Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen Alpha-arkkitehtuurille ------------------------------------------------------- Bruce Perens Sven Rudolph Igor Grobman James Treacy Adam Di Carlo Suomentanut Tapio Lehtonen Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho Suomentanut Tommi Vainikainen Suomentanut Panu Hällfors versio 2.2.27, 14.10.2001 ------------------------------------------------------------------------------- Tiivistelmä ----------- Näissä ohjeissa kuvataan Debian GNU/Linux 2.2 -järjestelmän asennus Alpha ("alpha") -prosessoriarkkitehtuurille. Kerromme myös mistä löydät lisää tietoa ja kuinka saat kaiken irti uudesta Debian-järjestelmästäsi. Näitä menettelytapoja _ei tule_ noudattaa päivitettäessä jo käytössä olevia järjestelmiä; mikäli olet päivittämässä, on sinun parasta lukea Debian 2.2 Julkistusmuistio (http://www.debian.org/releases/2.2/alpha/release-notes/). Tekijänoikeuksista ------------------ Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti. (C) 1996 Bruce Perens (C) 1996, 1997 Sven Rudolph (C) 1998 Igor Grobman, James Treacy (C) 1998--2001 Adam Di Carlo (C) 1999 Tapio Lehtonen, Antti-Juhani Kaijanaho (C) 2001 Tommi Vainikainen, Panu Hällfors Tämä ohjekirja on vapaa; voit levittää sitä edelleen ja/tai muuttaa sitä Free Software Foundationin julkaisemassa muodossa olevan GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti, joko sen version 2, tai (valintasi mukaan) minkä tahansa myöhemmän version mukaisesti. Tätä ohjekirjaa levitetään toivoen, että se on hyödyksi, mutta _ilman minkäänlaista takuuta_; jopa ilman implisiittistä takuuta myyntikunnosta tai sopivuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. tarkemmin asiaa käsitellään GNU General Public Licensessa. GNU General Public Licensesta on kappale Debian GNU/Linux -jakelussa tiedostona `/usr/doc/copyright/GPL' sekä GNU:n www-sivustossa (http://www.gnu.org/copyleft/gpl.html). Voit myös saada siitä kopion kirjoittamalla osoitteeseen Free Software Foundation, Inc., 59 Temple Place - Suite 330, Boston, MA 02111-1307, USA. Vaadimme, että mainitset Debianin ja tämän kirjoitelman tekijät asianmukaisesti kaikissa tähän kirjoitelmaan perustuvissa materiaaleissa. Jos muutat ja parantelet tätä kirjoitelmaa, pyydämme sinua ilmoittamaan siitä sen tekijöille sähköpostilistalle . Alpha-prosessoriarkkitehtuureja kuvaava taulukko perustuu Jay Estabrookin toimittamaan tietoon hänen ystävällisellä luvallaan. ------------------------------------------------------------------------------- Sisällys -------- 1. Tervetuloa Debianin pariin 1.1. Mitä Debian on? 1.2. Mitä GNU/Linux on? 1.3. Mitä Debian GNU/Linux on? 1.4. Mitä Hurd on? 1.5. Tämän dokumentin uusimman version hankkiminen 1.6. Tämän dokumentin rakenne 1.7. VAROITUS: Tämä dokumentti on kokeiluvaiheessa 1.8. Tekijänoikeuksista ja ohjelmistojen käyttöluvista 2. Laitteistovaatimukset 2.1. Tuetut laitteet 2.2. Asennusmedia 2.3. Vaadittu keskusmuistin ja levytilan määrä 2.4. Oheislaitteet ja muu laitteisto 2.5. Laitteiden ostaminen erityisesti GNU/Linuxia varten 3. Ennen asennuksen aloittamista 3.1. Varmuuskopio 3.2. Tarvittavia tietoja 3.3. Ennen asennusta tehtävät laitteisto- ja käyttöjärjestelmäasetukset 4. Kiintolevyn levyosiot 4.1. Taustaa 4.2. Järjestelmän suunniteltu käyttötarkoitus 4.3. Laitenimet Linuxissa 4.4. Suositus levyosioiden tekemiseen 4.5. Esimerkkejä 4.6. Levyosioiden teko ennen asennusta 5. Debianin asennusvaihtoehdot 5.1. Yleiskuva asennuksen kulusta 5.2. Oikean ydinkokonaisuuden valinta 5.3. Eri asennusvaiheiden asennuslähteet 5.4. Asennusjärjestelmän tiedostot 5.5. TFTP 5.6. Levykkeet 5.7. CD-ROM 5.8. Kiintolevy 5.9. NFS:stä asennus 6. Asennusohjelmiston käynnistys 6.1. Käynnistysparametrien arvot 6.2. Booting from a Hard Disk 6.3. Installing from a CD-ROM 6.4. Booting from TFTP 6.5. Alpha Console Firmware 6.6. käynnistys: Rescue Floppy 6.7. Käynnistysromppu 6.8. Ytimen käynnistyviestien tulkintaa 6.9. Vianetsintä käynnistyksen aikana 7. `dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon 7.1. Johdatus `dbootstrap':iin 7.2. ``Debian GNU/Linux asennusohjelman päävalikko'' 7.3. ``Tee näppäimistöasetukset'' 7.4. Viimeinen mahdollisuus! 7.5. ``Tee kiintolevylle levyosiot'' 7.6. ``Alusta ja ota käyttöön levyosio sivutusta varten'' 7.7. ``Alusta Linux levyosio'' 7.8. ``Liitä aikaisemmin alustettu levyosio'' 7.9. ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'' 7.10. ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' 7.11. ``Tee verkkoasetukset'' 7.12. ``Asenna peruskokoonpano'' 7.13. ``Tee peruskokoonpanon asetukset'' 7.14. ``Linux käynnistymään suoraan kiintolevyltä'' 7.15. Totuuden hetki 7.16. Aseta pääkäyttäjän salasana 7.17. Luo tavallinen käyttäjätunnus 7.18. Varjosalasanat 7.19. Valitse malliasennnus 7.20. Sisäänloggautuminen 7.21. PPP:n käyttöönotto 7.22. Asennuksen loppuun saattaminen 8. Seuraavat vaiheet - mitä seuraavaksi 8.1. Uusille Unix-käyttäjille 8.2. Debianin kanssa pärjääminen 8.3. Lisälukemista ja lisätietoja 8.4. Uuden ytimen kääntäminen 9. Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä 9.1. Lähdekoodi 9.2. Pelastuslevyke 9.3. Pelastuslevykkeen ytimen vaihtaminen 9.4. Peruskokoonpanon levykkeet 10. Liite 10.1. Lisäohjeita ja Debian GNU/Linuxin hankkiminen 10.2. Linuxin laitetiedostot 11. Hallinnolliset tiedot 11.1. Tästä asennusohjeesta 11.2. Kirjoita lisää tähän ohjeeseen 11.3. Tärkeimmät avustajat 11.4. Tavaramerkit A. Sanakirja englanti-suomi B. Sanakirja suomi-englanti ------------------------------------------------------------------------------- 1. Tervetuloa Debianin pariin ----------------------------- Olemme ilahtuneita siitä, että päätitte kokeilla Debiania. Olemme varmoja siitä, että pian havaitsette Debianin olevan ainutlaatuinen käyttöjärjestelmäjakeluiden joukossa. Debian saattaa yhteen ympäri maailmaa peräisin olevia vapaita, laadukkaita ohjelmistoja yhdistäen ne kiinteäksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuus on todellakin enemmän kuin osiensa summa. 1.1. Mitä Debian on? -------------------- Debian on 100% vapaaehtoinen järjestö, joka on omistautunut vapaaohjelmien kehittämiseen ja Vapaateossäätiön (Free Software Foundation) ihanteiden kannustamiseen. Aloitimme vuonna 1993, kun Ian Murdock päätti luoda täydellisen ja yhdenmukaisen ohjelmistojakelun, joka perustui silloin suhteellisen uuteen Linux-ytimeen, kutsumalla avoimesti ohjelmistokehittäjiä mukaan, jotka halusivat avustaa projektissa. Tämä suhteellisen pieni joukkio asialle omistautuneita innokkaita, joka aluksi sai varansa Vapaateossäätiöltä (Free Software Foundation (http://www.gnu.org/fsf/fsf.html)) ja oli saanut vaikutteita GNU (http://www.gnu.org/)-filosofiasta, on kasvanut vuosien varrella noin 500 _kehittäjän_ järjestöksi. Kehittäjät osallistuvat erilaisiin tehtäviin, muun muassa: WWW (http://www.debian.org/)- ja FTP (ftp://ftp.debian.org/)-palvelimien hallintaan, grafiikan suunnitteluun, ohjelmistokäyttölupien lainmukaisuuden tutkimiseen, dokumenttien kirjoittamiseen ja luonnollisesti ohjelmistopakettien ylläpitämiseen. Filosofiamme julistamiseksi ja Debianin edustamiin asioihin uskovien kehittäjien houkuttelemiseksi olemme julkaisseet joukon dokumentteja, jotka valottavat arvojamme ja opastavat siihen, mitä Debian-kehittäjänä toimiminen tarkoittaa. * Jokainen, joka hyväksyy noudattavansa sopimusta FIXME:suomeksi? Debian Social Contract (http://www.debian.org/social_contract), voi ryhtyä uudeksi ylläpitäjäksi (http://www.debian.org/doc/maint-guide/). Kukin ylläpitäjä voi esittää uusia ohjelmistoja lisättäväksi Debianiin --- sillä edellytyksellä, että ne täyttävät ehtomme vapaudesta sekä noudattavat laatustandardejamme. * Debian Free Software Guidelines (http://www.debian.org/social_contract#guidelines) on selkeä ja kattava esitys Debianin ehdoista vapaateoksille. Sillä on suuri vaikutusvalta vapaateosliikkeessä, ja se antoi perustan julistukselle Open Source Free Software Guidelines (http://opensource.org/osd.html). * Debianilla on laaja määritelmäkokoelma laatustandardeja, Debian Policy (http://www.debian.org/doc/debian-policy/). Tämä dokumentti määrittää Debian-pakettien pitämät laadut ja standardit. Debian-kehittäjät osallistuvat myös joukkoon muita projekteja: jotkun niistä liittyvät Debianiin, kun taas toiset Linuxiin ja koko yhteisöön yleensä, esim.: * Linux Standard Basen (http://www.linuxbase.org/) (LSB) suunnitteluun. LSB on projekti, joka suuntautuu Linux-perusjärjestelmän standardointiin. Sen avulla kolmannen osapuolen ohjelmisto- ja laitteistosuunnittelijat voivat helposti suunnitella ohjelmia ja laiteajureita Linuxille yleisesti jonkin erityisen Linux-jakelun sijaan. * Filesystem Hierarchy Standard (http://www.pathname.com/fhs/) (FHS) pyrkii standardoimaan Linux-tiedostojärjestelmän hakupuumuodon. Näin ohjelmistokehittäjät voivat keskittää voimavaransa ohjelmien suunnitteluun ilman huolia siitä, miten heidän oma pakkauksensa sopii eri Linux-jakeluihin. * Debian Jr. (http://www.debian.org/devel/debian-jr/) on sisäinen projekti, joka pyrkii varmistamaan, että Debianilla on jotain tarjottavaa myös nuorimmille käyttäjille. Lisää yleistietoa Debianista saa paikasta Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/). 1.2. Mitä GNU/Linux on? ----------------------- GNU-projekti on kehittänyt kattavan joukon vapaita työkaluohjelmia käytettäväksi Unix-(TM) sekä unixinomaisissa käyttöjärjestelmissä kuten Linux. Näillä työkaluilla voi suorittaa kaiken itsestäänselvistä tehtävistä kuten järjestelmän tiedostojen kopionnista ja poistamisesta lähtien aina ohjelmien kääntämiseen ja erimuotoisten dokumenttien hienostuneeseen editointiin. Linux on vapaa tietokoneenne käyttöjärjestelmän ydin. Käyttöjärjestelmä koostuu erilaisista perusohjelmista, jotka tarvitaan tietokoneen käyttämiseksi. Tärkein osa on ydin. Tämä ydin on yksinkertaisesti kuvattuna ohjelma, joka hoitaa laitteistoon liittyviä asioita, kuten sarjaportin käyttö, kiintolevyjen hallinta ja muistin jakaminen. Se vastaa myös ohjelmien käynnistämisestä. Linux on sinällään pelkkä ydin, mutta puhekielessä sanotaan usein Linux, kun tarkoitetaan GNU/Linux-järjestelmää, joka koostuu Linux-ytimestä (http://www.kernel.org/) ja monista GNU-ohjelmista. Linux ilmestyi ensimmäistä kertaa 1991 kirjoittajanaan Linus Torvalds Suomesta. Nykyään useat sadat ihmiset työskentelevät aktiivisti ytimen parissa. Linus koordinoi kehitystä ja päättää myös siitä, mitä sisällytetään ytimeen ja mitä jätetään pois. 1.3. Mitä Debian GNU/Linux on? ------------------------------ Debian-filosofian ja -metodologian yhdistäminen GNU-työkalujen ja Linux-ytimen kera on johtanut tähän ainutlaatuiseen ohjelmistojakeluun, joka tunnetaan nimellä Debian GNU/Linux. Jakelu on muodostettu suuresta joukosta _ohjelmistopaketteja_. Jokainen paketti koostuu suorituskelpoisista ohjelmista, komentotiedostoista, ohjeistoista ja säätötiedoista. Jokaisella paketilla on _ylläpitäjä_, joka vastaa kyseisestä paketista. Jokainen paketti testataan sen varmistamiseksi, että se toimii muiden jakelun pakettien kanssa. Tästä kaikesta johtuu, että Debian GNU/Linux on korkealaatuinen, vakaa ja skaalattava jakelu, jonka voi helposti säätää toimimaan pienenä palomuuripurkkina, pöytäkoneena, työasemana tai suorituskykyisenä asiakas-/palvelin-/rinnakkaiskoneena käytettäväksi Internetissä tai paikallisverkossa. Debianin eniten muista GNU/Linux-jakeluista erottaa sen paketinhallintajärjestelmä; `dpkg-', `dselect-' ja `apt'-ohjelmien pakka. Nämä työkalut antavat Debian-järjestelmän ylläpitäjälle sen osana olevien pakettien täyden hallinnan mukaan lukien koko jakelun automaattipäivityksen tai niiden pakkausten määrittäminen, joita ei tule päivittää. On jopa mahdollista kertoa paketinhallintajärjestelmälle itse käännetyistä ohjelmistoista ja niiden tekemistä riippuvuuksista. Suojatakseen järjestelmäänne troijalaisilta tai muilta pahantahtoisilta ohjelmilta Debian tarkistaa pakettien olevan peräisin oikeilta Debian-ylläpitäjiltä. Debian-paketoijat pitävät myös tarkasti huolta pakettien tietoturvasäädöistä. Jos toimitetuissa paketeissa ilmaantuu turvaongelmia, korjaukset ovat yleensä saatavilla nopeasti. Jos vain päivittää järjestelmäänsä säännöllisin väliajoin, saa samalla ladattua ja asennettua myös turvakorjauksia. Ensisijaisin ja paras tapa saada tukea Debian GNU/Linux -järjestelmälle sekä keskustella kehittäjien kanssa on Debianin ylläpitämien 80+ postilistan kautta. Tilataksenne jonkin Debian-postilistoista on hyvä jatkaa tilaussivulle (http://www.debian.org/MailingLists/subscribe). 1.4. Mitä Hurd on? ------------------ Debian GNU/Hurd on Debian GNU -järjestelmä, joka käyttää Hurd-ydintä. Monoliittisen Linux-ytimen sijaan Hurd-ydin on hituydin, joka perustuu MACH-ytimeen. Nykytilassaan sitä kehitetään edelleen, vaikka perusta jo toimiikin ja lähes täysin toimintakykyinen. Lyhyesti sanottuna Hurd-järjestelmää voi käyttää kuten Debian GNU/Linux -järjestelmää; järjestelmällä on vain toinen ydinhallinta. Jos olette kiinnostunut ja haluatte oppia lisää Debian GNU/Hurdista, katsokaa sivua Debian GNU/Hurd ports pages (http://www.debian.org/ports/hurd/) ja postituslistaa . 1.5. Tämän dokumentin uusimman version hankkiminen -------------------------------------------------- Tätä dokumenttia muutetaan jatkuvasti. Varmistukaa siitä, että tutkitte Debian 2.2 -sivuilta (http://www.debian.org/releases/2.2/) 2.2-version viimeisimmät tiedot. Tämän asennusmanuaalin päivitetyt versiot ovat saatavissa paikassa Official Install Manual pages (http://www.debian.org/releases/2.2/alpha/install). 1.6. Tämän dokumentin rakenne ----------------------------- Tämän oppaan tarkoituksena on toimia ohjekirjana Debianin ensikäyttäjille. Lukijalta ei edellytetä erityisosaamista. Lukijan kuitenkin oletetaan tuntevan laitteistonsa toiminta pääpiirteissään. Konkarikäyttäjät löytänevät myös kiinnostavaa viitetietoa tästä kirjoitelmasta, vähimmäisasennuksen koosta, Debianin asennusohjelman tukemista laitekokoonpanoista tai vastaavista asioista. Kehotamme konkareita siirtymään suoraan kappaleiden välillä. Tämä opas on kirjoitettu luettavaksi järjestyksessä, lukija ohjataan näin asennuksen alusta loppuun. Seuraavassa on tarvittavat asennusvaiheet ja kutakin vastaavat tämän oppaan kohdat. 1. Selvittäkää soveltuuko asennusohjelma käytettäväksi laitteistossanne, kohta Luku 2, `Laitteistovaatimukset'. 2. Ottakaa järjestelmästänne varmuuskopio sekä suunnitelkaa ja suorittakaa kaikki laitteistolisäykset ennen Debianin asentamista, kohta Luku 3, `Ennen asennuksen aloittamista'. 3. Osioikaa kiintolevynne kohdan Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot' mukaan. Osiointi on erittäin tärkeä osa-alue, koska sen kanssa joutuu tulemaan toimeen hyvän tovin. 4. Kohdassa Luku 5, `Debianin asennusvaihtoehdot' eri tavat asentaa Debian on esitelty. Valitkaa ja valmistelkaa asennustaltionne tämän mukaisesti. 5. Seuraavaksi teidän tulee käynnistää asennusohjelma. Tätä vaihetta kuvataan luvussa Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'. Siinä on myös vianpaikallistamisohjeita, mikäli teillä on vaikeuksia laitteistonne käynnistämisessä. 6. Säätäkää alustavasti tietokonejärjestelmänne. Tästä kerrotaan luvussa Luku 7, ``dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon' alkaen kohdasta Kohta 7.1, `Johdatus `dbootstrap':iin' kohtaan Kohta 7.11, ```Tee verkkoasetukset'''. 7. Asentakaa perusjärjestelmä luvun Kohta 7.12, ```Asenna peruskokoonpano''' mukaan. 8. Käynnistäkää juuri asennettu perusjärjestelmä ja tehkää muutama perusjärjestelmän asennuksen jälkeinen toimenpide kohdan Kohta 7.15, `Totuuden hetki' mukaan. 9. Asentakaa loput järjestelmästä ohjelmien `dselect' tai `apt-get' avulla luvun Kohta 7.22, `Asennuksen loppuun saattaminen' mukaisesti. Kun olette kerran saanut asennettua järjestelmän, lukekaa kappale Luku 8, `Seuraavat vaiheet - mitä seuraavaksi'. Luvussa selvitetääm, mistä löytää enemmän tietoa Unixista ja Debianista sekä miten käyttöjärjestelmän ydin korvataan uudella. Siinä tapauksessa, että haluatte rakentaa oman asennusohjelman lähdekoodeista, tutustukaa kohtaan Luku 9, `Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä'. Lopuksi tietoja tästä oppaasta ja sen kehittämiseen osallistumisesta on kohdassa Luku 11, `Hallinnolliset tiedot'. 1.7. VAROITUS: Tämä dokumentti on kokeiluvaiheessa -------------------------------------------------- Tämä kirjoitelma on alustava Debian-asennusmanuaalin esiversion käännös. Sen tiedetään olevan epätäydellinen, ja se luultavasti sisältää virheitä, rikkoo kielioppia, jne. Jos näette tekstin "FIXME" tai "TODO", voitte olla varma siitä, että tiedämme jo sen kappaleen olevan epätäydellinen. Kuluttaja varokoon. Kaikki apu, ehdotukset ja erityisesti korjaukset otetaan mielellään vastaan. Erityisesti tämän kirjoitelman versiot, jotka eivät koske x86:ta, ovat epätäydellisiä, epätarkkoja ja testaamattomia. Apua tarvitaan! Tämän dokumentin työversiot voi löytää osoitteesta http://www.debian.org/releases/2.2/alpha/install. Siellä on eri laitteistoalustojen alihakemistot tälle dokumentille. `source'-hakemisto sisältää dokumentin SGML-lähdetekstit, joka on oikea alue korjausten tekemistä varten. Huomatkaa, että tämä alue rakennetaan uudelleen kerran päivässä `boot-floppies' -hakemiston CVS-alueesta. 1.8. Tekijänoikeuksista ja ohjelmistojen käyttöluvista ------------------------------------------------------ Olette varmaankin lukenut lisenssit eli käyttöluvat, jotka tulevat useimpien kaupallisten ohjelmistojen ohessa --- niiden mukaan voitte käyttää ohjelmasta vain yhtä kopiota yhdessä tietokoneessa. Debian GNU/Linux -järjestelmä ei vaadi tätä. Kannustamme teitä laittamaan Debianin jokaiseen koulunne tai työpaikkanne tietokoneeseen. Lainatkaa sitä ystävillenne, ja auttakaa heitä asentamaan se tietokoneisiinsa. Voitte jopa tehdä siitä tuhansia kopiota ja _myydä_ ne --- tietyin rajoituksin. Tämä kaikki on mahdollista, koska Debian perustuu _vapaaohjelmiin_. Vapaaohjelma ei ole välttämättä tekijänoikeutta vailla. Se ei myöskään tarkoita, että ostamaanne CD-levyä, jolla nämä ohjelmat ovat, jaeltaisiin ilmaiseksi. Ohjelman vapaus tarkoittaa osin sitä, että yksittäisten ohjelmien lisenssit eivät vaadi teiltä erillistä maksua ohjelmien jälleenjakelun tai käytön erioikeudesta. Se tarkoittaa myös, että kuka tahansa saa täydentää, sovittaa tai muuttaa näitä ohjelmia ja jakaa työnsä hedelmiä yhtä lailla.[1] Monet järjestelmämme ohjelmista on saatavilla _GNU-yleiskäyttöluvan_ eli _General Public Licensen (GPL)_ mukaisina. GPL edellyttää, että ohjelman _lähdekoodi_ on saatavilla, aina kun ohjelman kopioita jaellaan. Tämä varmistaa sen, että teillä, arvoisalla käyttäjällä, on mahdollisuus muuttaa ohjelmia. Siispä tarjoamme kaikkiin Debian-järjestelmän[2] ohjelmiin lähdekoodin. Muitakin tekijänoikeus- ja ohjelmistolisenssimuotoja on käytetty Debianissa tarjolla olevissa ohjelmissa. Tarvittaessa löydätte kunkin ohjelman tekijänoikeus- ja käyttöoikeustiedot tiedostosta `/usr/doc//copyright' heti järjestelmänne asennuksen jälkeen. Lisätietoja käyttöluvista ja siitä, mikä on riittävän vapaata Debianin pääjakeluun pääsyyn, saa julistuksesta Debian Free Software Guidelines (http://www.debian.org/social_contract#guidelines). Kaikkein tärkein lakeja koskeva tieto on se, että näihin ohjelmiin ei liity _mitään takuita_. Ohjelmat luoneet ohjelmoijat ovat tehneet tekonsa koko yhteisön hyväksi. Mitään takuita ei ole annettu ohjelmien käyttökelpoisuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Koska nämä ohjelmat ovat vapaita, teillä on kuitenkin mahdollisuus muunnella tarvittaessa ohjelmia tarpeidenne mukaisiksi --- sekä nauttia muiden tällä tavoin ohjelmiin jo tekemistä laajennuksista. [1] Huomatkaa, että emme anna saataville monia pakkauksia, jotka eivät täytä meidän vapauskriteereitämme. Näitä jaetaan sen sijaan alueilla `contrib' tai `non-free', ks. Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/), kohdasta ``The Debian FTP archives''. [2] Debian-lähdepakettien löytämisestä ja purkamisesta on tietoa oppaassa Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/). ------------------------------------------------------------------------------- 2. Laitteistovaatimukset ------------------------ Tässä luvussa kuvataan Debianin laitteistovaatimukset ja kerrotaan, missä on lisätietoja GNU:n ja Linuxin tukemista laitteista. 2.1. Tuetut laitteet -------------------- Debian ei aseta lisärajoituksia laitteiston suhteen sen lisäksi mitä Linux-ydin ja GNU-työkalut vaativat. Tästä syystä Debianille kelpaavat kaikki prosessoriarkkitehtuurit ja laitealustat joille Linux ydin, libc, `gcc', jne. on siirretty ja joille Debian-siirros on olemassa. Käynnistyslevykkeissä on kuitenkin rajoituksia myös tuetuilla laitteistoilla. Kaikkia Linuxin tukemia laitteistoalustoja ei välttämättä tueta käynnistyslevykkeillä. Tällöin voidaan joutua tekemään räätälöity käynnistyslevyke (kts. Kohta 9.3, `Pelastuslevykkeen ytimen vaihtaminen') tai asentamaan verkon kautta. Kaikkien tuettujen Alpha-laitteistokokoonpanojen luettelemisen sijaan tässä osassa keskitytään yleisiin tietoihin ja antamaan viitteitä lisätietoihin. 2.1.1. Tuetut prosessoriarkkitehtuurit -------------------------------------- Debian 2.2 tukee kuutta prosessoriarkkitehtuuria: Intel x86 -pohjaiset prosessorit; Motorola 680x0 koneet kuten Atari, Amiga ja Macintosh; DEC Alpha -laitteet; Sun SPARC -laitteet; ARM ja StrongARM -laitteet ja muutamat IBM/Motorolan PowerPC -laitteet sisältäen CHRP, PowerMac ja PRep -laitteet. Näihin viitataan nimillä _i386_, _m68k_, _alpha_, _sparc_, _arm_ ja _powerpc_. Tässä käsikirjassa kuvataan asennus _alpha_-prosessoriarkkitehtuurille. Käsikirjasta on erilliset versiot muille arkkitehtuureille. Käsikirjat löydät Debian-siirrokset (http://www.debian.org/ports/)-sivulta. 2.1.2. Prosessori, emolevy ja näytönohjain ------------------------------------------ Täydellinen kuvaus tuetuista DEC Alpha -järjestelmistä löytyy Linux Alpha HOWTO:sta (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/Alpha-HOWTO.html). Tämä luku käsittelee asennuksen käynnistyslevykkeiden tukemia järjestelmiä. Koska emolevyistä ja niiden piirisarjoista on useita eri sukupolvia, on Alpha-järjestelmät jaettu eri järjestelmätyyppeihin. Erilaiset järjestelmät ("aliarkkitehtuurit") on usein suunniteltu hyvin eri tavoin. Tämän vuoksi asennus ja etenkin asennuksen käynnistys saattaa vaihdella järjestelmästä toiseen. Seuraavassa taulukossa on lueteltu Debianin asennuksen tukemat järjestelmätyypit. Taukukossa on myös lueteltu _koodinimet_ näille järjestelmille. Ota koodinimi ylös myöhempiä vaiheita varten. Perhe/Malli Koodinimi ============= ========= ALPHAbook 1 book1 ALCOR AS 600 alcor AS 500 5/3xx alcor AS 500 5/5xx alcor XL-300/366/433 xlt AVANTI AS 200 4/* avanti AS 205 4/* avanti AS 250 4/* avanti AS 255 4/* avanti AS 300 4/* avanti AS 400 4/* avanti DP264 dp264 DP264 dp264 AS DP10 dp264 AS DP20 dp264 AS ES40 dp264 AS XP1000 dp264 UP2000 dp264 EB164 eb164 AlphaPC164 pc164 AlphaPC164-LX lx164 AlphaPC164-SX sx164 EB64+ EB64+ eb64p AlphaPC64 cabriolet AlphaPCI-64 cabriolet EB66 eb66 EB66+ eb66p JENSEN DECpc 150 jensen DEC 2000 Model 300 jensen MIKASA AS 1000 4/xxx mikasa AS 1000 5/xxx mikasa-p NAUTILUS UP1000 nautilus NONAME AXPpci33 noname UDB noname NORITAKE AS 1000A 4/xxx noritake AS 1000A 5/xxx noritake-p AS 600A 5/xxx noritake-p AS 800 5/xxx noritake-p Personal Workstation PWS 433a or 433au miata PWS 500a or 500au miata PWS 600a or 600au miata RAWHIDE AS 4000 rawhide AS 4100 rawhide AS 1200 rawhide RUFFIAN Deskstation RPX164-2 ruffian Samsung AlphaPC164-UX/BX ruffian SABLE AS 2100 4/xxx sable AS 2000 4/xxx sable AS 2100 5/xxx sable-g AS 2000 5/xxx sable-g TAKARA takara XL XL-233/266 xl 2.1.3. Monisuoritinjärjestelmät ------------------------------- Tämä arkkitehtuuri tukee usean suorittimen käyttöä. Monisuoritinjärjestelmää kutsutaan usen termeillä "symmetrinen moniprosessointi", "symmetric multi-processing" ja SMP. Debianin 2.2-julkaisun asennus-ydin ei kuitenkaan tue monisuoritinjärjestelmää, mutta se ei estä asentamista; ydin käyttää yksinkertaisesti vain ensimmäistä prosessoria. Jotta monisuoritinjärjestelmästä voidaan hyötyä, on Debianin vakioydin korvattava. Ytimen korvaamisesta on tietoa ohjeessa Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen'. Tätä kirjoitettaessa (ytimen versiossa 2.2.19pre13) SMP:n ottaminen käyttöön tapahtuu valitsemalla ytimen asetuksissa ryhmästä "General" kohta "symmetrict multi-processing". Jos käännät ohjelmia monisuoritinjärjestelmässä, tutustu `-j' -valintaan make(1)-ohjelman manuaalisivulla. 2.2. Asennusmedia ----------------- Debian voidaan asentaa neljältä eri asennustaltiolta: levykkeeltä, CD-levyltä, paikalliselta levyosiolta tai verkosta. Jopa saman Debian-asennuksen eri vaiheet voivat käyttää eri taltiota. Asiaa käsitellään tarkemmin ohjeessa Luku 5, `Debianin asennusvaihtoehdot'. Asennus levykkeeltä on yleinen mutta harvoin paras vaihtoehto. Usein joudut käynnistämään asennuksen Rescue Floppy-levykkeeltä. Asennukseen tarvitaan normaali 1,44 megatavun, 3,5 tuuman levykeasema. Joillain laitealustoilla tuetaan CD-levyltä asentamista. Jos tietokoneesi osaa käynnistyä CD-levyltä, voidaan asennus tehdä täysin ilman levykkeitä. Vaikka CD-levyltä ei voitaisikaan käynnistää asennusta, niin CD-levyä voidaan käyttää asennusmediana kunhan tietokone on käynnistetty muulla tavoin. (kts. Kohta 6.3, `Installing from a CD-ROM') Jos kiintolevylläsi on Debian-asennukselle varattujen osioiden lisäksi ylimääräistä tilaa, asennus paikalliselta levyltä on hyvä vaihtoehto. Joillain laitteistoalustoilla on olemassa aivan omia asennusmenetelmiä, esimerkiksi asennuksen käynnistys AmigaOS:stä, TOS:stä tai MacOS:stä. Viimeinen vaihtoehto on verkkoasennus. Voit asentaa järjestelmän HTTP- tai NFS-protokollan kautta. Voit myös _käynnistää_ laitteistosi verkosta käyttäen `tftp'-protokollaa. Levytön asennus, jossa kaikki paikalliset levyosiot liitetään verkosta, on mahdollinen jos tietokoneessasi on ainakin 16 megatavua muistia. Kun peruskokoonpano on asennettu, voidaan loput järjestelmästä asentaa millä tahansa verkkoyhteydellä (mukaanlukien PPP) FTP-, HTTP- tai NFS-protokollan avulla. Täydet kuvaukset asennustavoista ja hyödyllisiä vihjeita parhaan asennustavan valintaan löytyy ohjeesta Luku 5, `Debianin asennusvaihtoehdot'. Jatka kuitenkin lukemista varmistuaksesi että laite, jolta aiot käynnistää ja asentaa, on tuettu Debianin asennusohjelmistossa. 2.2.1. Tuetut massamuistit -------------------------- Käynnistyslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmän ydin on suunniteltu toimimaan mahdollisimman monessa erilaisessa tietokonejärjestelmässä. Tämä myös kasvattaa ytimen kokoa useilla laiteajureilla joita ei koskaan käytetä, mutta mahdollisimman monen laitteen tukeminen on kuitenkin toivottavaa jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin. (Ohjeesta Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen' löydät neuvoja oman ytimen tekemiseen.) Asennus-ytimessä on tuki kaikille Linux-kernelin tukemille massamuistijärjestelmille. Oletusytimessä tuetaan seuraavia SCSI-ohjaimia: * Qlogic ISP * NCR and Symbios 53c8xx * Adaptec AIC7xxx Asennus tukee myös IDE-levyjä. Huomaa kuitenkin, että monissa järjestelmissä SRM-konsoli ei kykene käynnistämään tietokonetta IDE-levyltä ja Jensen ei kykene käynnistymään levykkeiltä. (Lisää tietoa Jensenillä käynnistämisestä http://www.alphalinux.org/faq/FAQ-9.html -dokumentissa) 2.3. Vaadittu keskusmuistin ja levytilan määrä ---------------------------------------------- Asennus vaatii keskusmuistia vähintään 16MB ja kiintolevytilaa vähintään 100MB. Jos haluat asentaa kohtuullisen määrän ohjelmia, mukaanlukien X Window -järjestelmä, levytilaa tarvitaan vähintään 300 Mt. Lähes kaiken kattavaan asennukseen tarvitaan noin 800 Mt. Asennettaessa _kaikki_ mitä Debian-jakelupaketissa on tilaa tarvitaan luultavasti noin 2 Mt, mutta kaiken asentaminen ei ole järkevää koska osa ohjelmapaketeista on ristiriidassa keskenään. 2.4. Oheislaitteet ja muu laitteisto ------------------------------------ Linux tukee laajaa valikoimaa oheislaitteita kuten hiiriä, tulostimia, kuvanlukijoita, modeemeita, verkkokortteja, PCMCIA-laitteita jne. Mitään näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmän asennusvaiheessa. Tässä osassa on tietoa laitteista joita asennusohjelma nimenomaan _ei_ tue, vaikka ne saattavatkin olla tuettuja Linuxissa. Käynnistyslevykkeillä on tuki kaikille Linux-ytimen tukemille verkkokorteille. Monista Alpha-malleista löytyvä DECChip (Tulip) Ethernet -tuki on sisäänrakennettu ytimeen. (FIXME: the kernel maintainer screwed up and forgot this, make sure this is fixed for the release) Muita verkkokortteja käytettäessä ajuri tulee usein ladata modulina. 2.5. Laitteiden ostaminen erityisesti GNU/Linuxia varten -------------------------------------------------------- Nykyään on useat laitteistotoimittajat myyvät tietokoneita joihin on esiasennettu Debian tai muu GNU/Linux-jakelu. Esiasennuksesta voi joutua maksamaan, mutta ainakin voit olla varma että GNU/Linux tukee laitteistoa hyvin. Vaikka ostaisitkin tietokonelaitteiston jossa on Linux mukana, tai jopa käytetyn laitteisto, on silti tärkeä tarkistaa että Linuxin ydin tukee laitteistoa. Tarkista, onko laitteistosi mainittu yllä olevissa viitteissä. Ilmoita myyjälle (jos sellainen on) olevasi ostamassa Linux-järjestelmää. Hanki laitteita Linuxia tukevilta laitevalmistajilta. 2.5.1. Vältä suojattuja tai suljettuja laitteita ------------------------------------------------ Jotkut oheislaitteiden valmistajat yksinkertaisesti eivät kerro meille miten heidän laitteilleen tehdään laiteajureita. Toiset eivät anna dokumentaatiota käyttöömme ilman salassapitosopimusta, joka estäisi meitä levittämästä Linuxin lähdekoodia. Eräs esimerkki on IBM:n kannettavien tietokoneiden DSP-äänilaite viime aikoina julkistetuissa ThinkPad malleissa - joissain näissä malleista äänilaite on modeemin yhteydessä. Toinen esimerkki on vanhempien Macintosh-mallistojen suojattu laitteisto. Koska kehittäjien ei ole sallittu tutustua suljettujen laitteiden dokumentaatioon, ne yksinkertaisesti eivät toimi Linuxissa. Voit olla avuksi tässä pyytämällä suljettujen laitteiden valmistajilta dokumentaation julkistamista. Mikäli riittävän moni pyytää, he huomaavat vapaita ohjelmia käyttävän yhteisön olevan tärkeä markkina. ------------------------------------------------------------------------------- 3. Ennen asennuksen aloittamista -------------------------------- 3.1. Varmuuskopio ----------------- Ennen kuin aloitat, varmistathan, että kaikista nykyjärjestelmäsi tiedostoista on otettu varmuuskopio. Asennusohjelma saattaa pyyhkiä pois kaiken tiedon kiintolevyltä! Asennuksessa käytetyt ohjelmat ovat sangen luotettavia ja useimpia on käytetty vuosia; tästä huolimatta virheliike saattaa tulla kalliiksi. Vaikka varmuuskopio onkin olemassa, kannattaa olla varovainen ja harkita, mitä vastaa ja tekee. Kahden minuutin harkinta voi säästää tuntikausien turhan työn. Vaikka olisitkin asentamassa monikäynnistysjärjestelmää, pidä huoli siitä, että että käsilläsi on muidenkin asennettujen käyttöjärjestelmien jakelutaltiot. Erityisesti jos osioit uudelleen käynnistyslevyn, saatat joutua asentamaan uudelleen käyttöjärjestelmän latausohjelman, tai jopa joissain tapauksissa (kuten Macintosh) koko käyttöjärjestelmän. 3.2. Tarvittavia tietoja ------------------------ Tämän ohjeen lisäksi tarvitset cfdisk (cfdisk.txt)-manuaalisivun, fdisk (fdisk.txt)-manuaalisivun, dselect-tutoriaalin (dselect-beginner) sekä oppaan Linux/Alpha FAQ (http://www.alphalinux.org/faq/FAQ.html). Mikäli tietokoneesi on kytkettynä tietoverkkoon kiinteästi 24 tuntia vuorokaudessa (esim. Ethernetillä tai vastaavalla --- ei PPP:llä), pitää sinun kysyä verkon ylläpitäjältä seuraavat tiedot: * Koneesi isäntänimi. * Verkkoaluenimesi. * Tietokoneesi IP-numero. * Verkkosi IP-numero. * Verkkosi peitto (netmask). * Verkkosi yleislähetysosoite. * Oletusyhdyskäytävän IP-numero, jos verkostasi yleensä _on_ portti ulos. * Nimipalvelimen IP-numero. * Kytkeydytkö verkkoon Ethernet-liitännällä. Jos tietokoneen ainoa verkkoyhteys toimii PPP:tä tai vastaavaa soittoyhteyttä käyttävän sarjaväylän kautta, ei peruskokoonpanoa todennäköisesti asenneta verkosta. Tällöin verkkoasetuksista ei tarvitse välittää, ennen kuin järjestelmä on asennettu valmiiksi. Ks. kohta Kohta 7.21, `PPP:n käyttöönotto' alla PPP:n asettamiseksi Debianissa. 3.3. Ennen asennusta tehtävät laitteisto- ja käyttöjärjestelmäasetukset ----------------------------------------------------------------------- Joskus järjestelmää täytyy hieman virittää ennen asennusta. x86-koneet ovat erityisen ikäviä tässä suhteessa; muiden arkkitehtuurien asennusta edeltävät asetukset ovat huomattavasti yksinkertaisempia. Tämä osa käy läpi asennusta edeltävät laitteistosäädöt, jos sellaisia nyt yleensä tarvitaan ollenkaan, ennen Debianin asennusta. Yleensä tämä tarkoittaa laiteohjelmiston asetusten tarkistamista ja mahdollista muuttamista. "Laiteohjelmisto" eli "firmware" on laitteistoon sulautettu ohjelmisto; sen tärkein tehtävä on huolehtia laitteen käynnistyksestä juuri sen jälkeen, kun virta on kytketty päälle. 3.3.1. Suorittimen ylikellotus ------------------------------ Moni on yrittänyt mm. käyttää 90 MHz:n suoritintaan 100 MHz:n taajuudella. Joskus se onnistuu, mutta on lämpötilalle ja muille tekijöille herkkää, ja saattaa jopa vahingoittaa konetta. Eräs tämän dokumentin laatijoista ylikellotti konettaan vuoden ajan, ja sitten lopulta kone rupesi odottamatta antamaan keskeytyksiä `gcc'-ohjelmalle hänen kääntäessään käyttöjärjestelmän ydintä. Kun keskusyksikön taajuus säädettiin takaisin nimellisarvoon, ongelma katosi. 3.3.2. Huonot muistipiirit -------------------------- `gcc'-kääntäjä nääntyy yleensä ensimmäisenä huonoihin muistipiireihin (tai muihin satunnaisesti tietoa muuttaviin laiteongelmiin). Tämä johtuu siitä, että kääntäjä rakentaa valtavia tietorakenteita ja käy niitä läpi toistuvasti. Virhe näissä tietorakenteissa saa sen suorittamaan kelvottoman käskyn tai viittaamaan olemattomaan osoitteeseen. Tämän oireena `gcc' keskeytyy "unexpected signal" -virheeseen. ------------------------------------------------------------------------------- 4. Kiintolevyn levyosiot ------------------------ 4.1. Taustaa ------------ Levyosiot tarkoittavat levyn jakamista osiin. Jokainen osa on jaon jälkeen riippumaton muista. Tätä voi verrata seinien pystyttämiseen talossa; jos lisäät huonekaluja yhteen huoneeseen se ei vaikuta muihin huoneisiin. Mikäli koneessasi on jo käyttöjärjestelmä (Windows95, Windows NT, OS/2, MacOS, Solaris, FreeBSD) ja haluat tunkea Linuxin samalle kiintolevylle, joudut luultavasti tekemään levyosiot (disk partitions) uudestaan. Yleisesti ottaen, mikäli muutetaan levyosiota jossa jo on tiedostojärjestelmä, tuhotaan samalla kaikki levyosiolla ollut tieto. Tästä syystä pitäisi aina tehdä varmuuskopio ennen kuin levyosioihin kosketaan. Käytetään taas vertausta talosta ja seinistä: jos siirrät seinää, kantaisit varmaan kaikki huonekalut pois tieltä ettet riko niitä (tai seinää). GNU/Linux tarvitsee ainakin yhden levyosion itselleen. Yhdessä levyosiossa voi olla koko käyttöjärjestelmä, sovellukset ja henkilökohtaiset tiedostot. Useimpien mielestä myös sivutus-osio (swap)[1] on välttämätön, vaikka tämä ei välttämättä pidäkään paikkaansa. "Swap" on käyttöjärjestelmän työtilaa, sen avulla järjestelmä voi käyttää halpaa levytila "näennäismuistina" (virtual memory). Sijoittamalla sivutusalueen omaan levyosioonsa Linux voi käyttää sitä huomattavasti tehokkaammin (on mahdollista pakottaa Linux käyttämään tavallista tiedostoa sivutusalueena, mutta sitä ei suositella). Useimmat haluavat kuitenkin GNU/Linux:lle enemmän kuin pienimmän mahdollisen määrän levyosioita. On kaksi syytä jakaa tiedostojärjestelmä useaan pienempään levyosioon. Ensimmäinen on turvallisuus. Jos tiedostojärjestelmä sattuu turmeltumaan, vaikutus yleensä rajoittuu yhteen levyosioon. Näin ollen pitää korvata (varmuuskopioilta joita olet huolellisesti tehnyt) vain osa järjestelmästä. Ainakin on syytä harkita juuriosion "root partition" luomista. Tässä osiossa on järjestelmän välttämättömimmät osat. Mikäli mitkä muut osiot tahansa turmeltuvat, voit silti käynnistää GNU/Linuxin korjataksesi järjestelmän. Näin voi välttää järjestelmän asentamisen alusta alkaen. Toinen syy on yleensä tärkeämpi yrityskäytössä, mutta on enemmänkin riippuvainen koneen käyttötarkoituksesta. Olettakaamme jonkin ohjelman pillastuvan ja ryhtyvän täyttämään levyä. Mikäli ongelman aiheuttavalla prosessilla on pääkäyttäjän oikeudet (root privileges, järjestelmä varaa osan levystä vain pääkäyttäjälle), voi levy äkkiä täyttyä. Tämä ei ole hyvä juttu, koska käyttöjärjestelmän on käytettävä tiedostoja (sivutusalueen lisäksi) moneen tarkoitukseen. Pulma ei edes välttämättä ole paikallista alkuperää. Esimerkiksi roskaposti (spam) voi helpostikin täyttää levyosion. Käyttämällä useita levyosioita suojataan järjestelmä monilta tämänkaltaisilta ongelmilta. Jos käytetään sähköpostia vielä esimerkkinä, sijoittamalla `/var/spool/mail' omalle levyosiolleen suurin osa järjestelmästä toimii roskapostista huolimatta. Ainoa oikeasti harmillinen piirre useiden levyosioiden käytössä on, että etukäteen on vaikea tietää mitkä tarpeet ovat. Mikäli levyosio on liian pieni on joko asennettava järjestelmä uudestaan tai jatkuvasti siirreltävä tiedostoja jotta liian pieneen osioon saadaan tilaa. Toisaalta, mikäli levyosio on liian iso, menee hukkaan levytilaa jota voitaisiin käyttää muualla. Levy on nykyään halpaa, mutta miksi viskoa rahaa menemään? [1] Englanninkielessä ja usein suomessakin puhutaan swap-osiosta, vaikka kyseessä on sivutus (paging). Tälle sekaannukselle on historialliset syyt, mutta tässä suomennoksessa puhutaan sivutuksesta kun tarkoitetaan sivutusta. 4.2. Järjestelmän suunniteltu käyttötarkoitus --------------------------------------------- On tärkeää päättää minkälaista laitteistoa olet tekemässä. Tästä määräytyy levytilan tarve ja se miten kiintolevyjen osiot kannattaa tehdä. Debian tarjoaa muutaman oletusarvoisen "malliasennuksen" ("Profile", katso Kohta 7.19, `Valitse malliasennnus') helpottamaan valintaa. Malliasennukset ovat ohjelmapakettien joukkoja. Joukkoon kuuluvat ohjelmapaketit merkitään automaattisesti asennettaviksi. Jokaiseen yksittäiseen malliasennukseen liittyy valmiiksi asennetun järjestelmän koko. Vaikka et käyttäisikään näitä malliasennuksia, ovat edempänä esitetyt tiedot tärkeitä antamaan osviittaa levyosioiden koosta. Seuraavat ovat joitakin malliasennuksista (tai itse keksittyjä) kokoineen: Server_std Tämä on pieni palvelinkoneen malliasennus, käyttökelpoinen riisuttuna palvelimena jossa ei ole paljoakaan hienouksia käyttäjille. Siinä on FTP-palvelin, webbipalvelin, DNS, NIS ja POP. Levytilaa käytetään noin 50MB ohjelmistoihin; palvelinohjelmien datan vaatimaa levytilaa ei ole laskettu mukaan. Dialup Tavanomainen työasema, mukana X Window, graafisia sovelluksia, ääni, tekstureita jne. Levytilaa kuluu yhteensä noin 500MB. Work_std Riisutumpi työasema, ilman X Window:ta ja X-sovelluksia. Mahdollisesti sopiva läppäriin tai kannettavaan tietokoneeseen. Levytilan tarve on noin 140Mb. (Huomautus: eräällä tämän ohjeen kirjoittajista on varsin yksinkertainen läppärikokoonpano X11:n kanssa, noin 100MB.) Devel_comp Työasemakokoonpano, jossa kaikki ohjelmistonkehitystyökalut kuten Perl, C, C++ jne. Mikäli lisätään X11 ja muutamia muita ohjelmistopaketteja, pitää varautua noin 475MB levytilaan tämänkaltaiselle koneelle. Muista etteivät yllä mainitut levytilan käytöt huomioi muita tiedostoja joita yleensä koneissa on, kuten käyttäjien tiedostot, sähköpostit ja muu data. On parasta varata levytilaa runsaasti omille tiedostoille ja datalle. Erityisesti Debianin `/var'-osio sisältää paljon tilatietoa. `dpkg'-tiedostot (tieto kaikista asennetuista paketeista) voivat helposti viedä 20MB; logit ja muut huomioiden pitäisi varata ainakin 50MB `/var':lle. 4.3. Laitenimet Linuxissa ------------------------- Linuxin levyjen ja levyosioiden nimet ovat erilaiset kuin muissa käyttöjärjestelmissä. Levyosioita tehtäessä on tiedettävä Linuxin käyttämät nimet. Tässä on nimeämiskäytännön perusteet: * Ensimmäinen levykeasema on `/dev/fd0'. * Toinen levykeasema on `/dev/fd1' * Ensimmäinen SCSI-levy (SCSI ID pienin) on `/dev/sda'. * Toinen SCSI-levy on `/dev/sdb' ja niin edelleen. * Ensimmäinen SCSI CD-ROM asema on `/dev/scd0', tunnetaan myös nimellä `/dev/sr0' * IDE-ohjaimen "primary" liitännässä oleva master levy on `/dev/hda' * IDE-ohjaimen "primary" liitännässä oleva slave levy on `/dev/hdb' * "Secondary" IDE-ohjaimessa olevat master ja slave -levyt ovat vastaavasti `/dev/hdc' ja `/dev/hdd'. Uusissa IDE-ohjaimissa saattaa olla kaksi kanavaa, jolloin ne toimivat kuin kaksi ohjainta. Kunkin levyn osioihin viitataan lisäämällä kymmenjärjestelmän numero levy nimeen: `/dev/sda1' ja `/dev/sda2' tarkoittavat ensimmäistä ja toista levyosiota järjestelmän ensimmäisellä SCSI-levyllä. Tässä esimerkki elävästä elämästä. Olettakaamme järjestelmässä olevan 2 SCSI-levyä, yksi SCSI-osoitteessa (SCSI ID) 2 ja toinen SCSI-osoitteessa 4. Ensimmäinen levy (osoitteessa 2) on siten nimeltään `sda' ja toinen `sdb'. Jos `sda' -levyllä on 5 levyosiota (2 primary ja 3 logical), ne ovat nimeltään `sda1', `sda2', `sda5', `sda6' ja `sda7' (koska loogisten osioiden numerointi alkaa 5:stä). Samalla tavalla nimetään `sdb' -levy ja sen osiot. Huomaa: mikäli on kaksi SCSI-ohjainta (SCSI host bus adapters), levyjen järjestys saattaa olla sekava. Paras ratkaisu tässä tapauksessa on katsoa käynnistyksen ilmoituksia, olettaen että tiedät levyjen mallit. 4.4. Suositus levyosioiden tekemiseen ------------------------------------- Kuten edellä kuvattiin, kannattaisi ehdottomasti olla erillinen pieni juuriosio ja suurempi `/usr' levyosio, mikäli levyllä vain on tilaa. Esimerkkejä on edempänä. Useimmille käyttäjille riittää aluksi mainitut kaksi levyosiota, erityisesti mikäli käytössä on yksi pieni levy, koska jakaminen useisiin osioihin saattaa tuhlata tilaa. Joissakin tapauksissa saatetaan tarvita erillinen `/usr/local' -osio mikäli on aikomus asentaa useita ohjelmia jotka eivät tule Debian levitysversion mukana. Mikäli koneesta tulee sähköpostipalvelin, saattaa olla tarpeen luoda `/var/spool/mail' erillisenä osiona. Usein on hyvä ajatus sijoittaa `/tmp' omalle levyosiolleen, esimerkiksi 20 tai 32MB kokoisena. Mikäli asennat palvelinkonetta jossa on paljon käyttäjätunnuksia, on erillinen iso `/home' osio yleensä eduksi. Ylipäätään levyosiot vaihtelevat konekohtaisesti käyttötarkoituksesta riippuen. Hyvin monimutkaisiin tilanteisiin on syytä lukea Multi Disk HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/Multi-Disk-HOWTO.html). Tuo ohje sisältää yksityiskohtaista tieto joka enimmäkseen kiinnostanee Internetpalveluntarjoajia ja palvelinkoneiden pystyttäjiä. Mitä tulee sivutus-osion kokoon, asiasta ollaan montaa mieltä. Yksi peukalosääntö joka toimii hyvin on käyttää sivutukseen yhtä paljon levytilaa kuin on keskusmuistia, vaikkakaan ei taida olla hyötyä yli 64MB:n sivutus-osiosta useimmisssa käyttötarkoituksissa. Se ei myöskään pitäisi olla pienempi kuin 16MB useimmissa tapauksissa. Näihin sääntöihin on tietysti poikkeuksia. Mikäli yrität ratkaista 10000 yhtälön yhtälöryhmää koneessa jossa on 256MB keskusmuistia, saatat tarvita Gigatavun verran (tai enemmänkin) sivutustilaa. 4.5. Esimerkkejä ---------------- Esimerkiksi kirjoittajan kotikoneessa on 32MB keskusmuistia ja 1,7GB:n IDE-levy `/dev/hda'. 500MB:n DOS osio on `/dev/hda1' (olisi pitänyt pistää 200MB kun ei sitä koskaan käytetä)[Joo joo, niin ne kaikki sanoo. Suom. huom.]. 32MB:n sivutus-osio on `/dev/hda3' ja loput (noin 1,2GB `/dev/hda2') on Linux osiota. 4.6. Levyosioiden teko ennen asennusta -------------------------------------- Levyosiot voi tehdä joko ennen Debianin asennusta tai asennuksen aikana. Mikäli koneessa käytetään vain Debiania, pitäisi levyosiot tehdä asennuksen yhteydessä (Kohta 7.5, ```Tee kiintolevylle levyosiot'''). Mikäli koneessa on enemmän kuin yksi käyttöjärjestelmä, pitäisi yleensä tehdä kunkin käyttöjärjestelmän levyosiot käyttöjärjestelmän omilla työkaluilla. ------------------------------------------------------------------------------- 5. Debianin asennusvaihtoehdot ------------------------------ Debianin voi asentaa eri lähteistä - sekä paikallisasennuksena (CD, kiintolevy, levykkeet) että etäasennuksena (FTP, NFS, PPP, HTTP). Debian tukee myös suurta valikoimaa laitteistokokoonpanoja, joten ennen asennuksen aloittamista pitää vielä tehdä muutama valinta. Tämä luku käsittelee näitä valintoja ja sitä, kuinka eri vaihtoehdoissa toimitaan. Eri asennusvaiheissa voidaan asentamiseen käyttää eri menetelmiä. Asennuksen voi esimerkiksi käynnistää levykkeiltä, mutta syöttää asennuksen myöhemmille vaiheille tiedostoja kiintolevyltä. Asennuksen edetessä siirrytään pienestä ja toiminnoiltaan suppeasta, vain keskusmuistissa elävästä järjestelmästä, täysin ominaisuuksin varustettuun kiintolevylle asennettuun Debian GNU/Linux-järjestelmään. Eräs varhaisten asennusvaiheiden tärkeimmistä tavoitteista on lisätä järjestelmän tukemien laitteiden (esim. ohjainkorttien) ja ohjelmien (esim. verkkoprotokollien ja tiedostojärjestelmäajurien) määrää. Myöhemmät asennusvaiheet voivat täten käyttää laajempaa asennuslähdevalikoimaa kuin aiemmat. Useimmiten on helpointa käyttää Debian CD -levykokoelmaa. Jos levykokoelma on käytettävissä ja tietokoneesi tukee suoraan CD:ltä käynnistämistä, niin vaihtoehtoa kannattaa käyttää! Aloita asennus asettamalla CD-levy asemaan, käynnistämällä kone uudelleen ja jatkamalla seuraavaan kappaleeseen. Jos vakioasennus ei toimi laitteistossasi, voit palata takaisin ja lukea vaihtoehtoisista ytimistä ja asennusvaihtoehdoista. Erityisesti kannattaa huomata, että jotkut CD-kokoelmat tarjoavat eri ytimiä eri CD-levyillä, joten joskus joltain muulta kuin ensimmäiseltä levyltä aloitettu asennus saattaa toimia. 5.1. Yleiskuva asennuksen kulusta --------------------------------- Seuraavassa tarkennetaan hieman kohtia, joissa pitää valita asennuslähde tai tehdä myöhemmin valittaviin lähteisiin vaikuttava valinta: 1. aloitus tehdään käynnistämällä asennusjärjestelmä 2. asennus kysyy kysymyksiä järjestelmän alustavia asetuksia varten 3. valitaan lähde, josta järjestelmäydin ja ajurit kopioidaan 4. valitaan ladattavat ajurit 5. valitaan lähde, josta peruskokoonpano kopioidaan 6. käynnistetään järjestelmä uudelleen ja säädetään asetuksia 7. asennetaan muita ohjelmapaketteja Valintoja tehtäessä tulee pitää mielessä muutama asia. Ensimmäinen koskee ydintä: ensikäynnistykseen valitsemasi ydin jää myös valmiiksi asennettuun järjestelmään. Koska laiteajurit ovat ydinriippuvaisia, tulee ajurikokoelmaksi valita valitun ytimen kanssa sopiva paketti. Oikean ytimen --- tai oikeammin ydinkokonaisuuden --- valitsemiseen palataan myöhemmin uudelleen. On hyvä myös huomata, että eri ytimillä on erilaisia verkko-ominaisuuksia. Ytimen valitseminen siis vaikuttaa myös siihen, voidaanko tiettyjä verkkoasennusvaihtoehtoja käyttää. Lopuksi, ladattavat ajurit mahdollistavat yhä uusien laitteiden (verkkokorttien, kiintolevyohjaimien...) ja tiedostojärjestelmien (esim. NTFS tai NFS) käyttämisen. Näin asennustaltioiden kirjo kasvaa entisestään. 5.2. Oikean ydinkokonaisuuden valinta ------------------------------------- Ydin täytyy valita laitteiston mukaan. Kutakin aliarkkitehtuuria varten on oma hakemisto, josta löydät ohjeita. Käynnistettäessä asennus CD-levyltä kannattaa huomata, että CD-kokoelman eri levyillä on erilaiset asennusytimet. CD-levyn ohjeista löydät lisää tietoja. Lisätietoja eri ytimistä eri CD-levyillä tarvitaan! 5.3. Eri asennusvaiheiden asennuslähteet ---------------------------------------- Tämä osa esittelee laitteistotyypit, jotka _saattavat_ ja _yleensä_ toimivat eri asennusvaiheissa. Kaikkien esitettyjen laitetyyppien toimimisesta kaikilla ytimillä ei kuitenkaan ole mitään takuita. Esimerkiksi RAID-laitteet eivät yleensä ole käytettävissä ennen kuin asianmukaiset ajurit on asennettu. 5.3.1. Esiasennusjärjestelmän käynnistys ---------------------------------------- Asennusjärjestelmän esikäynnistys on ehkä asennuksen vaativin osa. Seuraavassa kappaleessa käydään läpi lisäyksityiskohtia, mutta yleensäottaen asennuksessa on seuraavat vaihtoehdot: * Rescue Floppy (huomaa, että sellaisissa asennuksissa, jotka käyttävät `MILOa' lataukseen tarvitaan useita käynnistyslevykkeitä --- ks. lisätietoja Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys') * käynnistystä tukeva CD-ROM * verkon yli TFTP-protokollalla 5.3.2. Lähteet ja asennusvaiheet -------------------------------- Seuraavassa taulukossa on lueteltu asennuksen eri vaiheissa käytettävissä olevat asennuslähteet. Sarakkeet esittävät asennuksen eri vaiheita; sarakkeet on lueteltu vasemmalta oikealle asennusvaiheiden esiintymisjärjestyksessä. Tyhjä solu tarkoittaa, että asennuslähde ei ole käytettävissä ko. vaiheessa, `K' että lähde on käytettävissä ja `J', että lähde saattaa olla joissain tapauksissa käytettävissä. käynnistys | ydinotos | ajurit | perusjärjestelmä | paketit | asennustaltio J | | | | | tftp J | K | K | K | | levyke J | K | K | K | K | CD-levy J | K | K | K | K | kiintolevy | K | K | K | K | NFS | | J | K | K | lähiverkko | | | | K | PPP Taulukosta näkee esimerkiksi, että PPP:n kautta voi asentaa ainoastaan paketteja. Huomaa, että ytimen ja ajurit sisältävää lähdettä ei kysytä kaikissa asennustavoissa. Jos asennus käynnistetään CD-levyltä, ydin ja ajurit haetaan automaattisesti CD-levyltä. On tärkeää, että _jos asennus on tehty levykkeeltä, niin valitaan mahdollisimman aikaisin asennuksessa joku parempi asennuslähde_. Asennuslähteiden valinnassa täytyy kuitenkin aina olla _johdonmukainen_: et voi käyttää Rescue Floppy-levykettä yhdestä aliarkkitehtuurista ja Driver Floppies-levykettä toisesta. Käynnistyssarakkeen kaikki vaihtoehdot on merkitty J:llä, koska tuetut käynnistystavat vaihtelevat suuresti eri arkkitehtuureilla. Lähiverkko- ja PPP-rivit viittavat Internet-pohjaiseen tiedostosiirtoon (FTP, HTTP ja vastaavat) ethernetin tai puhelinlinjan kautta. Yleensä verkkosiirto ei ole käytettävissä, mutta tietyillä ytimillä vaihtoehtoa voidaan käyttää jo aikaisessa vaiheessa. Järjestelmää ennestään tuntevat käyttäjät voivat käyttää verkkoyhteyksiä levyjen liittämiseen verkosta tai muihin virityksiin. Näiden asioiden käsitteleminen ei kuitenkaan kuulu tämän oppaan piiriin. 5.3.3. Suosituksia ------------------ Hanki Debian GNU/Linux-järjestelmän CD-kokoelma. Käynnistä asennus CD-levyiltä jos suinkin mahdollista. Jos olet lukenut asennusohjetta näin pitkälle, käynnistys CD-levyltä ei ilmeisesti ole onnistunut tai et vain ole halunnut käynnistää CD-levyltä. Jos ongelma on vain siinä, että tietokone ei pysty käynnistymään CD-levyltä, lienee helpointa ottaa ensikäynnistykseen tarvittavat tiedostot CD:ltä ja käyttää niitä levykkeiden tekemiseen tai käynnistää asennus toisesta käyttöjärjestelmästä. Jos tämäkään ei onnistu ja tietokoneessa on käyttöjärjestelmä, jonka käytössä on hieman vapaata levytilaa, seuraavasta voi olla apua. Esiasennusjärjestelmä osaa lukea useita tiedostojärjestelmiä (poikkeuksena NTFS --- sitä varten täytyy ladata ajuri). Jos asennus osaa lukea tiedostojärjestelmää, josta löysit vapaata tilaa, voit ladata ohjeet, käynnistysotokset ja apuohjelmat tuolle toiselle tiedostojärjestelmälle sekä hakea olennaisten ajurien arkiston yhtenä tiedostona. Voit ladata myös perusjärjestelmän yhtenä ainoana tiedostona. Käynnistettyäsi asennuksen voit osoittaa asennuslähteeksi toisella osiolla olevat tiedostot. Yllä esitetyt vaihtoehdot ovat vain ehdotuksia. Yleisesti ottaen kannattaa valita vaihtoehto, joka tuntuu kätevimmmältä. Levykkeet eivät ole mukavia eivätkä luotettavia, joten niistä kannattaa pyrkiä eroon niin pian kuin mahdollista. Verrattuna olemassaolevasta käyttöjärjestelmästä käynnistämiseen levykkeeltä käynnistäminen voi kuitenkin olla yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi tapa. Levykkeitä kannattaa täten harkita jos vain järjestelmäsi niitä tukee. 5.4. Asennusjärjestelmän tiedostot ---------------------------------- Seuraavassa on jäsennelty lista `disks-alpha'-hakemistosta löytyvistä tiedostoista. Kaikkia tiedostoja ei ole välttämätöntä imuroida; tarvittavat tiedostot määräytyvät käytettävistä käynnistys- ja perusjärjestelmätaltioista. Useimmat tiedostot ovat levykeotoksia. Otos on sellainen yksi tiedosto, jonka voi kirjoittaa suoraan levykkeelle ja näin luoda levykkeelle haluttu sisältö. Nämä otokset riippuvat ymmärrettävästi kohdelevykkeen koosta. Esimerkiksi 3,5 tuuman vakiokorput ovat yleensä 1,44 megatavun kokoisia. Tämä onkin ainoa levykekoko, jota tällä arkkitehtuurilla tuetaan. 1,44 megatavun levykeotokset ovat hakemistossa `images-1.44'. Jos luet tätä opasta selaimella Internet-verkkoon kytketyllä tietokoneella, voinet noutaa tiedostot valitsemalla niiden nimet selaimella. Selaimesta riippuen voit joutua tekemään jotain erikoistoimenpiteitä tiedoston imuroimiseksi raakabinäärimuodossa. Esimerkiksi Netscape-selaimella linkkiä painaessa tulee pitää vaihtonäppäintä alaspainettuna. Tiedostot voi imuroida joko tässä oppaassa olevista osoitteista tai osoitteesta http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-alpha/current/. Vastaavat hakemistot löydät myös mistä tahansa Debian-peilistä (http://www.debian.org/distrib/ftplist). 5.4.1. Oppaita -------------- _Asennuskäsikirjat:_ install.fi.txt install.fi.html install.fi.pdf Tiedosto, jota parhaillaan luet, perus-ASCII-, HTML- tai PDF-muodossa. _Osiointia koskevat manuaalisivut:_ fdisk.txt cfdisk.txt Englanninkieliset käyttöohjeet saatavilla oleville osiointiohjelmille. http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/base-contents.txt Perusjärjestelmän sisällön luettelo. http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/md5sum.txt Binääritiedostojen MD5-tarkistussummien luettelo. Ohjelmalla `md5sum' voit varmistaa, että tiedostot ovat alkuperäisiä ajamalla komennon `md5sum -v -c md5sum.txt'. 5.4.2. Järjestelmän ensikäynnistystiedostoja -------------------------------------------- _Rescue Floppy-otokset:_ http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/rescue.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/jensen/images-1.44/rescue.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/nautilus/images-1.44/rescue.bin Nämä ovat Rescue Floppy-levyotoksia. Rescue Floppy-levykettä käytetään sekä alkuasetusten tekemiseen että hätätilanteissa, joissa järjestelmä ei jostain syystä käynnisty. Siksi on suositeltavaa kirjoittaa levyotos levykkeelle, vaikka et käyttäisikään levykkeitä asennuksessa. Valitse aliarkkitehtuuriasi tukeva levykeotos listasta Kohta 2.1.2, `Prosessori, emolevy ja näytönohjain'. _Juuriotokset:_ http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/root.bin Tämä tiedosto on otos väliaikaisesta tiedostojärjestelmästä, joka latautuu muistiin, kun järjestelmä käynnistetään pelastuslevykkeeltä. Tätä käytetään CD-levyltä, kiintolevyltä ja levykkeiltä asennettaessa. _Linux-ydin:_ http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/linux http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/jensen/linux http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/nautilus/linux Tämä on kiintolevy- ja CD-asennuksissa käytettävä ydinotos. Sitä ei tarvita jos asennus tehdään levykkeiltä. _TFTP-käynnistysotokset_ http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/tftpboot.img Verkon kautta ensikäynnistettäessä tarvittavia ydinotoksia, ks. Kohta 6.4, `Booting from TFTP'. Sisältävät yleensä Linux-ytimen ja `root.bin'-juuritiedostojärjestelmän. 5.4.3. Ajuritiedostot --------------------- Nämä tiedostot sisältävät ydinmoduleja eli ajureita kaikenlaisille oheislaitteille, jotka eivät ole ensikäynnistyksessä välttämättömiä. Ajureiden käyttöönotto on kaksivaiheinen toimenpide: ensin tunnistetaan käytettävä ajuriarkisto, jonka jälkeen valitaan halutut ajurit. Muista, että ajuriarkiston täytyy vastata käytettävää ydintä. _Driver Floppies-otokset:_ http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/driver-1.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/driver-2.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/jensen/images-1.44/driver-1.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/nautilus/images-1.44/driver-1.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/nautilus/images-1.44/driver-2.bin Driver Floppies-otoksia. _Driver Floppies-arkistot_ http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/drivers.tgz http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/jensen/drivers.tgz http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/nautilus/drivers.tgz Jos voit käyttää muutakin kuin levykkeitä, valitse näistä tiedostoista. 5.4.4. Perusjärjestelmätiedostot -------------------------------- Debianin "perusjärjestelmä" on niiden pakkausten ydinjoukko, jotka tarvitaan Debianin ajamiseksi pienimmässä mahdollisessa itsenäisessä kokoonpanossa. Heti, kun perusjärjestelmä on säädetty ja asennettu, kone voi toimia itsenäisesti. _Perusjärjestelmäotokset:_ http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/base2_2.tgz tai http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-1.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-2.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-3.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-4.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-5.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-6.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-7.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-8.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-9.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-10.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-11.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-12.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-13.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-14.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-15.bin http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-alpha/current/images-1.44/base-16.bin Nämä tiedostot sisältävät asennuksen aikana Linux-osiolle asennettavan perusjärjestelmän. Tiedostot tarjoavat pienimmän mahdollisen kokoonpanon, jonka avulla voidaan asentaa loput paketit. Tiedostoa `http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-alpha/current/base2_2.tgz' käytetään asennettaessa muualta kuin levykkeeltä, esimerkiksi CD-levyltä, kiintolevyltä tai NFS:n avulla. 5.4.5. Apuohjelmat ------------------ http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main /disks-i386/current/dosutils/rawrite2.exe Tämä on DOS-apuohjelma levykeotoksen kirjoittamiseksi levykkeelle. Otoksia ei tule kopioida levykkeelle, vaan ne tulee "raakakirjoittaa" tämän apuohjelman avulla. Seuraavassa keskitytään eri lähteille ominaisiin asioihin. Lukemisen helpottamiseksi lähteet käsitellään samassa järjestyksessä kuin ne ovat aiemmassa asennuslähteitä käsittelevässä taulukossa. 5.5. TFTP --------- Jotta ensikäynnistys voidaan tehdä verkosta, tulee käynnistyslevykkeillä olla tuki käytetylle verkkoyhteydelle ja verkossa tulee olla saatavilla BOOTP-palvelin ja TFTP-palvelin. Tämä asennustapa on kuvattu kohdassa Kohta 6.4, `Booting from TFTP'. 5.6. Levykkeet -------------- 5.6.1. Levykkeiden luotettavuus ------------------------------- Ensi kertaa Debiania asentavien suurin pulma tapaa olla levykkeiden luotettavuus. Suurin osa ongelmista liittyy Rescue Floppy-levykkeeseen, koska sitä luetaan laitteistosta suoraan ennen Linuxin käynnistymistä. Laitteisto ei useinkaan lue yhtä luotettavasti kuin Linuxin levykeajuri, ja se saattaa noin vain jäädä jumiin tulostamatta virheilmoitusta lukuvirheen tapahtuessa. Driver Floppies-levykkeissä tai peruslevykkeissä saattaa olla myös vikaa, joka usein paljastuu kun järjestelmä alkaa suotaa levy-I/O -virheviestiejä. Jos asennus jää jumiin tietyn levykkeen kohdalla, kannattaa ensin imuroida levykeotos uudelleen ja kirjoittaa se jollekin _muulle_ levykkeelle. Vanhan levykkeen uudelleenalustus ei välttämättä riitä, vaikka näyttäisikin siltä, että levyke alustettiin virheittä. Joskus kannattaa yrittää kirjoittaa levyke toisella koneella. Erään käyttäjän mukaan otos täytyi kirjoittaa levykkeelle _kolme kertaa_ ennen kuin se toimi hienosti tällä kolmannella levykkeellä. Joissain tapauksissa käy niin, että käynnistys saattaa lopulta onnistua kun käynnistystä yrittää samalta levykkeeltä useamman kerran. Tämä kaikki johtuu viallisista laitteista tai laitteiston sisältämistä levykeajureista. 5.6.2. Käynnistäminen levykkeiltä --------------------------------- Useimmissa järjestelmissä käynnistys voidaan tehdä levykkeeltä. Levykkeiltä käynnistämiseksi tarvitaan vain Rescue Floppy- ja Driver Floppies-otokset. Tarpeen vaatiessa Rescue Floppy-otosta voidaan muokata alkuperäisestä, ks. Kohta 9.3, `Pelastuslevykkeen ytimen vaihtaminen'. Rescue Floppy-levykkeelle ei mahdu juuritiedostojärjestelmän otosta, joten juuriotos täytyy kirjoittaa eri levykkeelle. Levykkeen luominen tapahtuu aivan kuten muidenkin otosten kohdalla. Kun ydin on ladattu Rescue Floppy-levykkeeltä asennus pyytää juurilevykettä. Aseta juuritiedostojärjestelmälevyke asemaan ja jatka asennusta. Jos käynnistät Alphassa laitteistoon sulautetulta ARC-konsolilta käyttämällä `MILO'-ohjelmaa, tarvitaan myös MILO- ja LINLOAD.EXE-ohjelmat. Ohjelmat on kirjoitettava DOS FAT -alustetuille levykkeelle. Lisätietoja Alphan sulautetuista laiteohjelmista ja latausohjelmista dokumentissa Kohta 6.5, `Alpha Console Firmware'. MILO-binäärit ovat alustakohtaisia. Ks. Kohta 2.1.2, `Prosessori, emolevy ja näytönohjain'-ohjeesta tietoja oikean binäärin valinnasta Alphallesi. 5.6.3. Perusjärjestelmän asennus levykkeiltä -------------------------------------------- Huom: Tätä Debianin asennustapaa ei suositella, koska levykkeet ovat yleensä kaikkein epäluotettavin taltiotyyppi. Levykkeiltä asennusta suositellaan vain, jos tietokoneessa ei ole ennestään muita olemassaolevia tiedostojärjestelmiä millään kiintolevyllä. Levykkeiltä asennus tehdään seuraavasti: 1. Hanki seuraavat levyotokset (tiedostot on kuvattu tarkemmin kohdassa Kohta 5.4, `Asennusjärjestelmän tiedostot'): * Rescue Floppy-otos * MILO- ja LINLOAD.EXE-tiedostot sekä DOS FAT -alustettu levy, jos valitset ARC-konsolilta käynnistyksen. LINLOAD.EXE on laitteistosta riippumaton, mutta MILO riippuu käytettävästä Alpha-mallista. Ks. Kohta 2.1.2, `Prosessori, emolevy ja näytönohjain'-ohjeesta lisätietoja eri Alpha-alustoista. * Driver Floppies-otokset * perusjärjestelmän levyotokset, kuten `base-1.bin', `base-2.bin' jne. * sekä juuritiedostojärjestelmän otos 2. Varaa kaikille tarvittaville otoksille riittävä määrä levykkeitä. 3. Luo levykkeet kuten kohdassa Kohta 5.6.4, `Levykkeiden luominen levyotoksista' on neuvottu. 4. Aseta Rescue Floppy-levyke levykeasemaan ja käynnistä kone uudelleen. 5. Siirry kohtaan Luku 6, `Asennusohjelmiston käynnistys'. 5.6.4. Levykkeiden luominen levyotoksista ----------------------------------------- Levyotokset ovat tiedostoja, jotka sisältävät levykkeen täydellisen sisällön _raakavedoksena_. Levyotoksia, kuten `rescue.bin', ei voi noin vain kopioida levykeasemalle. Otostiedostojen kirjoittamiseen levykkeelle _raakana_ käytetään erikoisohjelmaa. Näin on meneteltävä, koska otokset ovat levyn raakaesityksiä; erikoisohjelmia tarvitaan jotta tiedoston tiedot voidaan kopioida levykkeelle _sektori sektorilta_. Tapa, jolla levykeotokset kirjoitetaan levylle riippuu laiteympäristöstä. Seuraavassa on tietoja eroista eri laiteympäristöissä. Riippumatta siitä, miten luot levykkeet, kannattaa levykkeiden kirjoitussuojaus napsauttaa päälle kun levyke on luotu. Näin ei tule vahingossa ylikirjoitettua valmiita levykkeitä. 5.6.4.1. Levyotosten kirjoittaminen Linux- tai Unix-järjestelmässä ------------------------------------------------------------------ Levykeotostiedostojen kirjoittamiseksi levykkeille tarvitaan yleensä järjestelmän pääkäyttäjän oikeudet. Laita hyväkuntoinen tyhjä levyke levykeasemaan. Anna sitten komento dd if= of=/dev/fd0 bs=1024 conv=sync ; sync jossa on yksi levykeotostiedostoista. `/dev/fd0' on yleisesti käytetty levykelaitteen nimi, se saattaa olla erilainen omassa työasemassasi (Solariksessa se on `/dev/fd/0'). Komento saattaa palautua kehotteeseen, ennen kuin Unix on lopettanut levykkeen kirjoituksen, joten tarkkaile levykeaseman merkkivaloa ja varmistu että valo on sammunut ja levy lakannut pyörimästä ennen kuin poistat sen asemasta. Joissain järjestelmissä levyke on poistettava asemasta tietyllä komennolla (Solariksessa käytetään `eject'-komentoa, ks. manuaalisivu). Jotkin järjestelmät yrittävät automaattisesti liittää levykkeen tiedostojärjestelmään, kun se työnnetään levykeasemaan. Tämä ominaisuus täytyy ehkä kytkeä pois päältä jotta levykkeelle voidaan kirjoittaa _raakana_. Valitettavasti tämä tehdään eri tavoin eri käyttöjärjestelmissä. Solariksessa levykkeeseen pääsee käsiksi raakana kun säädetään asetuksia taltiohallinnassa. Varmista ensin, että levyke on liitetty automaattisesti (käyttäen komentoa `volcheck' tai vastaavaa komentoa tiedostojen hallinnassa). Tällöin voit käyttää yllä esitettyä `dd'-komentoa, kunhan muutat parametrin `/dev/fd0' muotoon `/vol/rdsk/', jossa on levykkeelle alustettaessa annettu nimi (nimeämättömät levykkeet ovat oletuksena nimeltään `unnamed_floppy'). Muissa järjestelmissä on parasta kysyä järjestelmän ylläpidolta. 5.6.4.2. Levyotosten kirjoittaminen DOS-, Windows- tai OS/2-järjestelmässä -------------------------------------------------------------------------- Ohjelma `rawrite2.exe' on samassa hakemistossa levykeotosten kanssa. Hakemistossa on myös tiedosto `rawrite2.txt', joka sisältää ohjeita `rawrite2'-ohjelman käyttöön. Ennen kuin yrität kirjoittaa levykeotoksia levykkeille varmistu siitä, että olet käynnistänyt koneesi DOS-tilaan. Moni on ilmoittanut ongelmista `rawrite2'-ohjelmaa Windowsin DOS-ikkunassa käytettäessä. `rawrite2':n kaksoisnapsauttaminen Windowsin Explorerista ei ilmeisesti myöskään toimi. Jollet tiedä, kuinka DOS käynnistetään, paina vain F8-näppäintä käynnistyksen yhteydessä. Kun olet käynnistänyt laitteen DOS-tilaan, anna komento rawrite2 -f -d jossa on yksi levykeotostiedostoista ja on joko "a:" tai "b:" riippuen siitä, missä asemassa kirjoitettava levyke on. 5.6.4.3. Levyotosten kirjoittaminen Atari-järjestelmissä -------------------------------------------------------- http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-alpha/current/rawwrite.ttp -ohjelma on samassa hakemistossa levykeotosten kanssa. Käynnistä ohjelma kaksoisnapsauttamalla ohjelmakuvaketta ja kirjoita levykkeelle kirjoitettavan levykeotostiedoston nimi TOS- komentorivi-ikkunaan. 5.6.4.4. Levyotosten kirjoitus MacOS:ssä ---------------------------------------- MacOS:ssä levyotokset kirjoitetaan levykkeelle joko MacOS:n `Disk Copy'-ohjelmalla tai `suntar'-ilmaisohjelmalla. Eräs mahdollinen kirjoitettava levyotos on `root.bin': Etsi `root.bin' viralliselta Debian GNU/Linux-CD-levyltä tai imuroi se lähimmästä Debian-peilistä - muista imuroida _binäärimuodossa_. Älä salli imurointiin käyttämäsi ohjelman purkaa tiedostoa sitä imuroitaessa. Tiedoston ".bin"-pääte ei tarkoita Macbinary-tiedostomuotoa, vaan binäärimuotoista levyotosta. Levyotoksen voi kirjoittaa levykkeelle jollain alla selostetulla tavalla. 5.6.4.4.1. Levyotosten kirjoittaminen `Disk Copy'-ohjelmalla ------------------------------------------------------------ 1. Jos luot levyotosta virallisen Debian GNU/Linux-CD-levyn tiedostoista, Type- ja Creator-kentät pitäisi olla oikein. `Creator-Changer'-ohjelmalla tehdyt muutokset tarvitaan vain, jos imuroit levyotokset. 1. Etsi Creator-Changer (ftp://uiarchive.uiuc.edu/mirrors/ftp/ftp.info-mac.org/info-mac/disk/creator-changer-284.hqx)-ohjelma ja avaa sillä `root.bin'-tiedosto. 2. Muuta Creator-kentän arvoksi `ddsk' (Disk Copy) ja Type-kentän arvoksi `DDim' (binäärinen levykeotos). Huomaa, että isot ja pienet kirjaimet pitää kirjoittaa juuri niin kuin edellä. 3. _Tärkeää:_ Valitse Finderissä levykeotos ja avaa `Get Info' -ikkuna. Valitse ikkunasta kohta `File Locked', jottei MacOS poista käynnistyslohkoja jos otos vahingossa liitetään. 2. Hanki `Disk Copy' -ohjelma. Jos sinulla on kokonainen MacOS-järjestelmä tai -CD, ohjelma on todennäköisesti jo saatavilla. Jos ei, niin etsi osoitteesta http://asu.info.apple.com/swupdates.nsf/artnum/n11162. 3. Käynnistä `Disk Copy' ja valitse "Make a Floppy" `Utilities'-valikosta. Valitse aukevasta dialogista _lukittu_ otostiedosto. Ohjelma pyytää asettamaan asemaan levykkeen ja varmistaa, että todella haluat ylikirjoittaa levykkeen. Kun levyke on kirjoitettu ohjelman pitäisi poistaa levyke asemasta. 5.6.4.4.2. Levyotosten kirjoittaminen `suntar'-ohjelmalle --------------------------------------------------------- 1. Hanki `suntar' osoitteesta http://hyperarchive.lcs.mit.edu/HyperArchive/Archive/cmp/suntar-223.hqx. Käynnistä ohjelma ja valitse "Overwrite Sectors" `Special'-valikosta. 2. Aseta levyke asemaan kun ohjelma pyytää sitä ja paina return (aloita sektorista 0). 3. Valitse tiedostonavausikkunasta `root.bin'-tiedosto. 4. Kun levyke on luotu, valitse "Eject" `File'-valikosta, niin ohjelma poistaa levykkeen asemasta. Jos levykkeelle kirjoittaessa tulee virheitä, niin yritä jollain muulla levykkeellä. Muista, että ennen kuin käytät luomiasi levykkeitä, kannattaa napsauttaa _levykkeen kirjoitussuojaus päälle_! Tämä estää MacOS:ää sotkemasta levyä jos yrität vahingossa käyttää sitä. 5.7. CD-ROM ----------- CD-levyltä käynnistäminen on yksi helpoimmista asennustavoista. Huonolla tuurilla CD-levyn sisältämä ydin ei toimi koneessasi ja on pakko käyttää jotain muuta asennustapaa. CD-levyltä asennus on kuvattu kohdassa Kohta 6.3, `Installing from a CD-ROM'. Huomaa, että tietyt CD-asemat saattavat tarvita erikoisajureita, joten niitä ei välttämättä pysty käyttämään asennuksen alkuvaiheissa. 5.8. Kiintolevy --------------- Ennestään asennetusta käyttöjärjestelmästä käynnistys on yleensä mukava vaihtoehto; joissain järjestelmissä se on ainoa tuettu asennustapa. Tämä asennustapa on kuvattu kohdassa Kohta 6.2, `Booting from a Hard Disk'. Eksoottiset laitteet tai tiedostojärjestelmät saattavat rikkoa kiintolevyn tiedostot käyttökelvottomiksi asennuksen alussa. Jos Linux-ydin ei tue järjestelmäsi kaikkia osia, et ehkä pääse tiedostoihin käsiksi edes asennuksen jälkeen! 5.9. NFS:stä asennus -------------------- Asennustavan luonteesta johtuen ainoastaan perusjärjestelmän voi asentaa NFS:n kautta. Hanki Rescue Floppy- ja Driver Floppies -levykkeet jollakin ylläkuvatuista tavoista. Jotta peruskokoonpano voidaan asentaa NFS:n kautta täytyy asennus tehdä normaalisti kuten kohdassa Luku 7, ``dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon' on kuvattu. Muista ladata verkkokorttisi ja NFS:n ajurimodulit. Kun `dbootstrap' kysyy perusjärjestelmän sijaintia (Kohta 7.12, ```Asenna peruskokoonpano'''), valitse NFS ja seuraa ohjeita. ------------------------------------------------------------------------------- 6. Asennusohjelmiston käynnistys -------------------------------- Olet jo valinnut käynnistysmenetelmän edellisessä luvussa. Käynnistystaltio voi olla Rescue Floppy, käynnistys-romppu, verkko, tai jo asennettu käyttöjärjestelmä. Tämä luku kuvaa muutamia tapoja ohjata käynnistystä, yleisiä käynnistyksen aikana esiin tulevia pulmia ja keinoja niiden kiertämiseen, tai ainakin keinoja pulmien syiden määrittämiseen. 6.1. Käynnistysparametrien arvot -------------------------------- Käynnistysparametrit ovat Linuxin ytimelle (kernel) välitettäviä parametreja joiden tarkoituksena on varmistua oheislaitteita käsiteltävän oikealla tavalla. Yleensä käyttöjärjestelmän ydin osaa itse tutkia (auto-probe) oheislaitteista tarvittavan tiedon. Joissakin tapauksissa on ydintä kuitenkin hieman autettava. Mikäli käynnistystaltiona on Rescue Floppy tai käynnistys-romppu , pääset `boot:' -kehoitteeseen. Yksityiskohtaista tietoa käynnistysparametrien käytöstä Rescue Floppy:llä on Kohta 6.6, `käynnistys: Rescue Floppy'. Mikäli käynnistät asennusohjelmiston jo asennetusta käyttöjärjestelmästä joudut käyttämään muuta tapaa käynnistysparametrien arvojen asettamiseen. Linux BootPrompt HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/BootPrompt-HOWTO.html); sisältää kaiken tiedon käynnistysparametreista; tässä osassa on vain lyhyt hahmotelma oleellisimmista parametreista. Mikäli käynnistät asennusohjelmistoa ensimmäistä kertaa, kokeile käynnistysparametrin oletusarvoja (t.s. älä aseta arvoja itse) ja katso jos se toimii oikein. Luultavasti näin käy. Jos ei, voit tehdä käynnistyksen uudelleen myöhemmin ja etsiä parametreja jotka kertoisivat ytimelle laitteistostasi. Kun käyttöjärjestelmän ydin käynnistyy, pitäisi ruudulle aikaisessa vaiheessa tulostua `Memory: k/k available'. pitäisi vastata keskusmuistin kokonaismäärää kilotavuissa. Mikäli koneessa on oikeasti jokin muu määrä muistia, on käytettävä `mem=' -parametria, missä on muistin oikea määrä, yksikkönä "k" kilotavuille ja "m" megatavuille. Esimerkiksi sekä `mem=8192k' että `mem=8m' tarkoittaa 8MB keskusmuistia. If you are booting with a serial console, generally the kernel will autodetect this. If you have a videocard (framebuffer) and a keyboard also attached to the computer which you wish to boot via serial console, you may have to pass the `console=' argument to the kernel, where is your serial device, which is usually something like ``ttyS0''. Muistutamme taas, että Linux BootPrompt HOWTO (http://www.linuxdoc.org/HOWTO/BootPrompt-HOWTO.html) sisältää kaiken tiedon käynnistysparametreista, ja vinkkejä hämärien oheislaitteiden käyttöön. 6.2. Booting from a Hard Disk ----------------------------- 6.3. Installing from a CD-ROM ----------------------------- 6.4. Booting from TFTP ---------------------- 6.5. Alpha Console Firmware --------------------------- 6.6. käynnistys: Rescue Floppy ------------------------------ käynnistys Rescue Floppy:lta on helppoa; aseta Rescue Floppy ensimmäiseen levykeasemaan, ja käynnistä laitteisto painamalla _reset_-nappulaa tai virtakytkimestä. Levykkeen pitäisi alkaa pyörimään, ja näytöllä pitäisi näkyä Rescue Floppy:n esittelyruutu jonka lopussa on `boot:'-kehoite. Jos käytät jotain muuta käynnistystapaa, seuraa ohjeita ja odota kunnes `boot:'-kehoite tulee näkyviin. Mikäli käytät 1,44MB:tä pienempiä käynnistyslevykkeitä tai itse asiassa laitteistollasi aina kun käynnistät levykkeeltä, on käytettävä RAM-disk käynnistystä, ja tarvitaan Root Disk. `boot:'-kehoitteessa voi tehdä kaksi asiaa. Voi painaa funktionappuloita _F1_ -- _F10_ katsoakseen muutaman ruudullisen ohjetietoja, tai voi käynnistää järjestelmän. Tietoa mahdollisesti hyödyllisistä käynnistysparametreista löytyy painamalla _F4_ ja _F5_. Mikäli lisäät parametreja boot -komentoriville, varmistu että kirjoitat käynnistystavan (oletusarvo on `linux') ja sanavälin ennen ensimmäistä parametria (t.s. `linux floppy=thinkpad'). Mikäli painat vain _Enter_, on se sama kuin kirjoittaisi `linux' ilman mitään parametreja. Levykkeen nimi on Rescue Floppy koska sitä voi käyttää järjestelmän käynnistämiseen ja korjausten tekemiseen mikäli järjestelmä ei käynnisty kiintolevyltä. Niinpä tämä levyke pitäisi tallettaa asennettuasi järjestelmän. Painamalla _F3_ saa lisätietoja Rescue Floppy:n käytöstä. Kun painat _Enter_, pitäisi ruudulla näkyä `Loading...', ja sitten `Uncompressing Linux...', ja sitten noin ruudullinen tietoa koneesta ja oheislaitteista. Lisätietoa tästä käynnistyksen vaiheesta löytyy edempänä. Mikäli valitset jonkin muun kuin oletusarvoisen käynnistystavan, esim. "ramdisk" tai "floppy", aseta pyydettäessä Root-levyke ensimmäiseen levykeasemaan ja paina _Enter_. (Mikäli valitset floppy1 aseta Root-levyke toiseen levykeasemaan.) 6.7. Käynnistysromppu --------------------- Käynnistys rompulta tapahtuu yksinkertaisesti asettamalla romppu romppuasemaan ja käynnistämällä laite. Järjestelmän pitäisi käynnistyä ja ruudulle tulostua `boot:'-kehoite. Tässä kohtaa voi kirjoittaa käynnistysparametreja ja valita haluttu käyttöjärjestelmän ydin. _FIXME: facts and documentation about CD-ROMs needed_ 6.8. Ytimen käynnistyviestien tulkintaa --------------------------------------- käynnistyksen aikana ruudulle saattaa tulostua useita `can't find something' -viestejä, tai `something not present', `can't initialize ' tai jopa `this driver release depends on '. Useimmat näistä viesteistä ovat harmittomia. Ne tulostuvat koska asennusohjelmiston käyttämä ydin on tarkoitettu toimimaan laitteistoissa joissa on kaikenlaisia oheislaitteita. Tietystikään missään tietyssä tietokoneessa ei ole kaikkia mahdollisia oheislaitteita, joten käyttöjärjestelmä saattaa tulostaa muutamia valituksia tutkiessaan oheislaitteita joita ei koneessa ole. Saatat myös havaita järjestelmän pysähtyvän hetkeksi. Näin tapahtuu kun odotetaan vastausta oheislaitteelta jota ei tietokoneessa ole. Mikäli käynnistykseen kuluu mielestäsi kohtuuttomasti aikaa, voit tehdä räätälöidyn käyttöjärjestelmän ytimen myöhemmin (katso Kohta 8.4, `Uuden ytimen kääntäminen'). 6.9. Vianetsintä käynnistyksen aikana ------------------------------------- Mikäli käynnistyksen aikana on pulmia ja ydin jumittuu, ei tunnista oheislaitteita jotka koneessa varmasti on tai ei tunnista kiintolevyjä kunnolla, on ensimmäisenä tarkistettava käynnistysparametrit, kuten neuvoi Kohta 6.1, `Käynnistysparametrien arvot'. Usein pulmat voi ratkaista poistamalla lisä- ja oheislaitteita, ja yrittämällä sitten uudelleen. Mikäli vieläkin on pulmia, ole hyvä ja lähetä vikailmoitus (bug report). Lähetä sähköposti osoitteella . On _välttämättä_ kirjoitettava seuraava sähköpostin ensimmäisiksi riveiksi: Package: Version: Varmistu että täytät kohtaan käyttämäsi boot-floppies -ohjelmapaketin version. Jos et tiedä _versio_:ta, käytä sitä päivämäärää jolloin imuroit levykkeet, ja liitä mukaan levitysversio josta ne sait (t.s. "stable", "frozen"). Myös seuraavat tiedot olisi vikailmoituksessa oltava: architecture: alpha model: memory: scsi: cd-rom: network card: pcmcia:
Vian luonteesta riippuen saataisi olla hyödyllistä ilmoittaa kiintolevyn malli, levyn koko ja näytönohjaimen malli. Kuvaa vikailmoituksessa mikä vika on, ja liitä mukaan viimeiset ruudulla näkyvät ytimen viestit mikäli ydin jumittui. Kuvaa tekemäsi toimenpiteet jotka johtivat järjestelmän vikatilaan. Kirjoita vikailmoitus englanniksi. Mikäli joudut kirjoittamaan sen jollain muulla kielellä, kirjoita ainakin vikailmoitukseen englanniksi mitä kieltä muu teksti on. ------------------------------------------------------------------------------- 7. `dbootstrap'-ohjelman käyttö järjestelmän ensimmäisten asetusten tekoon -------------------------------------------------------------------------- 7.1. Johdatus `dbootstrap':iin ------------------------------ Ohjelma joka käynnistetään kun tietokone on käynnistetty asennusohjelmistoon on nimeltään `dbootstrap'. Se huolehtii järjestelmän ensimmäisten asetusten teosta ja "peruskokoonpanon" asennuksesta. `dbootstrap':n päätehtävä, ja järjestelmän ensimmäisten asetusten päätarkoitus, on tehdä järjestelmän tiettyjen perusosien asetukset. Näitä ovat esimerkiksi IP-numero, konenimi ja muita verkkoasetusten kohtia, jos verkkoasetuksia on. Näitä ovat myös käyttöjärjestelmän "ytimen moduulit", jotka ovat laiteajureita jotka on liitetty (linked) ytimeen. Näihin moduleihin kuuluvat massamuistien laiteajurit, verkkoajurit, tuki erikoiskielille (erikoistuki kielille ??) ja tuki muille oheislaiteille. Näiden perusasioiden asetukset tehdään ensin, koska ne ovat usein välttämättömiä jotta järjestelmä toimii kunnolla tai seuraavat asennusvaiheet tarvitsevat niitä. `dbootstrap' on yksinkertainen merkkipohjainen sovellus (kaikissa laitteistoissa ei ole mahdollisuutta grafiikkaan). Se on hyvin helppo käyttää; yleensä se ohjaa asennusvaiheitten läpi suoraviivaisesti järjestyksessä. On myös mahdollista palata takaisin ja tehdä jokin vaihe uudestaan jos on tehty virhe. Liikkuminen `dbootstrap'-ohjelmassa tapahtuu nuolinäppäimillä, _Enter_:llä tai sarkainnäppäimellä (tabulaattori). Jos olet kokenut Unix tai Linux-käyttäjä, paina _vasen Alt-F2_ päästäksesi toiseen _virtuaalikonsoliin_. Paina siis _Alt_ näppäintä välilyöntinäppäimen vasemmalla puolella, ja _F2_ funktionäppäintä, yhtä aikaa. Tämä on erillinen ikkuna jossa suoritetaan Bourne -komentotulkin (Bourne shell) `ash'-nimistä kloonia. Tässä vaiheessa on käynnistys tehty "muistilevyltä" (RAM disk), ja käytettävissä on rajoitettu joukko Unix-komentoja. Näet mitä komentoja on käytettävissä komennolla ls /bin /sbin /usr/bin /usr/sbin Käytä valikkoja niiden toimintojen tekemiseen jotka voidaan valikosta tehdä -- komentotulkki ja komennot ovat vain siltä varalta että jotain menee pieleen. Erityisesti pitäisi aina käyttää valikkoa, eikä komentotulkkia, sivutusosion käyttöönottoon, koska valikko-ohjelma ei voi havaita että tämä on tehty komentotulkissa. Paina _Vasen Alt-F1_ päästäksesi takaisin valikkoon. Linux tarjoaa 64 virtuaalikonsolia, vaikkakin Rescue Floppy käyttää niistä vain muutamaa. Virheilmoitukset on yleensä uudelleenohjattu kolmanteen virtuaalipäätteeseen (nimeltään `tty3'). Siihen pääsee painamalla _Alt-F3_ (pidä _Alt_ näppäin pohjassa ja näpäytä funktionäppäintä _F3_; pääset takaisin `dbootstrap'-ohjelmaan painamalla _Alt-F1_. 7.2. ``Debian GNU/Linux asennusohjelman päävalikko'' ---------------------------------------------------- Mahdollisesti näet kysymyslaatikon jossa lukee ``Asennusjärjestelmä tutkii järjestelmän tämänhetkistä tilaa ja päättää mikä on asennuksen seuraavaksi suoritettava vaihe.''. Joissakin laitteistossa tämä menee ohi liian nopeasti jotta sen ehtisi lukemaan. Tämä kysymyslaatikko tulostetaan päävalikon vaiheiden välissä. Asennusohjelma, `dbootstrap', tarkistaa järjestelmän tilan jokaisen asennusvaiheen välissä. Tämän tarkistuksen johdosta asennus voidaan aloittaa uudestaan menettämättä jo tehtyä työtä, mikäli satuit pysäyttämään järjestelmän kesken asennusta. Mikäli joudut käynnistämään asennuksen uudestaan, joudut tekemään asetukset väri- tai mustavalkoisesta näytöstä, näppäimistölle, ottamaan sivutusosion uudestaan käyttöön ja liittämään uudelleen (re-mount) ne levyosiot jotka on jo alustettu. Kaikki muu asennusohjelmistossa tehty talletetaan. Koko asennuksen ajan saat näkyviisi päävalikon, jonka otsikko on ``Debian GNU/Linux asennusohjelman päävalikko''. Valikon yläosassa olevat vaihtoehdot vaihtuvat asennuksessa etenemisen mukaan. Phil Hughes kirjoitti Linux Journal:ssa (http://www.linuxjournal.com/) että _kananpoika_ voidaan opettaa asentamaan Debian! Hän tarkoitti, että asennus on pääasiassa _Enter_-näppäimen _nokkimista_. Asennusvalikon ensimmäinen valinta on seuraavaksi tehtävä toimenpide sen mukaan mitä järjestelmä on havainnut jo tehdyksi. Siinä pitäisi lukea ``Seuraava'', ja sen kohdalla seuraavaksi suoritettava asennusvaihe. 7.3. ``Tee näppäimistöasetukset'' --------------------------------- Varmistu että valinta on ``Seuraava'':n kohdalla, ja paina _Enter_ päästäksesi näppäimistöasetuksien valikkoon. Valitse näppäimistö joka vastaa käyttämäsi kielen standardinäppäimistöä, tai valitse jotain samankaltaista jos haluamaasi näppäimistöä ei ole näkyvissä. Kun järjestelmä on asennettu valmiiksi, voit valita näppäimistön laajemmasta valikoimasta (suorita pääkäyttäjänä (root) komento `kbdconfig' kun asennus on valmis). Siirrä valinta haluamasi näppäimistön kohdalle ja paina _Enter_. Siirrä valintaa nuolinäppäimillä -- nuolinäppäimet ovat samassa paikassa kaikissa näppäimistöissä, ja toimivat kaikilla näppäimistöasetuksilla. Mikäli asennat levytöntä työasemaa, muutama seuraava vaihe ohitetaan koska ei ole paikallista levyä jaettavaksi levyosioihin. Tässä tapauksessa seuraava vaihe on Kohta 7.11, ```Tee verkkoasetukset''', ja sen jälkeen näkyy kehoite liittää (mount) NFS juuriosio kohdassa Kohta 7.8, ```Liitä aikaisemmin alustettu levyosio'''. 7.4. Viimeinen mahdollisuus! ---------------------------- Mainitsimmeko kiintolevyjen varmuuskopioinnista? Tässä on ensimmäinen tilaisuutesi hävittää kaikki tieto kiintolevyiltäsi, ja viimeinen mahdollisuutesi tallettaa vanha järjestelmäsi. Jos et ole ottanut varmuuskopiota kaikista kiintolevyistä, poista levyke tai romppu asemasta, tee uusi käynnistys ja tee varmuuskopiot. 7.5. ``Tee kiintolevylle levyosiot'' ------------------------------------ Mikäli et vielä ole tehnyt levyosioita Linuxin omalle ja Linuxin sivutustiedostojärjestelmille, t.s. kuten kuvattiin kohdassa Kohta 4.6, `Levyosioiden teko ennen asennusta', valikon toiminto ``Seuraava'' on ``Tee kiintolevylle levyosiot''. Jos olet jo luonut vähintään yhden Linuxin oman ja yhden Linuxin sivutusosion, valikon toiminto ``Seuraava'' on ``Alusta ja ota käyttöön levyosio sivutusta varten'', tai mahdollisesti voit ohittaa tuon kohdan mikäli laitteistossasi on vähän muistia ja otit käyttöön sivutussion pyydettäessä heti laitteiston käynnistyttyä. Mikä toiminto ``Seuraava'' valikossa onkin, voit käyttää nuoli alas -näppäintä valitsemaan ``Tee kiintolevylle levyosiot''. Valikon toiminto ``Tee kiintolevylle levyosiot'' listaa kiintolevyjä jotka voit osioida, ja käynnistää levyosiot tekevän sovellusohjelman. On tehtävä ainakin yksi "Linuxin oma", "Linux native" (tyyppi 83) levyosio, ja todennäköisesti haluat ainakin yhden "Linuxin sivutus", "Linux swap" (tyyppi 82) levyosion, kuten selitti Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot'. Jos et varmasti tiedä miten levy osioidaan, palaa takaisin ja lue tuo luku. Laitteistoarkkitehtuuri määrää mitä ohjelmia on käytettävissä. Seuraavat ohjelmat ovat käytettävissä laitteistollasi: `fdisk' Alkuperäinen Linuxin levynosiointiohjelma; lue fdisk manual page (fdisk.txt), `cfdisk' Helppokäyttöinen kokoruudun levynosiointiohjelma; lue cfdisk manual page (cfdisk.txt) Jos et ole varma mitä levyosioita tehdä ja kuinka isoja, lue uudestaan Luku 4, `Kiintolevyn levyosiot'. Sivutusosio on erittäin suositeltava, mutta voit tulla toimeen ilmankin jos välttämättä haluat, ja jos laitteistossasi on enemmän kuin 16 megatavua keskusmuistia. Mikäli haluat tehdä näin, valitse valikon toiminto ``Ei käytetä sivutusosiota''. 7.6. ``Alusta ja ota käyttöön levyosio sivutusta varten'' --------------------------------------------------------- Tämä on valikon toiminto ``Seuraava'' tehtyäsi yhden levyosion. Voit valita alustaa ja ottaa käyttöön uuden sivutusosion, ottaa käyttöön aikaisemmin alustetun ja olla käyttämättä sivutusosiota. Aina on luvallista alustaa sivutusosio uudelleen, joten valitse ``Alusta ja ota käyttöön levyosio sivutusta varten'' paitsi jos varmasti tiedät mitä teet. Tämä valikon toiminto tarjoaa ensin kysymyslaatikon ``Valitse levyosio joka otetaan käyttöön sivutuslaitteena.''. Oletusarvona tarjottavan laitteen pitäisi olla jo valmisteltu sivutusosio; jos näin on, paina vain _Enter_. Seuraavaksi on mahdollisuus tutkia koko levyosio kiintolevyn levypinnoilla olevien vikojen aiheuttamien lukukelvottomien levylohkojen (disk block) varalta. Tämä on tarpeellista jos käytettään tai vanhoja SCSI-levyjä, eikä siitä ikinä ole haittaa (vaikka saattaakin viedä varsin kauan aikaa). Kunnolla toimivat levyt useimmissa uudenaikaisissa laitteistoissa eivät tarvitse tätä toimintoa, koska niissä on omat sisäiset mekanisminsa lukukelvottomien levylohkojen merkitsemiseen pois käytöstä. Lopuksi tulee varmistuskysely, sillä alustaminen tuhoaa kaiken levyosiolla olleen tiedon. Jos kaikki on hyvin, valitse ``Kyllä''. Ruutu välkkyy alustusohjelman suoritusaikana. 7.7. ``Alusta Linux levyosio'' ------------------------------ Tässä kohtaa seuraavan valikon toiminnon pitäisi olla ``Alusta Linux levyosio''. Jos ei ole, on syynä ettet ole vielä tehnyt loppuun asti kiintolevyn osiointia, tai et ole valikosta tehnyt sivutusosiota. Voit alustaa Linux osion, tai vaihtoehtoisesti voit liittää (mount) aikaisemmin alustetun osion. Huomaa että `dbootstrap' _ei_ päivitä vanhaa järjestelmää tuhoamatta sitä. Mikäli teet päivitystä, Debian osaa yleensä päivittää itsensä etkä tarvitse `dbootstrap'-ohjelmaa. Debian 2.2 päivitysohjeen paikka on upgrade instructions (http://www.debian.org/releases/2.2/alpha/release-notes/). Jos käytät vanhoja levyosioita jotka eivät ole tyhjiä, t.s. jos haluat hävittää niillä olevan tiedon, pitäisi ne alustaa (mikä tuhoaa kaikki tiedostot). Lisäksi on alustettava kaikki levyosiot jotka luotiin levyn osioinnin yhteydessä. Luultavasti ainoa syy liittää levyosio alustamatta tässä vaiheessa on, mikäli olet sille jo suorittanut jonkin osuuden asennuksesta käyttäen näitä samoja asennuslevykkeitä. Valitse valikon toiminto ``Seuraava'' alustaaksesi ja liittääksesi `/'-levyosion. Ensimmäisestä osiosta jonka liität tai alustat tulee `/' (lausutaan juuriosio eli "root"). On mahdollista tutkia levy lukukelvottomien lohkojen varalta, kuten sivutusosion alustamisen yhteydessä. Tästä ei ole mitään vahinkoa, mutta se saattaa viedä 10 minuuttia tai enemmän mikäli levy on iso. Kun olet liittänyt `/'-osion, ``Seuraava'' toiminto valikossa on ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'', paitsi jos olet jo suorittanut joitakin asennusvaiheita. Voit nuolinäppäimillä valita valikosta toimintoja alustaaksesi tai liittääksesi levyosioita mikäli niitä on vielä ottamatta käyttöön. Mikäli olet luonut erilliset levyosiot `/var', `/usr' tai muille tiedostojärjestelmille, ne pitäisi alustaa ja/tai liittää nyt. 7.8. ``Liitä aikaisemmin alustettu levyosio'' --------------------------------------------- Vaihtoehto Kohta 7.7, ```Alusta Linux levyosio''':lle on ``Liitä aikaisemmin alustettu levyosio'' toiminto. Käytä tätä, jos jatkat keskeytynyttä asennusta, tai jos haluat liittää levyosion joka on jo alustettu. If you are installing a diskless workstation, at this point, you want to NFS mount your root partition from the remote NFS server. Specify the path to the NFS server in standard NFS syntax, namely, `:'. If you need to mount additional filesystems as well, you can do that at this time. 7.9. ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'' --------------------------------------------------- Tämän pitäisi olla seuraava valikon toiminto liitettyäsi juuriosion, paitsi jos jo teit tämän vaiheen aikaisemmalla `dbootstrap' -ohjelman käynnistyskerralla. Ensiksi ohjelma pyytää vahvistamaan juuriosiona liitetyn laitteen olevan se oikea. Seuraavaksi tarjotaan valikko jossa on laitteet joilta ydin ja moduulit voidaan asentaa. Jos asennat koneen omalla levyllä olevasta tiedostojärjestelmästä, valitse laitteeksi "harddisk" FIXME: p.o MSG-?? jos liittämistä (mount) ei ole vielä tehty, tai "mounted" FIXME: p.o MSG-?? jos se jo on. Valitse seuraavaksi levyosio johon Debian asennusohjelmisto asennettiin kohdassa Kohta 6.2, `Booting from a Hard Disk'. Seuraavaksi kysytään mihin hakemistoon tuossa tiedostojärjestelmässä tiedostot talletettiin; varmistu hakemistonimen alkavan "/" -merkillä. Tämän jälkeen kannattaa varmaankin antaa `dbootstrap':n yrittää löytää varsinaiset tiedostot omin päin; mutta on myös mahdollista valita itse jos tarpeen. Jos asennat levykkeiltä, joudut asettamaan levyasemaan Rescue Floppy:n (joka luultavasti asemassa jo on), ja sen jälkeen Driver Floppies:n. If you are installing a diskless workstation, you should have already configured your networking as described in Kohta 7.11, ```Tee verkkoasetukset'''. You should be given the option to install the kernel and modules from NFS. Select the ``nfs'' option, tell `dbootstrap' your NFS server name and path. Assuming you've put the Rescue Floppy and Driver Floppies images on the NFS server in the proper location, these file should be available to you for installing the kernel and modules. Muita toimenpiteitä saatetaan tarvita käytettäessä muita asennustaltioita. 7.10. ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' ------------------------------------------- Valitse valikon toiminto ``Tee laiteajurimoduulien asetukset'' ja etsi valikoista laitteistossasi olevia oheislaitteita. Tee asetukset näiden laiteajureille, ja ne ladataan käyttöjärjestelmän käynnistyksen yhteydessä. Ei ole tarpeen tehdä kaikkien laitteiden asetuksia tässä vaiheessa; mikä on välttämätöntä on tehdä asetukset kaikille peruskokoonpanon asennuksessa tarvittaville oheislaitteille. Näitä saattavat olla Ethernet -laiteajurit. Käyttöjärjestelmän asentamisen jälkeen voi milloin tahansa muuttaa moduulien asetuksia ohjelmalla `modconf'. 7.11. ``Tee verkkoasetukset'' ----------------------------- Verkkoasetukset on tehtävä vaikka laitetta ei olisikaan liitetty verkkoon, mutta vastata tarvitsee vain kahteen ensimmäisen kysymykseen -- ``Valitse konenimi'', ja "is your system connected to a network?" Mikäli laite on liitetty verkkoon, tarvitaan kohdassa Kohta 3.2, `Tarvittavia tietoja' kootut tiedot. Mikäli pääasiallinen verkkoyhteys tulee olemaan PPP, pitäisi kuitenkin _olla tekemättä verkkoasetuksia_. `dbootstrap' kysyy muutamia verkkoasetuksia; vastaa Kohta 3.2, `Tarvittavia tietoja' mukaisesti. Verkkoasetuksista esitetään yhteenveto ja pyydetään vahvistusta. Seuraavaksi kysytään ensisijaisen verkkoliitynnän käyttämää laitenimeä. Tavallisesti tämä on "eth0" (ensimmäinen Ethernet laite). Joitakin teknisiä yksityiskohtia, jotka voivat olla tai voivat olla olematta käyttökelpoisia: ohjelma olettaa verkon IP-osoitteen olevan koneen IP-osoitteen ja verkon peiton biteittäin tehty JA (bitwise-AND). Levitysviestiosoitteen (broadcast address) oletetaan olevan koneen IP-osoitteen ja verkon peiton negaation biteittäin tehty TAI bitwise-OR. Reitittimen oletetaan olevan myös nimipalvelin. Mikäli et löydä näitä tietoja, käytä järjestelmän arvauksia -- voit vaihtaa ne kun järjestelmä on asennettu, jos tarpeen, muokkaamalla tiedostoa `/etc/init.d/network'. (Debian-järjestelmässä `/etc/init.d/'-hakemiston komentotiedostot käynnistävät demonit). 7.12. ``Asenna peruskokoonpano'' -------------------------------- ``Asenna peruskokoonpano'' -vaiheen aikana valikossa on laitteet joilta voit asentaa peruskokoonpanon. Valikosta pitäisi poimia laite sen mukaan mitä kohdassa ref id="choosing-base" valittiin. Mikäli valitset asennuksen kiintolevyllä tai rompulla olevasta tiedostojärjestelmästä, vastaa pyydettäessä hakemistopolku tiedostoon `http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-alpha/current/base2_2.tgz'. Kuten ``Asenna käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit'' vaiheessa, voit joko antaa "dbootstrap":n itse etsiä tiedosto tai kirjoittaa polku kehoitteeseen. Mikäli valitset asennuksen levykkeiltä, aseta levykkeet asemaan järjestyksessä `dbootstrap':n kehoitteiden mukaan. Mikäli yksi peruskokoonpanon levykkeistä on lukukelvoton, joudut tekemään uuden levykkeen ja asettamaan kaikki levykkeet uudestaan levykeasemaan. Kun kaikki levykkeet on luettu, järjestelmä asentaa levykkeiltä luetut tiedostot. Tämä voi kestää 10 minuuttia tai enemmäin hitailla laitteilla, vähemmän nopeammilla. Mikäli asennat peruskokoonpanon NFS:n avulla, valitse NFS ja jatka. Pyydettäessä vastaa palvelinkoneen IP-osoite (numeroilla), jaettu hakemisto ja alihakemisto mistä tiedosto `http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-alpha/current/base2_2.tgz' löytyy (alkuteksti taitaa käyttää SMB eikä NFS terminologiaa??). Mikäli NFS:n liittämisessä on vaikeuksia, varmistu järjestelmän kellojen NFS palvelimella ja asiakaskoneilla olevan likimain samassa ajassa. Voit asettaa kellon aikaan `tty2':ssa komennolla `date'; tämä on tehtävä käsin. Katso date(1). 7.13. ``Tee peruskokoonpanon asetukset'' ---------------------------------------- Tässä kohtaa olet saanut ladattua kaikki pieneen Debian-asennukseen tarvittavat tiedostot, mutta on tehtävä muutamia asetuksia ennen kuin järjestelmä suostuu käynnistymään. Pyydettäessä valitse aikavyöhyke. Valinnan voi tehdä useilla tavoilla; suositeltava on valita luetteloruudusta ``Hakemistot:'' maa (tai maanosa). Tämä valinta määrää käytettävissä olevat aikavyöhykkeet, joten valitse edelleen maantieteellinen sijainti (t.s. maa, maakunta tai valtio) ``Aikavyöhykkeet:'':sta. (Suom. huom.: Suomessa käytettävä aikavyöhyke on Europe/Helsinki eli East European Time EET, joka on kaksi tuntia edellä maailmanaikaa (UTC+2)). Seuraavaksi kysytään onko koneen kello asetettu maailmanaikaan (UTC) vai paikalliseen aikaan. Valitse UTC (t.s. ``Kyllä'') jos käytät vain Unixia koneella; valitse paikallinen aika (t.s. ``Ei'') jos käytät muuta käyttöjärjestelmää Debianin rinnalla. Unix (Linux ei ole poikkeus) asettavat järjestelmän kellon maailmanaikaan ja muuttavat käyttäjälle näytettävän ajan paikalliseen aikaan. Tällöin järjestelmä voi huolehtia kesäajasta ja karkausvuosista ja sallii muilta aikavyöhykkeiltä tulevien käyttäjien asettaa omalla päätteellään käytettävän aikavyöhykkeen (Lisätietoja: Debian System Administrator's Guide, luku "Time"). 7.14. ``Linux käynnistymään suoraan kiintolevyltä'' --------------------------------------------------- Mikäli haluat käynnistää kiintolevyltä suoraan Linuxiin, asennusohjelma kysyy asennetaanko pääkäynnistyslohko (master boot record). Mikäli koneessa ei käytetä alkulatausohjelmaa (boot manager) (jos et tiedä mikä alkulatausohjelma on et luultavasti sellaista käytä) eikä samassa koneessa ole jotain muutakin käyttöjärjestelmää, vastaa ``Kyllä'' tähän kysymykseen. Jos vastaat ``Kyllä'', on seuraava kysymys haluatko käynnistää Linuxin automaattisesti kiintolevyltä kun kytket laitteeseen virran päälle. Tämä tekee Linuxista _käynnistysosion_ -- sen joka ladataan kiintolevyltä. Huomaa, että monikäynnistys eli useita käyttöjärjestelmiä samassa koneessa on yhä varsinainen taiteenala. Tämä asennusohje ei edes yritä kertoa kaikista käynnistysvalikoista, jotka ovat erilaisia eri laitealustoilla. Lisätietoja pitää katsoa käynnistysvalikon ohjeista. Muista: käynnistysvalikon kanssa ei koskaan voi olla liian varovainen. _FIXME: about the boot manager, milo or SRM_ If you are installing a diskless workstation, obviously, booting off the local disk isn't a meaningful option. However, you should be able to set your workstation to boot from the network automatically. Make sure your TFTP server is configured properly as explained in Kohta 6.4, `Booting from TFTP'. 7.15. Totuuden hetki -------------------- Järjestelmän ensimmäisen omin avuin tapahtuvan käynnistyksen yhteydessä sähköinsinöörit tarkkailevat "nouseeko savua". Tässä ei nyt ihan sitä kannata pelätä, mutta jonkin verran voi jännittää käynnistyykö kone ensiyrittämällä. Mikäli levykkeitä on levykeasemassa, poista ne. Valitse ``Uudelleenkäynnistä järjestelmä'' toiminto valikosta. Jos käynnistät suoraan Debianiin, eikä järjestelmä käynnisty, käytä joko alkuperäistä asennuksen käynnistystaltiota (esimerkiksi Rescue Floppy), tai aseta levykeasemaan " käynnistys" -levyke jos sellaisen teit, ja tee uusi käynnistys (reset-nappulasta tai virtakytkimestä). Mikäli _et_ käytä " käynnistys" -levykettä, joudut luultavasti kirjoittamaan käynnistysparametreja. Käynnistettäessä Rescue Floppy:ltä tai vastaavalla tavalla, on kirjoitettava `rescue root=', missä on juuriosio, kuten "/dev/sda1". Debianin pitäisi käynnistyä, ja ruudulla pitäisi näkyä samat viestit kuin ensimmäistä kertaa asennusohjelmistoa käynnistettäessä, ja niiden jälkeen joitakin uusia viestejä. 7.16. Aseta pääkäyttäjän salasana --------------------------------- Käyttäjätunnusta _root_ kutsutaan myös pääkäyttäjäksi; se on tunnus joka ohittaa kaikki järjestelmän suojaukset. Pääkäyttäjän tunnusta pitäisi käyttää vain järjestelmän hallintaan, ja silloinkin vain sen aikaa kun on aivan pakko. Kaikkien muodostamiesi salasanojen pitäisi olla kuudesta kahdeksaan merkkiä pitkiä, sisältää sekä pieniä että isoja kirjaimia ja välimerkkejä. Ole erityisen huolellinen pääkäyttäjän salasanaa muodostettaessa, pääkäyttäjän tunnus on täyttä dynamiittia. Vältä sanakirjasta löytyviä sanoja tai mitään henkilötietoihin liittyvää joka voidaan arvata. Jos kuka tahansa sanoo tarvitsevansa pääkäyttäjän salasanaasi, ole erityisen varuillasi. Pääkäyttäjän tunnuksella ei koskaan pitäisi päästää muita koneeseen, paitsi milloin konetta hallinnoimassa on monta henkilöä. 7.17. Luo tavallinen käyttäjätunnus ----------------------------------- Järjestelmä pyytää luomaan tavallisen käyttäjätunnuksen. Tämän tunnuksen pitäisi olla oma pääasiallinen login-tunnuksesi. Missään tapauksessa _ei_ pidä käyttää pääkäyttäjän tunnusta päivittäiseen käyttöön tai omana login-tunnuksenaan. Miksi ei? No, pääkäyttäjän oikeuksilla on hyvin helppo tehdä todella iso vahinko. Toinen syy on, että saatat tulla huijatuksi suorittamaan _troijalaisen_ (trojan horse) ohjelman -- eli ohjelman joka käyttää hyväkseen pääkäyttäjän oikeuksiasi ja avaa järjestelmäsi tietoturvan sinulta salaa. Mikä tahansa hyvä kirja Unix -järjestelmien hallinnoinnista kertoo tästä yksityiskohtaisemmin -- harkitse yhden lukemista jos aihepiiri on sinulle uutta. Tunnuksen nimeksi voit pistää mitä haluat. Jos nimesi on Maija Virtanen, voisit käyttää "virtanen", "maija", "mvirtane" tai "mv". 7.18. Varjosalasanat -------------------- Seuraavaksi järjestelmä kysyy haluatko käyttää varjosalasanoja (shadow password). Ne ovat järjestely jonka tarkoituksena on tehdä Linux-järjestelmästä hieman turvallisempi. Järjestelmässä jossa ei käytetä varjosalasanoja salasanat talletetaan (salakirjoitettuina) kaikkien luettavissa olevaan tiedostoon `/etc/passwd'. Tämän tiedoston on oltava kaikkien koneeseen istunnon muodostaneiden luettavissa koska siihen on talletettu välttämätöntä tietoa käyttäjistä, esimerkiksi kuvaus käyttäjän tunnistenumeron ja käyttäjän login-nimen välillä. Näin ollen on mahdollista napata `/etc/passwd' -tiedosto ja yrittää selvittää salasanat kokeilemalla kaikki mahdollisuudet. Mikäli varjosalasanat ovat käytössä, talletetaankin salasanat tiedostoon `/etc/shadow', joka on vain pääkäyttäjän luettavissa. Näin ollen varjosalasanojen käyttöä suositellaan. Varjosalasanajärjestelmän asetukset voidaan tehdä uudelleen milloin tahansa `shadowconfig' -ohjelmalla. Katso asennuksen jälkeen tiedostosta `/usr/doc/passwd/README.debian.gz' lisätietoja. 7.19. Valitse malliasennnus --------------------------- Järjestelmä kysyy nyt haluatko käyttää Debianin tarjoamia malliasennuksia (installation profile). Voit aina valita ohjelmapaketeittain mitä haluat asentaa uuteen koneeseesi. Tämä on `dselect'-ohjelman tarkoitus, se kuvataan hieman edempänä. Mutta tämä saattaa olla aikaavievä tehtävä koska Debianissa on tarjolla noin 3750 ohjelmapakettia! Niimpä voitkin valita _tehtävistä_ (task) tai _malliasennuksista_. _Tehtävä_ on sitä työtä johon konetta käytät, kuten "Perl ohjelmointi", "HTML:n kirjoittaminen" tai "tekstinkäsittelyä kiinan kielellä". _Malliasennus_ on ryhmä johon laite kuuluu, kuten "verkon palvelin" tai "henkilökohtainen työasema". Toisin kuin tehtävissä, voit valita vain yhden malliasennuksen. Yhteenvetona todetaan, että kiireinen asentaja valitsee yhden malliasennuksen. Mikäli aikaa on käytettävissä, valitaan räätälöity malliasennus (Custom profile) ja valitaan joukko tehtäviä. Mikäli aikaa on käytettävissä erityisen paljon ja haluat tarkasti määrätä mitä asennetaan ja mitä ei asenneta, hyppää yli tästä vaiheesta ja käytä `dselect':n kaikkia ominaisuuksia. Hetken päästä pääset `dselect':iin. Mikäli valitsit tehtäviä tai malliasennuksen, muista hypätä "Select" -vaiheen yli `dselect':ssä, sillä valinnat on jo tehty. Varoituksen sana ruudulla näkyvästä tehtävän koosta: tehtäväkohtaisesti näytettävä koko on siihen kuuluvien ohjelmapakettien kokojen summa. Mikäli valitset kaksi tehtävää joihin kuuluu samoja paketteja, tulee todellinen levytilan tarve olemaan vähemmän kuin noiden kahden tehtävän summa. Kun olet lisännyt molemmat käyttäjätunnukset (pääkäyttäjän ja henkilökohtainen), joudut `dselect'-ohjelmaan. On välttämätöntä lukea dselect Tutorial (dselect-beginner.html) ennen `dselect':n käyttämistä. `dselect':n avulla valitaan _ohjelmapaketteja_ asennettavaksi järjestelmään. Mikäli käytettävissä on romppu tai kiintolevy jossa on muut Debian ohjelmapaketit jotka haluat asentaa, tai käytettävissä on Internet-yhteys, on `dselect' käyttökelpoinen heti. Muutoin halunnet lopettaa `dselect':n ja käynnistää sen myöhemmin, kun olet siirtänyt Debian ohjelmapaketit järjestelmääsi. Vain pääkäyttäjä voi käyttää `dselect':iä. 7.20. Sisäänloggautuminen ------------------------- Kun olet lopettanut `dselect':n, pääset login -kehoitteeseen. Loggaudu sisään henkilökohtaisella tunnuksellasi ja salasanallasi. Järjestelmäsi on nyt käyttövalmis. 7.21. PPP:n käyttöönotto ------------------------ HUOMAUTUS: Mikäli asennat rompulta ja/tai olet suoraan kiinni verkossa, voit huoletta hypätä tämän osan yli. Asennusohjelmisto kysyy näitä tietoja vain mikäli verkkoasetuksia ei vielä ole tehty. Peruskokoonpanoon kuuluu täydellinen `ppp'-ohjelmapaketti. Tämän ohjelmapaketin avulla voidaan muodostaa yhteys Internetpalvelun tarjoajaan (ISP) PPP:tä käyttäen. Seuraavassa on muutamia ohjeita PPP-yhteyden muodostamiseen. Käynnistyslevykkeillä on ohjelma nimeltä `pppconfig' joka auttaa PPP:n käyttöönotossa. _Varmistu että kysyttäessä nimeä soittoyhteydelle (dialup connection) annat nimeksi "provider"._ Toivon mukaan `pppconfig' johdattaa PPP:n käyttöönoton läpi kivuttomasti. Jos se ei kuitenkaan onnistu, katso yksityiskohtaisempia ohjeita seuraavassa. PPP:n käyttöönottamiseksi on oltava perustiedot tiedostojen katselusta ja muokkaamisesta Linuxissa. Tiedostojen katseluun pitäisi käyttää `more':a, ja `zmore':a pakattujen tiedostojen katseluun (tiedostonimen perässä `.gz'). Katsoaksesi esimerkiksi `README.debian.gz', kirjoita komento `zmore README.debian.gz'. Ainoa peruskokoonpanon mukana tuleva teksturi on `ae', joka tekee myös `vi':n virkaa. Se on hyvin helppokäyttöinen, mutta siinä ei ole kovin paljoa ominaisuuksia. Haluat luultavasti asentaa myöhemmin monipuolisempia tekstureita ja tiedostojen katseluohjelmia, kuten `nvi', `less' ja `emacs'. Muokkaa tiedostoa `/etc/ppp/peers/provider' ja korvaa "/dev/modem":n tilalle "/dev/ttyS<#>" missä <#> tarkoittaa sarjaportin numeroa. Linuxissa sarjaporttien numerointi alkaa nollasta; ensimmäinen sarjaportti on `/dev/ttyS0'. Seuraava vaihe on tiedoston `/etc/chatscripts/provider' muokkaus. Sinne lisätään Internetpalveluntarjoajan puhelinnumero, oma käyttäjätunnus ja salasana. Älä poista salasanaa edeltävää "\q":ta. Se piilottaa salasanan siten ettei se näy lokitiedostoissa. Useat Internetpalveluntarjoajat käyttävät PAP tai CHAP autentikointia (eli käyttäjän henkilöllisyyden todentamista) tekstimuotoisen tilalla, toiset käyttävät molempia. Mikäli Internetpalveluntarjoaja vaatii käytettäväksi PAP tai CHAP:ia, on noudatettava toisenlaista menettelytapaa. Kommentoi pois kaikki soittomerkkijonon alapuolelta (se alkaa "ATDT") tiedostossa `/etc/chatscripts/provider', muokkaa tiedostoa `/etc/ppp/peers/provider' kuten edellä kuvattiin ja lisää `user ' missä tarkoittaa käyttäjätunnustasi Internetpalveluntarjoajalla johon yrität muodostaa yhteyttä. Seuraavaksi muokkaa tiedostoa `/etc/pap-secrets' tai `/etc/chap-secrets' ja kirjoita sinne salasanasi. Joudut myös muokkaamaan tiedostoa `/etc/resolv.conf' ja lisäämään Internetpalveluntarjoajan nimipalvelimen (DNS) IP-osoitteen. `/etc/resolv.conf':n rivit ovat muotoa: `nameserver ' missä :t tarkoittavat IP-osoitteen numeroita. Jos ei Internetpalveluntarjoajasi sisäänloggautumistoiminto ole erilainen kuin suurimmalla osalla palveluntarjoajista, on kaikki valmista! Käynnistä PPP-yhteys kirjoittamalla pääkäyttäjänä `pon', ja seuraa yhteyden muodostumista komennolla `plog'. Katkaise yhteys komennolla `poff', taaskin pääkäyttäjänä. 7.22. Asennuksen loppuun saattaminen ------------------------------------ Erillisessä ohjeessa dselect Tutorial (dselect-beginner.html) on kuvattu miten asennetaan loput Debian järjestelmästä. Muista hypätä vaiheen "Select" yli `dselect':ssä jos käytät malliasennuksia ja tehtäviä kohdasta Kohta 7.19, `Valitse malliasennnus'. ------------------------------------------------------------------------------- 8. Seuraavat vaiheet - mitä seuraavaksi --------------------------------------- 8.1. Uusille Unix-käyttäjille ----------------------------- Uusien Unix-käyttäjien kannattaa varmasti hankkia kirjallisuutta aiheesta. Unix FAQ (ftp://rtfm.mit.edu/pub/usenet/news.answers/unix-faq/faq/) sisältää lukuisia viitteitä kirjoihin ja Usenetin uutisryhmiin, joiden avulla pitäisi päästä alkuun. Kannattaa myös katsoa ohjetta User-Friendly Unix FAQ (http://www.camelcity.com/~noel/usenet/cuuf-FAQ.htm). Suomenkielisiä Unix-alkeisoppaita löytyy Internetistä, esimerkiksi Helsingin Yliopiston Unix-opas (http://www.helsinki.fi/atk/oppaat/unix/unixopas.html) ja Jukka Korpelan Unix-opas (http://www.hut.fi/atk/oppaat/unix/). Uutisryhmän `sfnet.atk.linux' usein kysytyt kysymykset vastauksineen on koottu SAL FAQ -kokoelmaan (http://www.hut.fi/u/kvalo/sal-faq/). Debianin ja sovellusten asetukset saa suomalaisiksi ohjeen `/usr/doc/HOWTO/Finnish-HOWTO.gz' avulla. Tiedoston voi lukea esimerkiksi komennolla `zless'. Linux on eräs UNIX-toteutus. Linux Documentation Project (LDP) (http://www.linuxdoc.org/) on koonnut lukuisia HOWTO-ohjeita sekä Linuxiin liittyviä Internetistä löytyviä kirjoja. Valtaosa tästä kirjallisuudesta voidaan asentaa koneen omalle levylle; asenna vain `doc-linux-html' -ohjelmapaketti (HTML-muotoiset) tai `doc-linux-text' -ohjelmapaketti (tekstitiedostot), ja kurkista hakemistoon `/usr/share/doc/HOWTO'. LDP:n HOWTO-ohjeita on saatavilla myös muilla kielillä kuin englanniksi, mutta valitettavasti ei vielä suomeksi. Seuraavassa käsitellään erityisesti Debianiin liittyviä asioita. 8.2. Debianin kanssa pärjääminen -------------------------------- Debian on hieman erilainen kuin muut jakelut. Vaikka olisitkin perehtynyt muihin Linux-jakeluihin, on hyvä tietää Debianista joitakin asioita, jotta osaat pitää järjestelmän hyvässä kunnossa. Tässä luvussa on aineistoa, joka auttaa tulemaan sinuiksi Debianin kanssa; luvun ei ole tarkoitus olla opas Debianin käyttöön vaan suppea vilkaisu järjstelmään niille, joilla on jo kiire päästä tositoimiin. Tärkein asia ymmärtää on Debianin ohjelmapakettien hallintajärjestelmä. Debianissa on sisäistettävä se, että suuri osa järjestelmää on ohjelmapakettien hallintajärjestelmän käsissä. Tähän sisältyvät mm. hakemistot * `/usr' (lukuunottamatta hakemistoa `/usr/local') * `/var' (omaan käyttöösi voit tehdä hakemiston `/var/local') * `/bin' * `/sbin' * `/lib' Esimerkiksi tiedoston `/usr/bin/perl' korvaaminen kyllä onnistuu, mutta kun päivität `perl'-ohjelmapaketin, niin tiedostosi korvautuu paketista tulevalla uudella versiolla. Järjestelmää tuntevat käyttäjät voivat kiertää ongelman asettamalla ohjelmapaketteja "hold"-tilaan `dselect'-ohjelmalla. 8.3. Lisälukemista ja lisätietoja --------------------------------- Ohjelman ohjeita etsiessä kannattaa ensimmäiseksi kokeilla komentoja `man ' ja `info '. Myös hakemistossa `/usr/doc' on paljon hyödyllisiä ohjeita. Erityisesti hakemistoissa `/usr/doc/HOWTO' ja `/usr/doc/FAQ' (Frequently Asked Questions, usein kysytyt kysymykset) on paljon kiinnostavaa tietoa. Debianin WWW-sivusto (http://www.debian.org/) sisältää suuren määrän Debianin ohjeita. Kiinnitä huomio erityisesti Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/) ja Debian Mailing List Archives (http://lists.debian.org/) -sivuihin. Debianin sisällä elää myös toimiva vertaisapu; sivulta Mail List Subscription (http://www.debian.org/MailingLists/subscribe) voit tilata Debianin postituslistoja. 8.4. Uuden ytimen kääntäminen ----------------------------- Miksi kukaan haluaisi kääntää uuden ytimen? Usein kääntäminen ei olekaan tarpeen, koska Debianin mukana tuleva oletusydin toimii useimmissa laiteympäristöissä. Ytimen kääntäminen on kuitenkin tarpeen, jos * tarvitaan tukea erityislaitteistolle tai kun olemassaolevan ytimen tuki on vääränlainen * tarvitaan tukea erityislaitteistolle tai toiminnoille, jotka puuttuvat olemassaolevasta ytimestä - esimerkkeinä APM tai SMP * halutaan virittää käynnistystä nopeammaksi poistamalla tarpeettomia ajureita * halutaan käyttää ytimen lisätoimintoja joita vakioydin ei tue (kuten palomuuri) * halutaan käyttää ytimen kehitysversiota * haluat vain brassailla kavereillesi ja kokeilla uusia hienoja virityksiä Ytimen kääntämistä ei kannata pelästyä. Se on hauskaa ja hyödyllistä. Jotta ydin voidaan kääntää Debianin tapaan, tarvitaan muutama ohjelmapaketti: `kernel-package', `kernel-source-2.2.19pre13' (viimeisin versio tätä kirjoitettaessa), `fakeroot' ja muutamia muita jotka luultavasti on jo asennettu (katso täydellinen lista tiedostosta `/usr/share/doc/kernel-package/README.gz'). Huomaa, että ydintä _ei välttämättä_ tarvitse kääntää "Debianin tapaan", mutta mielestämme ohjelmapakettien hallintajärjestelmän käyttäminen ytimen hallintaan on itse asiassa turvallisempaa ja helpompaa. Voit hankkia ytimen lähdekoodit myös suoraan Linusilta etkä `kernel-source-2.2.19pre13':sta ja käyttää silti `kernel-package':n kääntämistapaa. Täydelliset ohjeet `kernel-package':n käyttöön löytyvät hakemistosta `/usr/share/doc/kernel-package'. Tässä osassa on vain lyhyt johdanto. Seuraavassa oletetaan ytimen lähdekoodien olevan hakemistossa `/usr/local/src' ja että ytimen versio on 2.2.19pre13. Luo pääkäyttäjänä hakemisto `/usr/local/src/kernel-source-2.2.19pre13' ja vaihda tuon hakemiston omistajaksi tavallinen käyttäjätunnuksesi (se joka ei ole pääkäyttäjä). Mene tavallisena käyttäjänä hakemistoon `/usr/local/src' (`cd /usr/local/src'), pura ytimen lähdekoodit (`tar xIf /usr/src/kernel-source-2.2.19pre13.tar.bz2') ja vaihda hakemistoksi (`cd kernel-source-2.2.19pre13'. Nyt voit muuttaa ytimen asetuksia. Jos X11 on asennettu ja käynnissä, voit antaa komennon `make xconfig', muutoin jatka komennolla `make menuconfig' (tällöin paketin `ncurses-dev' tulee olla asennettu). Käytä aikaa opastustekstien lukemiseen ja valitse huolella. Jos olet epävarma, on useimmiten parempi ottaa laiteajuri mukaan (laiteajuri on ohjelma jonka avulla oheislaitteita kuten verkkokortti, SCSI-ohjain jne. käytetään). Ole varovainen: asetukset, jotka eivät liity tiettyyn oheislaitteeseen, pitäisi jättää oletusarvoonsa jos et ymmärrä niitä. Älä unohda valita kohtaa "Kernel module loader" valikossa "Loadable module support". Valitse myös "Enhanced Real Time Clock Support" valikossa "Character devices". (Näitä ei ole oletuksena valittu) Ilman näitä valintoja Debian-järjestelmässäsi tulee ongelmia. Ellet tarvitse Real Time Clock -ajurin täyttä toimintaa, voit (ja on suositeltavaa) asentaa ytimeen Light-weight RTC -korjauksen (ftp://genie.ucd.ie/pub/alpha/patches-2.2.x/rtclight-2.2.12.diff) ja valita ytimen asetuksista "light-weight"-vaihtoehdon. Nyt voit siivota lähdekoodin sisältävän hakemistopuun ja asettaa `kernel-package'-paketin alkuarvoihin komennolla `/usr/sbin/make-kpkg clean'. Käännä nyt ydin: `fakeroot make-kpkg --revision=custom.1.0 kernel_image'. Versionumeron "1.0" voit muuttaa miksi haluat; voit käyttää sitä erottamaan kääntämäsi ytimet toisistaan. Voit myös laittaa "custom"-sanan tilalle kääntöäsi kuvaavan sanan, esimerkiksi tietokoneen nimen. Ytimen kääntäminen voi koneesi tehosta riippuen viedä melko kauan. Kun käännös on valmis, voit asentaa räätälöidyn ytimen kuten minkä tahansa paketin. Anna pääkäyttäjänä komento `dpkg -i ../kernel-image-2.2.19pre13-_custom.1.0_alpha.deb', missä on valinnainen ali-arkkitehtuuri, joka riippuu tekemistäsi ytimen asetuksista. `dpkg -i kernel-image...' asentaa ytimen ja sen mukana muutamia mukavia sitä tukevia tiedostoja. Esimerkiksi `System.map' tulee kunnolla asennettua (siitä on hyötyä ytimen virheiden jäljityksessä) ja tehdyt asetukset sisältävä tiedosto `/boot/config-2.2.19pre13' asennetaan. Uusi ohjelmapakettisi `kernel-image-2.2.19pre13' osaa myös automaattisesti päivittää alustasi alkulatausohjelman käyttämään uutta ydintä. Jos loit myös moduulipaketin, esimerkiksi PCMCIA:n takia, myös se on asennettava. Nyt on aika tehdä uudelleenkäynnistys: lue huolellisesti edellisen vaiheen mahdollisesti tulostamat varoitukset, ja anna sitten komento `shutdown -r now'. Lisätietoja ohjelmapaketista `kernel-package' löytyy hakemistosta `/usr/doc/kernel-package'. ------------------------------------------------------------------------------- 9. Teknistä tietoa käynnistyslevykkeistä ---------------------------------------- 9.1. Lähdekoodi --------------- Ohjelmapaketti `boot-floppies' sisältää asennuslevykkeiden kaikki lähdekoodit ja dokumentaation. 9.2. Pelastuslevyke ------------------- Pelastuslevykkeellä on Ext2-tiedostojärjestelmä (tai FAT-tiedostojärjestelmä, laitealustan mukaan), ja siihen pitäisi päästä käsiksi missä tahansa missä Ext2 tai FAT levykkeitä voi käyttää. Linux-ydin on tiedostossa `linux'. Tiedosto `root.bin' on gzip-pakattu levynkuvatiedosto 1.44 Mt kokoisesta Minix- tai Ext2-tiedostojärjestelmästä, joka ladataan keskusmuistiin ja jota käytetään juuritiedostojärjestelmänä. 9.3. Pelastuslevykkeen ytimen vaihtaminen ----------------------------------------- Mikäli joudut vaihtamaan ytimen Pelastuslevykkeellä, on uuden ytimen asetuksissa seuraavat ominaisuudet oltava linkattuina ytimeen, ei ladattavina moduuleina: * Muistilevytuki (RAM-levy) (`CONFIG_BLK_DEV_RAM') * Alkuasennuksen muistilevy (initrd) (`CONFIG_BLK_DEV_INITRD') * Ytimen tuki ELF-binääreille (`CONFIG_BINFMT_ELF') * Loop-laitetuki (`CONFIG_BLK_DEV_LOOP') * FAT-, Minix- ja Ext2-tiedostojärjestelmät (Jotkin laitealustat eivät tarvitse FAT ja/tai Minix-tiedostojärjestelmiä -- katso lähdekoodista.) * Pistokesuodatin DHCP:tä varten (`CONFIG_FILTER') * Pakettipistoke, myös DHCP:tä varten (`CONFIG_PACKET') * Unix-alueen pistokkeet järjestelmäkirjanpitoon (`CONFIG_UNIX') _Kirjallinen materiaali on puuttellinen, tekstiä puuttuu._ Myös Ajurilevykkeillä oleva tiedosto `modules.tgz' on vaihdettava. Tämä tiedosto on pelkästään `gzip'-pakattu tar-tiedosto hakemistosta `/lib/modules/'; tee se juurihakemisto nykyhakemistona, jotta tar-paketissa on kokonaiset polkunimet. 9.4. Peruskokoonpanon levykkeet ------------------------------- Peruskokoonpanon levykeillä (base floppies) on 512 tavun otsikkotieto ja sen jälkeen osa gzip-pakatusta `tar'-paketista. Jos poistat otsikkotiedot ja liität peruskokoonpanon levykkeiden sisällöt yhteen, pitäisi tuloksena olla pakattu tar-paketti. Arkistossa on peruskokoonpano joka asennetaan kiintolevylle. Kun tämä paketti on asennettu, on suoritettava vaiheet, joiden kuvaus löytyy kohdasta Kohta 7.13, ```Tee peruskokoonpanon asetukset''' ja muut `dbootstrap'-ohjelman valikon toiminnot pystyttääksesi verkon. Lisäksi sinun täytyy itse asentaa käyttöjärjestelmän ydin ja moduulit. Kun olet tehnyt nämä, on järjestelmä käyttökunnossa. Jälkiasennuksen asioista huolehtii `base-config'-paketti. ------------------------------------------------------------------------------- 10. Liite --------- 10.1. Lisäohjeita ja Debian GNU/Linuxin hankkiminen --------------------------------------------------- 10.1.1. Lisäohjeita ------------------- Hyvä Linux-tietouden yleislähde on Linuxin dokumentointiprojekti (http://www.linuxdoc.org/). Dokumenttiprojektista löydät HOWTO-dokumentteja ja linkkejä muihin arvokkaisiin ohjeisiin, jotka käsittelevät eri GNU/Linux-järjestelmien osista. 10.1.2. Debian GNU/Linuxin hankkiminen -------------------------------------- Jos haluat ostaa CD-kokoelman asentaaksesi Debian GNU/Linux-järjestelmän rompulta, kannattaa katsoa CD-toimittajien sivua (http://www.debian.org/distrib/vendors). Sieltä löydät listan osoitteista, joissa myydään Debian GNU/Linuxia rompuilla. Lista on järjestetty maan mukaan, joten lähin CD-toimittaja pitäisi löytyä helposti. 10.1.3. Debianin peilaukset --------------------------- Jos et asu Yhdysvalloissa ja haluat imuroida Debian-paketteja, on parasta käyttää mahdollisimman lähellä olevaa peilausta. Lista maista ja peileistä löytyy osoitteessa Debianin FTP-palvelimien www-sivusto (http://www.debian.org/distrib/ftplist). 10.1.4. GPG, SSH ja muut turvallisuusohjelmistot ------------------------------------------------ Yhdysvalloissa laki rajoittaa puolustustuotteiden vientiä. Näihin valitettavasti katsotaan sisältyvän myös muutamia ns. kaksoiskäyttöesineitä, jollaisiksi lasketaan joidenkin tyyppiset kryptograafiset ohjelmistot. Muun muassa PGP ja ssh kuuluvat tähän luokkaan. On kuitenkin laillista tuoda Yhdysvaltoihin tällaisia ohjelmistoja. Estääksemme ketään ottamasta turhaa riskiä, osa Debian-paketeista on saatavilla vain palvelimilta, jotka sijaitsevat Yhdysvaltain ulkopuolella ja näiltä palvelimilta löytyy useita kryptograafisia ohjelmia: Debianin non-US-palvelin (ftp://nonus.debian.org/debian-non-US/). Tämä teksti lötyy myös README.non-US-tiedostosta, josta löydät myös kaikki Debianin FTP-arkiston peilaukset. Tiedosto listaa myös kaikki non-US-palvelimen peilaukset. 10.2. Linuxin laitetiedostot ---------------------------- Linuxissa on erinäisiä erikoistiedostoja hakemistossa `/dev'. Näitä tiedostoja kutsutaan laitetiedostoiksi (engl. device files). Unix-maailmassa laitteiden käyttäminen on erilaista. Täällä sinulla on erikoistiedosto, joka todellisuudessa käyttää ajuria, joka taas kommunikoi laitteiston kanssa. Laitetiedosto on rajapinta todelliseen järjestelmän osaan. Tiedostot `/dev'-hakemistossa käyttäytyvät myös eri tavoin kuin tavalliset tiedostot. Alla on listattu muutamia tärkeimpiä näistä laitetiedostoista. fd0 1. levykeasema fd1 2. levykeasema hda IDE-kiintolevy/CD-ROM ensimmäisessä IDE-väylässä (Master) hdb IDE-kiintolevy/CD-ROM ensimmäisessä IDE-väylässä (Slave) hdc IDE-kiintolevy/CD-ROM toisessa IDE-väylässä (Master) hdd IDE-kiintolevy/CD-ROM toisessa IDE-väylässä (Slave) hda1 1. osio ensimmäisellä IDE-kiintolevyllä hdd15 15. osio neljännellä IDE-kiintolevyllä sda SCSI-kiintolevy, jolla on alin SCSI ID (esim. 0) sdb SCSI­kiintolevy, jolla on toiseksi alin SCSI ID (esim. 1) sdc SCSI­kiintolevy, jolla on toiseksi alin SCSI ID (esim. 2) sda1 1. osio ensimmäisellä SCSI-kiintolevyllä sdd10 10. osio neljännellä SCSI-kiintolevyllä sr0 SCSI CD-ROM, jolla on alin SCSI ID sr1 SCSI CD-ROM, jolla on toiseksi alin SCSI ID ttyS0 sarjaportti 0, COM1 DOS:ssa ttyS1 sarjaportti 1, COM2 DOS:ssa psaux PS/2-hiirilaite gpmdata Valelaite, datan toistin GPM(hiiri)-palvelusta cdrom Symbolinen linkki CD-ROM-asemaan mouse Symbolinen linkki hiiren laitetiedostoon null kaikki tänne osoitettu katoaa zero tästä laitteesta voi lukea loputtomasti nollaa ------------------------------------------------------------------------------- 11. Hallinnolliset tiedot ------------------------- 11.1. Tästä asennusohjeesta --------------------------- Tämä asennusohje on kirjoitettu SGML:llä käyttäen "DebianDoc" DTD:tä. Tulostusmuodot tehdään `debiandoc-sgml'-paketin apuohjelmilla. Lisätäksemme tämän ohjeen ylläpidettävyyttä, käytämme useita SGML:n ominaisuuksia, kuten entiteettejä ja merkittyjä sektioita (entities, marked sections). Näiden merkitys on kuten muuttujilla ja ehtolauseilla ohjelmointikielissä. Tämän ohjeen SGML-lähdekoodissa on tietoa kaikista eri laitealustoista -- merkittyjä sektioita käytetään eristämään tekstin tietyt laiteriippuvat osuudet. 11.2. Kirjoita lisää tähän ohjeeseen ------------------------------------ Mikäli havaitset pulmia tai sinulla on parannusehdotuksia tämän ohjeen suhteen, sinun pitäisi luultavasti lähettää ne vikailmoituksina ohjelmapaketista `boot-floppies'. Katso ohjelmapakettia `bug' tai lue webistä löytyvät ohjeet Debian Bug Tracking System (http://bugs.debian.org/). Mukavaa olisi, jos tarkistat sivulta open bugs against boot-floppies (http://bugs.debian.org/boot-floppies) onko pulmastasi jo ilmoitettu. Jos on, voit lähettää lisätietoa sähköpostiosoitteeseen , missä on jo havaitun vian numero. Vieläkin parempi olisi, jos otat tämän ohjeen SGML-lähdekoodin, ja teet siihen korjauksen. SGML-lähdekoodi löytyy ohjelmapaketista `boot-floppies'; pyri etsimään uusin versio "unstable"-jakeluversiosta. Voit myös selata lähedekoodia CVSwebin (http://cvs.debian.org/boot-floppies/) kautta; ohjeet lähdekoodien hakemiseen CVS:n kautta löytyvät tiedostosta README-CVS (http://cvs.debian.org/~checkout~/boot-floppies/README-CVS?tag=HEAD%26content-type=text/plain) lähdekoodien seasta. Ole hyvä _äläkä_ ota yhteyttä tämän ohjeen kirjoittajiin suoraan. Ohjelmapakettiin `boot-floppies' liittyvällä postilistalla käydään myös tähän ohjeeseen liittyvää keskustelua. Postilistan osoite on . Listan liittymisohjeet löytyvät sivulta Debianin postilistoille liittyminen (http://www.debian.org/MailingLists/subscribe);, Debianin postilistojen arkistosta (http://lists.debian.org/) löytyy selailtava kopio listan viesteistä. Jos haluat auttaa suomentamisessa, katso Debianin suomisivulta (http://www.debian.org/international/Finnish) yhteystietoja. 11.3. Tärkeimmät avustajat -------------------------- Hyvin monet Debian-käyttäjät ja -kehittäjät ovat avustaneet tämän ohjeen teossa. Erityisesti on mainittava Michael Schmitz (m68k-tuki), Frank Neumann (Debian Installation Instructions for Amiga (http://www.informatik.uni-oldenburg.de/~amigo/debian_inst.html):n alkuperäinen kirjoittaja), Arto Astala, Eric Delaunay (SPARC tietoa) sekä Tapio Lehtonen ja Stéphane Bortzmeyer, jotka tekivät lukuisia korjauksia. Verrattoman hyödyllistä tekstiä ja tietoutta olivat Jim Minthan ohjeet verkkokäynnistykselle (ei URLia tiedossa), Debian FAQ (http://www.debian.org/doc/FAQ/), Linux/m68k FAQ (http://www.linux-m68k.org/faq/faq.html), Linux for SPARC Processors FAQ (http://www.ultralinux.org/faq.html), Linux/Alpha FAQ (http://www.alphalinux.org/faq/FAQ.html) sekä muut. Näiden vapaasti saatavilla olevien ja arvokkaiden tietolähteiden ylläpitäjät ansaitsevat tunnustusta. 11.4. Tavaramerkit ------------------ Kaikki tavaramerkit ovat tavaramerkin haltijoiden omaisuutta. All trademarks are property of their respective trademark owners. ------------------------------------------------------------------------------- A. Sanakirja englanti-suomi --------------------------- # ristikkomerkki [mu] myy - yhdysmerkki, välimerkki, väliviiva / vinoviiva, kauttaviiva @ taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki account käyttäjätunnus administrator ylläpitäjä, pääkäyttäjä Advanced Power Management [APM] APM sähkönsäästötoiminnot architecture laitearkkitehtuuri architecture prosessoriarkkitehtuuri archive, zip archive pakattu tiedosto arrow keys nuolinäppäimet auto-probing tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella" backup varmuuskopio base system peruskokoonpano BIOS caching BIOS-välimuisti BIOS setup menu BIOS-asetusvalikko bit bitti boot alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot] boot device käynnistyslaite boot drive käynnistyslevyasema boot floppies käynnistyslevykkeet boot loader alkulatausohjelma boot manager alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot] boot method käynnistystapa, käynnistysmenetelmä boot parameters käynnistysparametrit boot sector käynnistyssektori bootable CD-ROM käynnistys-CD, käynnistysromppu broadcast levitysviesti, yleislähetys bug ohjelmavirhe, "käpy", bugi bug report vikailmoitus byte tavu cache välimuisti CD-ROM "romppu", CD-levy chapter luku character based merkkipohjainen checksum tarkistussumma closed bug suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu closed hardware suljettu laitteisto(arkkitehtuuri) cold boot kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle configuration asetukset tai kokoonpano configuration file asetustiedosto configure muuta asetuksia conflict törmätä (?), olla ristiriidassa corrupt turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui CPU CPU, prosessori crash kaatua (operating system crashed) custom räätälöity daemon palvelu (Windows-termistöä, daemon ~ service) data aineisto, data, tieto Debian mirror Debian tiedostopeilaus debug jäljittää virheitä, virheen jäljitys default gateway oletusreititin defragment eheyttää defragmenter eheytystoiminto, "ehjääjä" dependency riippuvuus desktop machine työasema device laitenimi (esim. /dev/eth0) device driver laiteajuri dialog box valintaikkuna dialup connection soittoyhteys disk block levylohko disk compression levyn pakkaus disk image levyotos, levyn binäärikuva disk manager ?? (kenties sellainen 486-aikakauden "ajuri "isoille levyille) distribution jakelu, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita) DNS server nimipalvelin document kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje, kirjallinen materiaali domain name verkkoaluenimi double click kaksoisnapsautus download imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle driver laiteohjain editor teksturi, editori embedded sulautettu enter rivinvaihtonäppäin executable suoritettava ohjelma FAQ Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee. file system tiedostojärjestelmä filename tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname] firmware laiteohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma flush the cache tyhjennä välimuisti font kirjasinlaji free software vapaa ohjelma freeware ilmaisohjelma full screen ruutunäyttö gateway yhdyskäytävä Gb gigabitti GB gigatavu generic yleinen ("generic SCSI support" ~ "yleinen SCSI-tuki"), perus-, sukulainen ("generic NE2100 card" ~ "NE2100 kortin sukulaisia") graphical interface näytönohjain ?? graphical user interface graafinen käyttöliittymä group ryhmä hang jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu hard disk kiintolevy, "kovalevy" hardware laitteisto, tietokonejärjestelmä hardware configuration laiteasetukset hardware configuration laitteiston kokoonpano header otsikkotieto?? help opastusteksti hostname isäntänimi illegal instruction virheellinen konekäsky input syöte install over a network asennus verkosta installation järjestelmä (?) installation profile asennusvaihtoehto, malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit (keksi ytimekäs sana?) installation system asennusohjelmisto instruction konekäsky, konekielinen käsky interface rajapinta IP address IP-numero, -osoite jumper siltaus, jumpperi jumper block siltaaja jumpering siltaus kernel ydin kernel image ytimen binäärikuva laptop "läppäri", kannettava tietokone license käyttöoikeusopimus link liittää, link to kernel = liittää ytimeen MAC hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste mailing list postilista main distribution pääjakelu mainboard emolevy manual page manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man) massaging "viilailua" master boot record pääkäynnistyslohko Mb megabitti MB megatavu MBR pääkäynnistyslohko media taltio, media (levy, CD, nauha tms.) mirror tiedostopalvelimen kopio, peili (esimerkiksi ftp://sunsite.tut.fi/debian on ftp://ftp.debian.org:n peili) MMU Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö mode toimintatila modem modeemi motherboard emolevy mount liittää mount point liitoskohta mouse osoitinlaite, hiiri multiboot monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy multicast ryhmälähetys, monilähetys multiple prosessors moniprosessorijärjestelmä multiprocessor monisuoritin multiprosessing moniajo name server nimipalvelin netmask verkon peitto network address verkon osoite network card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network connection verkkoyhteys network installation verkkoasennus network interface card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) NIC verkkoadapteri, network interface card non proprietary avoin online olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja- open bug avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu open source software vapaa ohjelma operating system käyttöjärjestelmä package ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja) packaging system pakettien hallintajärjestelmä pager sivuttaja paging sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy pane luetteloruutu paragraph kappale parallel port rinnakkaisportti, kirjoitinportti parity pariteetti parity RAM pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa partition levyosio partition osio partition table osiotaulu pathname polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename] platform laitealusta plugin valmisosa, lisäosa pointing device osoitinlaite (hiiri yms.) port siirros port siirtää PPP PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista primary ensisijainen primary interface, ATAPI (IDE) ensimmäinen ohjain printer tulostin probe hardware tutkia laitteistoa procedure menettelytapa process prosessi processor suoritin prompt kehoite proprietary suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten) ps/2 mouse ps/2 -hiiri pwd nykyhakemisto RAM käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista RAM disk muistilevy, näennäislevy raw mode, write to disk in bitti bitiltä, kirjoita levylle reboot tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys release julkaista release julkaisu reset alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida" ROM lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa root juurihakemisto root pääkäyttäjä root partition juuriosio root privileges pääkäyttäjän oikeudet scanner kuvanlukija, "skanneri" scroll vierittää scroll bar vierityspalkki, hissipalkki secondary interface, ATAPI (IDE) toinen ohjain section aliluku, kohta [chapter, subsection] serial mouse sarjahiiri server palvelin(kone) set up ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset setup menu asetusvalikko shadow password varjosalasana shadow RAM varjomuisti shell komentotulkki SMP Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti snapshot tilannevedos source code lähdekoodi space sanaväli, välilyönti space bar välinäppäin space character tyhjämerkki spam roskaposti startup messages käynnistysviestit storage device massamuisti supported hardware tuetut laitteet swap heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging] system järjestelmä system käyttöympäristö system tietokonelaitteisto system administrator järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä system bus laiteväylä system call järjestelmäkutsu system requirements laitteistovaatimukset tab sarkain text editor teksturi, muokkausohjelma this document tämä asennusohje timer ajastin trojan horse troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto umount irroittaa unpack purkaa upgrade päivittää vendor laitetoimittaja, myyjä virtual console näennäiskonsoli virtual memory näennäismuisti, virtuaalimuisti virus protection virusten torjunta WAN Wide Area Network warm boot 'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del web browser selain world wide web www www www WYSIWYG näköisnäyttö, What You See Is What You Get X [X Window] X Window graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa X Window X Window X11 [X Window] \ kenoviiva ~ tilde, aaltoviiva ------------------------------------------------------------------------------- B. Sanakirja suomi-englanti --------------------------- "läppäri", kannettava tietokone laptop "romppu", CD-levy CD-ROM "viilailua" massaging 'lämmin käynnistys', uudelleenkäynnistys, siten että sähköt on päällä koko ajan, esimerkiksi Control-Alt-Del warm boot ?? (kenties sellainen 486-aikakauden "ajuri "isoille levyille) disk manager aineisto, data, tieto data ajastin timer aliluku, kohta [chapter, subsection] section alkuarvojen palautus, palauttaa oletusarvoihin, "resetoida" reset alkulataus, käynnistys, 'boottaus' [warm boot, cold boot] boot alkulatausohjelma boot loader alkulatausohjelman valikko, käynnistysvalikko [multiboot] boot manager asennus verkosta install over a network asennusohjelmisto installation system asennusvaihtoehto, malliasennus, määrittely jonka perusteella asennusohjelma osaa valita ja konfiguroida asennettavat ohjelmapaketit (keksi ytimekäs sana?) installation profile asetukset tai kokoonpano configuration asetustiedosto configuration file asetusvalikko setup menu avoin non proprietary avoin vika, vika joka on ilmoitettu mutta ei vielä korjattu open bug BIOS-asetusvalikko BIOS setup menu BIOS-välimuisti BIOS caching bitti bit bitti bitiltä, kirjoita levylle raw mode, write to disk in CPU, prosessori CPU Debian tiedostopeilaus Debian mirror eheyttää defragment eheytystoiminto, "ehjääjä" defragmenter emolevy mainboard emolevy motherboard ensimmäinen ohjain primary interface, ATAPI (IDE) ensisijainen primary Frequently Asked Questions, Usein Kysytyt Kysymykset (ja niiden vastaukset). Uutisryhmissä, postituslistoilla, helpdeskeissä ja vastaavissa ollaan kyllästytty vastaamaan aina vaan samoihin kysymyksiin, on asianmukaista lukea FAQ ennen kuin kyselee. FAQ gigabitti Gb gigatavu GB graafinen käyttöliittymä graphical user interface graafinen käyttöliittymä, yleinen Unix-koneissa X Window hardwareosoite, eetterikortin 6-tavuinen tunniste MAC heittovaihto, käyttöjärjestelmä siirtää kokonaisen prosessin levylle kun käyttömuisti täyttyy (nykyaikaisissa käyttöjärjestelmissä on tämän tilalla sivutus) [paging] swap ilmaisohjelma freeware imuroida, siirtää tiedosto palvelimelta omalle koneelle download IP-numero, -osoite IP address irroittaa umount isäntänimi hostname jakelu, (Linux Distribution ~ valmiiksi koottu "paketti" jossa Linux ydin, ohjelmia, asennusohjelma ja ohjeita) distribution julkaista release julkaisu release jumittua, program hangs = ohjelma jumittuu hang juurihakemisto root juuriosio root partition jäljittää virheitä, virheen jäljitys debug järjestelmä system järjestelmä (?) installation järjestelmäkutsu system call järjestelmän ylläpitäjä, pääkäyttäjä system administrator kaatua (operating system crashed) crash kaksoisnapsautus double click kappale paragraph kehoite prompt kenoviiva \ kiintolevy, "kovalevy" hard disk kirjasinlaji font kirjoitelma, asiakirja, käsikirja, ohje, kirjallinen materiaali document komentotulkki shell konekäsky, konekielinen käsky instruction kuvanlukija, "skanneri" scanner kylmäkäynnistys, käynnistys kytkemällä virta päälle cold boot käynnistys-CD, käynnistysromppu bootable CD-ROM käynnistyslaite boot device käynnistyslevyasema boot drive käynnistyslevykkeet boot floppies käynnistysparametrit boot parameters käynnistyssektori boot sector käynnistystapa, käynnistysmenetelmä boot method käynnistysviestit startup messages käyttäjätunnus account käyttöjärjestelmä operating system käyttömuisti, Random Access Memory, muisti johon voi sekä kirjoittaa että josta voi lukea, keskusmuisti on tällaista RAM käyttöoikeusopimus license käyttöympäristö system laiteajuri device driver laitealusta platform laitearkkitehtuuri architecture laiteasetukset hardware configuration laitenimi (esim. /dev/eth0) device laiteohjain driver laiteohjelmisto, yleensä ROM:lla oleva oheislaitteen tms. ohjelma firmware laitetoimittaja, myyjä vendor laiteväylä system bus laitteisto, tietokonejärjestelmä hardware laitteiston kokoonpano hardware configuration laitteistovaatimukset system requirements levitysviesti, yleislähetys broadcast levylohko disk block levyn pakkaus disk compression levyosio partition levyotos, levyn binäärikuva disk image liitoskohta mount point liittää mount liittää, link to kernel = liittää ytimeen link luetteloruutu pane luku chapter lukumuisti, Read Only Memory, muisti johon ei voi kirjoittaa ROM lähdekoodi source code manuaalisivu (näitä luetaan komennolla man) manual page massamuisti storage device megabitti Mb megatavu MB Memory Management Unit, muistinhallintayksikkö MMU menettelytapa procedure merkkipohjainen character based modeemi modem moniajo multiprosessing monikäynnistys, samassa koneessa kaksi tai useampia käyttöjärjestelmiä ja käynnistettäessä valitaan mikä käynnistyy multiboot moniprosessorijärjestelmä multiple prosessors monisuoritin multiprocessor muistilevy, näennäislevy RAM disk muuta asetuksia configure myy [mu] nimipalvelin DNS server nimipalvelin name server nuolinäppäimet arrow keys nykyhakemisto pwd näennäiskonsoli virtual console näennäismuisti, virtuaalimuisti virtual memory näköisnäyttö, What You See Is What You Get WYSIWYG näytönohjain ?? graphical interface ohjelmapaketti, .deb -tiedosto, (joukko tiedostoja, konfigurointitietoa ja asennustiedostoja) package ohjelmavirhe, "käpy", bugi bug oletusreititin default gateway olla linjalla, linja auki, suora, suoraan kytketty, linja- online opastusteksti help osio partition osiotaulu partition table osoitinlaite (hiiri yms.) pointing device osoitinlaite, hiiri mouse otsikkotieto?? header ottaa käyttöön, tehdä alkuasetukset set up pakattu tiedosto archive, zip archive pakettien hallintajärjestelmä packaging system palvelin(kone) server palvelu (Windows-termistöä, daemon ~ service) daemon pariteetti parity pariteettimuisti, muisti joka havaitsee yhden bitin virheen muistisanassa parity RAM peruskokoonpano base system polkunimi, tiedoston nimi jossa mukana hakemistot juurihakemistosta lähtien, esimerkiksi /etc/apt/sources.list [filename] pathname postilista mailing list PPP, Point to Point Protocol, suunnilleen TCP/IP yhteys sarjaportista PPP prosessi process prosessoriarkkitehtuuri architecture ps/2 -hiiri ps/2 mouse purkaa unpack päivittää upgrade pääjakelu main distribution pääkäynnistyslohko master boot record pääkäynnistyslohko MBR pääkäyttäjä root pääkäyttäjän oikeudet root privileges rajapinta interface riippuvuus dependency rinnakkaisportti, kirjoitinportti parallel port ristikkomerkki # rivinvaihtonäppäin enter roskaposti spam ruutunäyttö full screen ryhmä group ryhmälähetys, monilähetys multicast räätälöity custom sanaväli, välilyönti space sarjahiiri serial mouse sarkain tab selain web browser siirros port siirtää port siltaaja jumper block siltaus jumpering siltaus, jumpperi jumper sivuttaja pager sivutus, MMU siirtää muistisivuja levylle kun käyttömuisti täyttyy paging soittoyhteys dialup connection sulautettu embedded suljettu laitteisto(arkkitehtuuri) closed hardware suljettu vika, vika joka on ilmoitettu ja korjattu closed bug suojattu (patentilla, tekijänoikeudella tai muuten) proprietary suoritettava ohjelma executable suoritin processor Symmetric MultiProcessor, symmetrinen moniprosessori, tietokone jossa on useita samanlaisia prosessoreita ja niitä pystytään ajamaan samanaikaisesti SMP syöte input sähkönsäästötoiminnot APM taksamerkki, 'kissanhäntä', 'miuku', at-merkki @ taltio, media (levy, CD, nauha tms.) media tarkistussumma checksum tavu byte tehdä uudelleenkäynnistys, uudelleenkäynnistys reboot teksturi, editori editor teksturi, muokkausohjelma text editor tiedostojärjestelmä file system tiedostonimi, ilman hakemistojen nimiä [pathname] filename tiedostopalvelimen kopio, peili (esimerkiksi ftp://sunsite.tut.fi/debian on ftp://ftp.debian.org:n peili) mirror tietokonelaitteisto system tilannevedos snapshot tilde, aaltoviiva ~ toimintatila mode toinen ohjain secondary interface, ATAPI (IDE) troijalainen, Troijan hevonen, ohjelma johon on kätketty yleensä vahinkoa tekevä toiminto trojan horse tuetut laitteet supported hardware tulostin printer turmella, filesystem got corrupted = tiedostojärjestelmä turmeltui corrupt tutkia laitteistoa probe hardware tutkia laitteistoa, tunnustella, "haistella" auto-probing tyhjennä välimuisti flush the cache tyhjämerkki space character työasema desktop machine tämä asennusohje this document törmätä (?), olla ristiriidassa conflict valintaikkuna dialog box valmisosa, lisäosa plugin vapaa ohjelma free software vapaa ohjelma open source software varjomuisti shadow RAM varjosalasana shadow password varmuuskopio backup verkkoadapteri, network interface card NIC verkkoaluenimi domain name verkkoasennus network installation verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network card verkkokortti, LAN-kortti (NIC) network interface card verkkoyhteys network connection verkon osoite network address verkon peitto netmask vierittää scroll vierityspalkki, hissipalkki scroll bar vikailmoitus bug report vinoviiva, kauttaviiva / virheellinen konekäsky illegal instruction virusten torjunta virus protection välimuisti cache välinäppäin space bar Wide Area Network WAN www world wide web www www X Window X Window ydin kernel yhdyskäytävä gateway yhdysmerkki, välimerkki, väliviiva - yleinen ("generic SCSI support" ~ "yleinen SCSI-tuki"), perus-, sukulainen ("generic NE2100 card" ~ "NE2100 kortin sukulaisia") generic ylläpitäjä, pääkäyttäjä administrator ytimen binäärikuva kernel image [APM] Advanced Power Management [X Window] X [X Window] X11 ------------------------------------------------------------------------------- Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen Alpha-arkkitehtuurille Bruce Perens Sven Rudolph Igor Grobman James Treacy Adam Di Carlo Suomentanut Tapio Lehtonen Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho Suomentanut Tommi Vainikainen Suomentanut Panu Hällfors versio 2.2.27, 14.10.2001