.
# zcat linux > kernel-2.0.35
Note the ``#'' signs are part of the prompt, do not type them in.
# cd /tftpboot
# tar xvzf root.tar.gz
Be sure to use the GNU tar (other tar programs, like the
SunOS one, badly handle devices as plain files).
/tftpboot/debian-sparc-root directory with
root access to your client. E.g., add the following line to
/etc/exports (GNU/Linux syntax):
/tftpboot/debian-sparc-root client(rw,no_root_squash)
debian-sparc-root in the /tftpboot
directory. For example, if the client IP address is 192.168.1.3, do
# ln -s debian-sparc-root 192.168.1.3
Tämän asennustavan luonteesta johtuen vain peruskokoonpano voidaan
asentaa NFS:ää (Network File System) käyttäen. Käytettävissä pitää
olla Rescue Floppy ja Drivers Floppy, ne voi tehdä joillakin yllä
kuvatuilla menetelmillä. Asentaaksesi peruskokoonpanon NFS:ää käyttäen, on
edettävä asennusohjelmassa normaalisti kuten neuvoo dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän
ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7. Älä unohda asentaa moduulia (laiteajuria)
verkkokortillesi ja tiedostojärjestelmämodulia NFS:lle.
Kun dbootstrap kysyy mihin peruskokoonpano on
talletettu (``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.13), pitää valita NFS, ja seurata
ohjeita.
Käynnistys (boot) levykkeiltä on yksinkertaista. Imuroi vain Rescue Floppy ja Drivers Floppy -levyjen binäärikuvatiedostot (disk image). Kopioi nämä levykkeille kuten neuvoo Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille, Kohta 5.10. Rescue Floppy-levykettä voi muokata, jos on tarvetta; katso ohjeita Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen, Kohta 9.3.
On your architecture, the Rescue Floppy couldn't fit the root filesystem image, so you'll need the root image to be written to a disk as well. You can create that floppy just as the other images are written to floppies. Once the kernel has been loaded from the Rescue Floppy, you'll be prompted for the root disk. Insert that floppy and continue. See also käynnistys: Rescue Floppy, Kohta 6.2.
HUOMAUTUS: Tämä ei ole suositeltu tapa asentaaa Debian, koska levykkeet ovat yleensä vähiten luotettava taltio. Levykkeiltä asennusta voi suositella vain, mikäli käytettävissä ei ole ylimääräistä tiedostojärjestelmää millään laitteistossa olevalla kiintolevyllä.
Suorita nämä toimenpiteet:
base14-1.bin, base14-2.bin jne.
Levynkuvatiedosto (disk image) on tiedosto jossa on kaikki
levykkeellä oleva tieto bitti bitiltä. Levynkuvatiedostoa,
kuten resc1440.bin, ei voi noin vaan kopioida
levykkeelle. On käytettävä ohjelmaa, joka osaa kopioida tiedoston
levykkeelle bitti bitiltä. Näin on meneteltävä, koska
levynkuvatiedostoon on luettu levykkeen sisältä bitti bitiltä, ja se
on kirjoittettava takaisin levykkeelle samalla tavalla.
Levynkuvatiedostojen kirjoittamiseen levykkeille on erilaisia menetelmiä, riippuen käytettävästä laitealustasta. Tämä osa kuvaa miten levykkeet tehdään erilaisilla laitealustoilla.
Riippumatta tavasta millä levykkeet tehdään, on muistettava napsauttaa levykkeen kirjoitussuoja päälle kun se on valmiiksi tehty, jotta levykkeelle ei vahingossa tule kirjoitettua.
Kirjoittaessasi levynkuvatiedoston levykkeelle tarvitset luultavasti pääkäyttäjän (root) oikeudet. Aseta hyväkuntoinen tyhjä levyke asemaan. Käytä komentoa
dd if=file of=/dev/fd0 bs=512 conv=sync ; sync
missä file on yksi
levynkuvatiedostoista. /dev/fd0 on yleisesti käytetty
nimi levykeasemalaitteelle, se saattaa olla erilainen työasemassasi
(Solariksessa se on /dev/fd/0). Komento saattaa palata
komentotulkin kehoitteeseen ennen kuin levykkeelle kirjoittaminen on
loppunut, joten on syytä seurata levykeaseman merkkivaloa ja varmistua
että valo on sammunut ja levyke lakannut pyörimästä ennen sen
poistamista asemasta. Joissakin järjestelmissä on suoritettava komento
levykkeen poistamiseksi asemasta (Solariksessa käytetään
eject-komentoa, katso komennon manuaalisivua).
Jotkin järjestelmät yrittävät automaattisesti liittää (mount)
levykkeen kun se asetetaan levykeasemaan. Voit joutua ottamaan tämän
toiminnon pois päältä voidaksesi kirjoittaa levykkeelle bitti
bitiltä. Harmillisesti tämä tehdään eri tavoin eri
käyttöjärjestelmissä (Solariksessa varmistutaan että
vold ei ole suorituksessa, katso manuaalisivua). Muiden
käyttöjärjestelmien tapauksessa kysy järjestelmän pääkäyttäjältä.
Ensimmäistä kertaa Debiania asentavilla näyttää suurin pulma olevan levykkeiden luotettavuus.
Rescue Floppy:n kanssa ongelmat ovat pahimpia, koska laitteisto lukee sen suoraan, ennen kuin Linux käynnistyy. Laitteisto ei useinkaan lue yhtä luotettavasti kuin Linuxin levykeaseman laiteajuri, ja saattaa noin vaan pysähtyä tulostamatta virheilmoitusta mikäli tapahtuu lukuvirhe. Myöskin Drivers Floppy:n ja peruskokoonpanon levykkeiden lukeminen saattaa epäonnistua, useimmiten oireena on suuri joukko virheilmoituksia levyvirheistä (disk I/O errors).
Mikäli asennus pysähtyy tietyn levykkeen kohdalla, kannattaa ensimmäiseksi imuroida levynkuvatiedosto uudelleen ja kirjoittaa se toiselle levykkeelle. Levykkeen uudelleenalustus ei pelkästään välttämättä riitä, vaikka näyttäisikin että levykkeen uudelleenalustettiin ja kirjoitettiin virheettömästi. Joskus kannattaa yrittää levykkeen kirjoittamista toisella koneella.
Eräs käyttäjä ilmoitti joutuneensa kirjoittamaan levynkuvatiedoston levykkeelle kolme kertaa ennen kuin yksi toimi, ja sitten kaikki oli hienosti tuota kolmatta levykettä käytettäessä.
Toiset käyttäjät ovat ilmoittaneet, että tekemällä käynnistys muutaman kerran sama levyke levykeasemassa saattaa käynnistys lopulta onnistua. Tämä kaikki johtuu viallisesta laitteistosta tai viallisista kovon laiteajureista levykeasemille.
tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.org