[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ 7 ] [ 8 ] [ 9 ] [ 10 ] [ 11 ] [ A ] [ B ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen Intel x86-arkkitehtuurille
Luku 2 - Laitteistovaatimukset


Tässä luvussa kuvataan Debianin laitteistovaatimukset ja kerrotaan, missä on lisätietoja GNU:n ja Linuxin tukemista laitteista.


2.1 Tuetut laitteet

Debian ei aseta lisärajoituksia laitteiston suhteen sen lisäksi mitä Linux-ydin ja GNU-työkalut vaativat. Tästä syystä Debianille kelpaavat kaikki prosessoriarkkitehtuurit ja laitealustat joille Linux ydin, libc, gcc, jne. on siirretty ja joille Debian-siirros on olemassa.

Käynnistyslevykkeissä on kuitenkin rajoituksia myös tuetuilla laitteistoilla. Kaikkia Linuxin tukemia laitteistoalustoja ei välttämättä tueta käynnistyslevykkeillä. Tällöin voidaan joutua tekemään räätälöity käynnistyslevyke (kts. Pelastuslevykkeen ytimen vaihtaminen, Kohta 9.3) tai asentamaan verkon kautta.

Kaikkien tuettujen Intel x86-laitteistokokoonpanojen luettelemisen sijaan tässä osassa keskitytään yleisiin tietoihin ja antamaan viitteitä lisätietoihin.


2.1.1 Tuetut prosessoriarkkitehtuurit

Debian 2.2 tukee kuutta prosessoriarkkitehtuuria: Intel x86 -pohjaiset prosessorit; Motorola 680x0 koneet kuten Atari, Amiga ja Macintosh; DEC Alpha -laitteet; Sun SPARC -laitteet; ARM ja StrongARM -laitteet ja muutamat IBM/Motorolan PowerPC -laitteet sisältäen CHRP, PowerMac ja PRep -laitteet. Näihin viitataan nimillä i386, m68k, alpha, sparc, arm ja powerpc.

Tässä käsikirjassa kuvataan asennus i386-prosessoriarkkitehtuurille. Käsikirjasta on erilliset versiot muille arkkitehtuureille. Käsikirjat löydät Debian-siirrokset-sivulta.


2.1.2 Prosessori, emolevy ja näytönohjain

Kaikki tiedot tuetuista oheislaitteista löytyvät Linux Hardware Compatability HOWTO:sta. Tässä luvussa käsitellään perusasiat vain pääpiirteissään.


2.1.2.1 Prosessorit

Melkein kaikki x86-pohjaiset prosessorit ovat tuettuja, mukaanlukien AMD:n ja Cyrixin prosesorit. Myös uudet Athlon, K6-2 ja K6-3 ovat tuettuja. Linux kuitenkaan ei toimi 286 tai vanhemmilla prosessoreilla.


2.1.2.2 Laiteväylä

Laiteväylä on emolevyn osa, jonka avulla prosessori kommunikoi oheislaitteiden kuten massamuistien kanssa. Tietokoneesi tulee käyttää ISA, EISA, PCI, Mikrokanava (Micro Channel Architecture, MCA, käytössä IBM:n PS/2 koneissa) tai VESA-paikallisväylää (VLB, joskus nimellä VL-väylä).


2.1.2.3 Näytönohjain

Konsolipäätteenä on parasta käyttää VGA-yhteensopivaa näytönohjainta. Käytännössä kaikki uudet näytönohjaimet ovat VGA-yhteensopivia. Ikivanhojen standardien kuten CGA, MDA tai HGA pitäisi myös toimia, olettaen ettet tarvitse X11[3]-tukea. X11:ta ei käytetä tässä dokumentissa kuvatun asennuksen aikana.

Debianin graafisessa tilassa tukemat näytönohjaimet määrää XFree86:n X11-ohjelmisto. Uudemmat AGP näytönohjaimien väylät ovat itse asiassa PCI-määrittelyn muunnelmia, ja useimmat AGP-näytönohjaimet toimivat XFree86:n kanssa. Yksityiskohtaista tietoa tuetuista laiteväylistä, näytönohjainkorteista, näytöistä ja osoitinlaitteista (hiiri yms.) löytyy osoitteesta http://www.xfree86.org/. Debianin 2.2-julkaisun mukana tulee X11-järjestelmän versio 3.3.6.


2.1.2.4 Kannettavat tietokoneet

Debian tukee myös kannettavia tietokoneita. Kannettavat tietokoneet ovat usein erikoisrakenteisia tai käyttävät komponentteja joiden ohjelmointirajapinta ei ole julkista tietoa. Tietoa kannettavien tietokoneiden toimivuudesta GNU/Linuxissa löydät Linux-kannettavien sivustosta.


2.1.3 Monisuoritinjärjestelmät

Tämä arkkitehtuuri tukee usean suorittimen käyttöä. Monisuoritinjärjestelmää kutsutaan usen termeillä "symmetrinen moniprosessointi", "symmetric multi-processing" ja SMP. Debianin 2.2-julkaisun asennus-ydin ei kuitenkaan tue monisuoritinjärjestelmää, mutta se ei estä asentamista; ydin käyttää yksinkertaisesti vain ensimmäistä prosessoria.

Jotta monisuoritinjärjestelmästä voidaan hyötyä, on Debianin vakioydin korvattava. Ytimen korvaamisesta on tietoa ohjeessa Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.5. Tätä kirjoitettaessa (ytimen versiossa 2.2.19) SMP:n ottaminen käyttöön tapahtuu valitsemalla ytimen asetuksissa ryhmästä "General" kohta "symmetrict multi-processing". Jos käännät ohjelmia monisuoritinjärjestelmässä, tutustu -j -valintaan make(1)-ohjelman manuaalisivulla.


2.2 Asennusmedia

Debian voidaan asentaa neljältä eri asennustaltiolta: levykkeeltä, CD-levyltä, paikalliselta levyosiolta tai verkosta. Jopa saman Debian-asennuksen eri vaiheet voivat käyttää eri taltiota. Asiaa käsitellään tarkemmin ohjeessa Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5.

Asennus levykkeeltä on yleinen mutta harvoin paras vaihtoehto. Usein joudut käynnistämään asennuksen Rescue Floppy-levykkeeltä. Asennukseen tarvitaan normaali 1,44 megatavun, 3,5 tuuman levykeasema. Asennukseen on saatavilla myös 5,25 tuuman asennuslevykkeet (1,2 kilotavua)

Joillain laitealustoilla tuetaan CD-levyltä asentamista. Jos tietokoneesi osaa käynnistyä CD-levyltä, voidaan asennus tehdä täysin ilman levykkeitä. Vaikka CD-levyltä ei voitaisikaan käynnistää asennusta, niin CD-levyä voidaan käyttää asennusmediana kunhan tietokone on käynnistetty muulla tavoin. (kts. Installing from a CD-ROM, Kohta 6.3)

Debianissa sekä SCSI- että IDE/ATAPI -CD-asemat ovat tuettuja. Lisäksi käynnistyslevykkeet tukevat kaikkia Linuxin tukemia epästandardeja CD-aseman liitäntöjä (kuten Mitsumi ja Matsushita). Nämä CD-asemat saattavat vaatia erityisiä käynnistysparametreja tai muita virityksiä toimiakseen, ja käynnistys epästandardeja liitäntöjä käyttäviltä CD-asemilta tuskin onnistuu. Linux CD-ROM HOWTO sisältää yksityiskohtaista tietoa CD:tten käytöstä Linuxissa.

Jos kiintolevylläsi on Debian-asennukselle varattujen osioiden lisäksi ylimääräistä tilaa, asennus paikalliselta levyltä on hyvä vaihtoehto. Joillain laitteistoalustoilla on olemassa aivan omia asennusmenetelmiä, esimerkiksi asennuksen käynnistys AmigaOS:stä, TOS:stä tai MacOS:stä.

Viimeinen vaihtoehto on verkkoasennus. Voit asentaa järjestelmän HTTP- tai NFS-protokollan kautta. Levytön asennus, jossa kaikki paikalliset levyosiot liitetään verkosta, on mahdollinen jos tietokoneessasi on ainakin 16 megatavua muistia. Kun peruskokoonpano on asennettu, voidaan loput järjestelmästä asentaa millä tahansa verkkoyhteydellä (mukaanlukien PPP) FTP-, HTTP- tai NFS-protokollan avulla.

Täydet kuvaukset asennustavoista ja hyödyllisiä vihjeita parhaan asennustavan valintaan löytyy ohjeesta Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5. Jatka kuitenkin lukemista varmistuaksesi että laite, jolta aiot käynnistää ja asentaa, on tuettu Debianin asennusohjelmistossa.


2.2.1 Tuetut massamuistit

Käynnistyslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmän ydin on suunniteltu toimimaan mahdollisimman monessa erilaisessa tietokonejärjestelmässä. Tämä myös kasvattaa ytimen kokoa useilla laiteajureilla joita ei koskaan käytetä, mutta mahdollisimman monen laitteen tukeminen on kuitenkin toivottavaa jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin. (Ohjeesta Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.5 löydät neuvoja oman ytimen tekemiseen.)

Yleisesti ottaen Debianin asennusohjelmisto tukee levykkeitä, IDE-levyjä, IDE-levykkeitä, rinnakkaisporttiin kytkettäviä IDE-laitteita, SCSI-ohjaimia ja -levyjä. Tuettuihin tiedostojärjestelmiin kuuluvat mm. MINIX, FAT, Win-32 FAT laajennus (VFAT). (Huomaa että NTFS ei ole tuettu asennusohjelmassa, mutta valmiiksi asennettuun Debian GNU/Linux-järjestelmään voi lisätä NTFS-tuen, lisätietoja oppaassa Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.5.)

Tuettujen laitteiden luettelemisen sijasta on paljon helpompaa luetella ne Linuxin tukeman laitteet joita Debianin käynnistys ei tue.

"AT"-kiintolevyohjainta emuloivat ohjaimet ovat tuettuja. Näiden nimistä löytyy usein MFM, RLL, IDE tai ATA. Hyvin vanhat 8-bittiset kiintolevyohjaimet, joita käytettiin IBM XT -mallissa ovat tuettuja vain modulina. Useiden laitevalmistajien SCSI-levyohjaimet ovat tuettuja. Lisää yksityiskohtia löydät Linux Hardware Compatibility HOWTO:sta.

IDE SCSI -levyjä ja eräitä SCSI-ohjaimia ei ole tuettu, mukaanlukien


2.3 Vaadittu keskusmuistin ja levytilan määrä

Asennus vaatii keskusmuistia vähintään 12MB ja kiintolevytilaa vähintään 64MB. Jos haluat asentaa kohtuullisen määrän ohjelmia, mukaanlukien X Window -järjestelmä, levytilaa tarvitaan vähintään 300 Mt. Lähes kaiken kattavaan asennukseen tarvitaan noin 800 Mt. Asennettaessa kaikki mitä Debian-jakelupaketissa on tilaa tarvitaan luultavasti noin 2 Mt, mutta kaiken asentaminen ei ole järkevää koska osa ohjelmapaketeista on ristiriidassa keskenään.


2.4 Oheislaitteet ja muu laitteisto

Linux tukee laajaa valikoimaa oheislaitteita kuten hiiriä, tulostimia, kuvanlukijoita, modeemeita, verkkokortteja, PCMCIA-laitteita jne. Mitään näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmän asennusvaiheessa. Tässä osassa on tietoa laitteista joita asennusohjelma nimenomaan ei tue, vaikka ne saattavatkin olla tuettuja Linuxissa. Jälleen tietoa laitteistotuesta saat Linux Hardware Compatibility HOWTO:sta, josta käy ilmi tukeeko Linux käytössäsi olevaa nimenomaista laitteistoa.

Debianin asennuslevykkeet eivät tue joitakin verkkokortteja (mutta räätälöity Linux-ydin osaa käyttää niitä), esimerkiksi AX.25 -kortit ja protokollat; 3Com Etherlink Plus (3c505) ja EtherLink16 (3c507); NI5210 kortit; NE2100 -kortin sukulaiset, NI6510 ja NI16510 EtherBlaster -kortit; SEEQ 8005 -kortit; Schneider & Koch G16 -kortit; Ansel Communications EISA 3200; ja Zenith Z-Note sisäänrakennettu verkkokortti. Mikrokanavan (MCA) verkkokortteja eivät Debianin omat asennuslevykkeet tue, mutta epäviralliset asennuslevykkeet ovat saatavilla Linux on MCA disk images-sivuilta. Keskustelua Linuxista mikrokanavakoneilla käydään keskustelujärjestelmässä. FDDI-verkkoja ja -protokollia eivät asennuslevykkeet myöskään tue.

ISDN:n kohdalla saksalaisen 1TR6:n D-kanavaprotokolla ei ole tuettu; Käynnistyslevykkeet eivät myöskään tue Spellcaster BRI ISDN -kortteja.

Äänikortteja ei tueta oletusarvoisesti, mutta halutessasi voit käyttää omaa ydintä. Katso Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.5.


2.5 Laitteiden ostaminen erityisesti GNU/Linuxia varten

Nykyään on useat laitteistotoimittajat myyvät tietokoneita joihin on esiasennettu Debian tai muu GNU/Linux-jakelu. Esiasennuksesta voi joutua maksamaan, mutta ainakin voit olla varma että GNU/Linux tukee laitteistoa hyvin. Jos joudut ostamaan tietokoneen jossa on Windows mukana, tutustu huolellisesti ohjelmiston käyttöoikeuksiin; saattaa olla mahdollista kieltäytyä käyttöoikeudesta ja saada hinta hyvitettyä. Tarkempia yksityiskohtia löydät asiaa käsittelevästä artikkelista.

Vaikka ostaisitkin tietokonelaitteiston jossa on Linux mukana, tai jopa käytetyn laitteisto, on silti tärkeä tarkistaa että Linuxin ydin tukee laitteistoa. Tarkista, onko laitteistosi mainittu yllä olevissa viitteissä. Ilmoita myyjälle (jos sellainen on) olevasi ostamassa Linux-järjestelmää. Hanki laitteita Linuxia tukevilta laitevalmistajilta.


2.5.1 Vältä suojattuja tai suljettuja laitteita

Jotkut oheislaitteiden valmistajat yksinkertaisesti eivät kerro meille miten heidän laitteilleen tehdään laiteajureita. Toiset eivät anna dokumentaatiota käyttöömme ilman salassapitosopimusta, joka estäisi meitä levittämästä Linuxin lähdekoodia. Eräs esimerkki on IBM:n kannettavien tietokoneiden DSP-äänilaite viime aikoina julkistetuissa ThinkPad malleissa - joissain näissä malleista äänilaite on modeemin yhteydessä. Toinen esimerkki on vanhempien Macintosh-mallistojen suojattu laitteisto.

Koska kehittäjien ei ole sallittu tutustua suljettujen laitteiden dokumentaatioon, ne yksinkertaisesti eivät toimi Linuxissa. Voit olla avuksi tässä pyytämällä suljettujen laitteiden valmistajilta dokumentaation julkistamista. Mikäli riittävän moni pyytää, he huomaavat vapaita ohjelmia käyttävän yhteisön olevan tärkeä markkina.


2.5.2 Vain Windowsille tarkoitetut laitteet

Ainoastaan Windowsissa toimivien modeemien ja kirjoittimien yleistyminen on ikävä kehityssuunta. Joissain tapauksissa laitteet on suunniteltu erityisesti toimimaan Microsoft Windows -käyttöjärjestelmän alaisuudessa, tunnisteena "WinModem" tai "Made especially for Windows-based computers". Toteutustapana on poistaa laitteen sulautettu prosessori ja siirtää sen tehtävät Windowsin laiteajurille, joka käyttää tietokoneen prosessoria. Näin saadaan laite halvemmaksi, mutta säästö ei useinkaan näy myyntihinnassa ja tällainen laite saattaa olla kalliimpikin kuin vastaava laite jossa sulautettu prosessori on tallella.

Vain Windowsissa toimivia laitteita pitäisi välttää kahdesta syystä. Ensinnäkin laitevalmistajat eivät yleensä tarjoa resursseja Linux-laiteohjainten ohjelmoimiseen. Yleensä laite ja sen ohjelmointirajapinta ovat suojattuja eikä dokumentaatiota ole saatavilla ilman salassapitosopimusta, jos ollenkaan. Tämä estää dokumentaation käytön vapaissa ohjelmissa, koska vapaiden ohjelmien kirjoittajat julkistavat ohjelmiensa lähdekoodin. Toinen syy on laitteesta poistetun sulautetun prosessorin kuorman siirtyminen käyttöjärjestelmälle. Tällöin tietokoneen prosessorin tehoa, usein reaaliaikaisten prosessien etuoikeudella, käytetään sulautetun prosessorin työn tekemiseen. Tämä on kaikki pois omien ohjelmiesi saamasta prosessoritehosta. Koska tavallinen Windows-käyttäjä ei käytä moniajoa yhtä paljon kuin Linux-käyttäjä, laitevalmistajat toivovat ettei Windows-käyttäjä lainkaan huomaa laitteensa aiheuttamaa prosessorikuormaa. Jokaisen moniajokäyttöjärjestelmän, myös Windows 95:n tai NT:n, suorituskyky kuitenkin kärsii kun laitevalmistajat pihtaavat laitteidensä sulautetun prosessorin tehosta.

Voit auttaa rohkaisemalla näitä valmistajia julkaisemaan dokumentaation ja muut resurssit joita tarvitaan heidän laitteidensa ohjelmointiin, mutta parasta on yksinkertaisesti välttää tämänkaltaisia laitteita kunnes Linux Hardware Compatibility HOWTO ilmoittaa niiden toimivan.


2.5.3 Näennäinen pariteettimuisti

Tiedustellessasi tietokonemyymälästä pariteettimuistia saat luultavasti näennäispariteettimuistia oikean pariteettimuistin sijasta. Näennäispariteetti-SIMM:it voi usein (mutta ei aina) tunnistaa, koska niissä pariteetittomaan SIMM:iin verrattuna ylimääräinen muistipiiri on pienempi kuin muut. Näennäispariteettimuistit toimivat täsmälleen kuten tavallinen muisti. Ne eivät pysty ilmaisemaan yhden bitin muistivirheitä kuten oikea pariteettimuisti käytettynä emolevyssä jossa pariteettitarkistusta käytetään. Älä koskaan maksa näennäispariteettimuistista enempää kuin tavallisesta. Joutunet maksamaan hieman enemmän oikeasta pariteettimuistista, koska tällöin ostat yhden ylimääräisen bitin jokaista kahdeksaa muistibittiä kohti.

Lisätietoa Intel x86-arkkitehtuurin keskusmuistista ja ohjeita muistin ostamiseen PC Hardware FAQ -ohjeesta.


[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ 7 ] [ 8 ] [ 9 ] [ 10 ] [ 11 ] [ A ] [ B ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen Intel x86-arkkitehtuurille

versio 2.2.27, 14.10.2001
Bruce Perens
Sven Rudolph
Igor Grobman
James Treacy
Adam Di Carlo
Suomentanut Tapio Lehtonen tapio.lehtonen@iki.fi
Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho ajk@debian.org
Suomentanut Tommi Vainikainen thv+debian@iki.fi
Suomentanut Panu Hällfors panupa@iki.fi