[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ 7 ] [ 8 ] [ 9 ] [ 10 ] [ 11 ] [ A ] [ B ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen Intel x86-arkkitehtuurille
Luku 3 - Ennen asennuksen aloittamista


3.1 Varmuuskopio

Ennen kuin aloitat, varmistathan, että kaikista nykyjärjestelmäsi tiedostoista on otettu varmuuskopio. Asennusohjelma saattaa pyyhkiä pois kaiken tiedon kiintolevyltä! Asennuksessa käytetyt ohjelmat ovat sangen luotettavia ja useimpia on käytetty vuosia; tästä huolimatta virheliike saattaa tulla kalliiksi. Vaikka varmuuskopio onkin olemassa, kannattaa olla varovainen ja harkita, mitä vastaa ja tekee. Kahden minuutin harkinta voi säästää tuntikausien turhan työn.

Vaikka olisitkin asentamassa monikäynnistysjärjestelmää, pidä huoli siitä, että että käsilläsi on muidenkin asennettujen käyttöjärjestelmien jakelutaltiot. Erityisesti jos osioit uudelleen käynnistyslevyn, saatat joutua asentamaan uudelleen käyttöjärjestelmän latausohjelman, tai jopa joissain tapauksissa (kuten Macintosh) koko käyttöjärjestelmän.


3.2 Tarvittavia tietoja

Tämän ohjeen lisäksi tarvitset cfdisk-manuaalisivun, fdisk-manuaalisivun, dselect-tutoriaalin sekä oppaan Linux Hardware Compatibility HOWTO.

Mikäli tietokoneesi on kytkettynä tietoverkkoon kiinteästi 24 tuntia vuorokaudessa (esim. Ethernetillä tai vastaavalla — ei PPP:llä), pitää sinun kysyä verkon ylläpitäjältä seuraavat tiedot:

Jos tietokoneen ainoa verkkoyhteys toimii PPP:tä tai vastaavaa soittoyhteyttä käyttävän sarjaväylän kautta, ei peruskokoonpanoa todennäköisesti asenneta verkosta. Tällöin verkkoasetuksista ei tarvitse välittää, ennen kuin järjestelmä on asennettu valmiiksi. Ks. kohta PPP:n käyttöönotto, Kohta 7.24 alla PPP:n asettamiseksi Debianissa.


3.3 Ennen asennusta tehtävät laitteisto- ja käyttöjärjestelmäasetukset

Joskus järjestelmää täytyy hieman virittää ennen asennusta. x86-koneet ovat erityisen ikäviä tässä suhteessa; muiden arkkitehtuurien asennusta edeltävät asetukset ovat huomattavasti yksinkertaisempia.

Tämä osa käy läpi asennusta edeltävät laitteistosäädöt, jos sellaisia nyt yleensä tarvitaan ollenkaan, ennen Debianin asennusta. Yleensä tämä tarkoittaa laiteohjelmiston asetusten tarkistamista ja mahdollista muuttamista. "Laiteohjelmisto" eli "firmware" on laitteistoon sulautettu ohjelmisto; sen tärkein tehtävä on huolehtia laitteen käynnistyksestä juuri sen jälkeen, kun virta on kytketty päälle.


3.3.1 BIOS-asetusten muuttaminen

BIOS toteuttaa käynnistyksen perustoiminnot. Niiden avulla käyttöjärjestelmä pääsee käyttämään laitteistoa. Tietokoneessa on yleensä BIOS-asetusvalikko, jota käytetään BIOSin säätämiseen. Ennen asennusta täytyy varmistua siitä, että BIOS on asetettu oikein. Jos tätä ei tehdä, voi seurauksena olla myöhemmin laitteiston säännölliset kaatumiset tai se, että Debiania ei voi lainkaan asentaa.

Loput tästä osasta on noudettu oppaasta PC Hardware FAQ vastauksena kysymykseen: "Miten CMOS-asetusvalikkoon pääsee?" Se, miten BIOSin (eli "CMOS":in) asetusvalikkoon pääsee, riippuu pitkälti BIOS-ohjelmiston tekijästä:

[burnesa@cat.com (Shaun Burnet)]

AMI BIOS
Del-näppäin POST (power on self test, virran päälle kytkemisen jälkeinen testi)-vaiheen yhteydessä
Award BIOS
Ctrl-Alt-Esc, tai Del-näppäin POSTin yhteydessä
DTK BIOS
Esc-näppäin POSTin yhteydessä
IBM PS/2 BIOS
Ctrl-Alt-Ins Ctrl-Alt-Del -näppäinyhdistelmän jälkeen
Phoenix BIOS
Ctrl-Alt-Esc tai Ctrl-Alt-S

[mike@pencom.com (Mike Heath)] Joillain 386-koneilla ei ole CMOS-asetusvalikkoa BIOSissa. Ne vaativat CMOS-asetusohjelman taltiolla. Jos koneelle ei ole asennus- tai diagnostiikkalevykettä, voi kokeilla jotain shareware- tai vapaaohjelmaa. Kannattaa katsoa hakemistosta ftp://ftp.simtelnet.net/pub/simtelnet/msdos/.


3.3.2 Käynnistyslaitteen valinta

Monissa BIOS-asetusvalikoissa on mahdollista valita laite, jolta järjestelmän käynnistys tapahtuu. Aseta tämä etsimään ensin käynnistyskelpoista käyttöjärjestelmää A:lta (ensimmäinen levykeasema), sitten valinnaisesti ensimmäiseltä CD-ROM -laitteelta (mahdollisesti nimellä D: tai E:) ja lopuksi C:ltä (ensimmäinen kiintolevy). Tällä asetuksella voi käynnistää joko levykkeeltä tai rompulta, jotka ovat kaksi tavallisinta käynnistystaltiota Debianin asennukseen.

Jos koneessasi on tuore SCSI-ohjain ja CD-ROM -asema liitettynä siihen, voinet käynnistää rompulta. Asetat vain rompulta käynnistyksen päälle ohjaimesi SCSI-BIOSissa. Lisäksi sinun täytyy myös voida käynnistää levykkeeltä. Tämä taas asetetaan PC-BIOSissa.

Mikäli tietokone ei käynnisty suoraan rompulta, tai et vain saa sitä toimimaan, älä masennu. Voit käynnistää asennusohjelman komentotiedostolla E:\install\boot.bat DOSista käsin (korvaa E: sillä kirjaimella, minkä DOS varaa romppuasemallenne). Ks. tarkemmin kappaleesta Installing from a CD-ROM, Kohta 6.3 alla.

Kannattaa huomata, että jos asennat FAT (DOS) -osiolta, et tarvitse levykkeitä lainkaan. Ks. lisätietoja tästä asennustavasta kappaleesta Booting from a DOS partition, Kohta 6.3.1 alla.


3.3.3 CD-ROM-asetukset

Joissakin BIOSeissa (kuten Awardin BIOSissa) voit asettaa CD:n nopeuden automaattiseksi. Tätä kannattaa välttää ja käyttää sen sijaan hitainta nopeutta. Jos saat seek failed -virheilmoitukset, tämä asetus voi ratkaista ongelmasi.


3.3.4 Extended tai Expanded -muisti

Mikäli tietokoneessasi on sekä extended- että expanded-muistia, säädä extended-muistin määrä mahdollisimman suureksi ja expanded-muistin mahdollisimman pieneksi. Linux tarvitsee extended-muistia eikä voi käyttää expanded-muistia.


3.3.5 Virussuojaus

Kytke kaikki koneesi BIOSin tarjoamat virusvaroitusominaisuudet pois päältä. Jos koneessa on virussuojauslisäkortti tai jokin muu erityislaite, varmistu siitä, että se on pois päältä tai poistettu kokonaan laitteistostasi, kun ajat GNU/Linuxia. Nämä laitteet eivät ole yhteensopivia GNU/Linuxin kanssa; sitäpaitsi tiedostojärjestelmän pääsyoikeuksien ja Linux-ytimen muistinsuojauksen vuoksi virukset ovat lähes tuntemattomia.[4]


3.3.6 Varjomuisti (Shadow RAM)

Emolevyllä saattaa olla mahdollista määritellä varjomuistia (shadow RAM) tai BIOS-välimuistia. Asetuksina on "Video BIOS Shadow", "C800-CBFF Shadow", jne. Ota pois päältä kaikki varjomuisti. Varjomuistia käytetään nopeuttamaan emolevyn lukumuistin (ROM) ja joidenkin ohjainkorttien muistin saantia. Linux ei käytä näitä lukumuisteja käynnistyttyään, koska Linuxilla on nopeampi 32-bittinen ohjelmisto lukumuistissa olevien 16-bittisten ohjelmien tilalle. Varjomuistin ottaminen pois päältä voi vapauttaa osan siitä ohjelmien käytettäväksi tavallisena muistina. Varjomuistin päälle jättäminen saattaa haitata oheislaitteiden käyttöä Linuxissa.


3.3.7 Advanced Power Management -virransäästötoiminnot

Jos emolevyllä on virransäästötoimintoja, Advanced Power Management (APM), säädä ne siten, että APM hallitsee niitä. Kytke pois päältä nukahtamis(doze)-, valmius(standby)-, nukutus(suspend)-, torkku(nap)- ja nukkumistila (sleep) sekä kiintolevyn sammutuksen ajastin. Linux pystyy huolehtimaan kaikkien näiden tilojen hallinnasta ja kykenee hallitsemaan virransäästöä paremmin kuin BIOS. Asennuslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmäydin ei kuitenkaan käytä APM:ää, koska meille on ilmoitettu yhdestä sylikoneesta, joka kaatuu Linuxin APM-ajuria asetettaessa. Sen jälkeen, kun olet asentanut Linuxin, voit tehdä räätälöidyn version Linux-ytimestä; ks. Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.5 ohjeita varten.


3.3.8 Turbonappula

Monessa koneessa on turbonappula, joka säätää prosessorin nopeutta. Valitse suurimman nopeuden asetus. Jos BIOSinne sallii ottaa turbonappulan ohjelmallisen hallinnan (tai prosessorinopeuden hallinnan) pois päältä, tee se ja lukitse järjestelmä suurimpaan nopeuteen. Olemme saaneet yhden ilmoituksen järjestelmästä, jossa Linux tunnistaessaan oheislaitteita saattaa vahingossa tärpätä ohjelmallisesti turbonappulan asetusta.


3.3.9 Suorittimen ylikellotus

Moni on yrittänyt mm. käyttää 90 MHz:n suoritintaan 100 MHz:n taajuudella. Joskus se onnistuu, mutta on lämpötilalle ja muille tekijöille herkkää, ja saattaa jopa vahingoittaa konetta. Eräs tämän dokumentin laatijoista ylikellotti konettaan vuoden ajan, ja sitten lopulta kone rupesi odottamatta antamaan keskeytyksiä gcc-ohjelmalle hänen kääntäessään käyttöjärjestelmän ydintä. Kun keskusyksikön taajuus säädettiin takaisin nimellisarvoon, ongelma katosi.


3.3.10 Huonot muistipiirit

gcc-kääntäjä nääntyy yleensä ensimmäisenä huonoihin muistipiireihin (tai muihin satunnaisesti tietoa muuttaviin laiteongelmiin). Tämä johtuu siitä, että kääntäjä rakentaa valtavia tietorakenteita ja käy niitä läpi toistuvasti. Virhe näissä tietorakenteissa saa sen suorittamaan kelvottoman käskyn tai viittaamaan olemattomaan osoitteeseen. Tämän oireena gcc keskeytyy "unexpected signal" -virheeseen.

Parhaimmat emolevyt tukevat pariteettimuistia ja ilmoittavat, jos muistissa on yhden bitin virhe. Valitettavasti niillä ei ole keinoa korjata virhettä, joten laitteisto kaatuu yleensä heti sen jälkeen, kun huonosta muistista on ilmoitettu. On kuitenkin parempi, että huonosta muistista saadaan ilmoitus muistiin hiljaa kertyvien virheiden sijaan. Niinpä parhaissa koneissa onkin emolevy, joka tukee pariteettia ja oikeita pariteettimuistipiirejä; ks. Näennäinen pariteettimuisti, Kohta 2.5.3.

Jos koneessa on oikeaa pariteettimuistia, ja emolevy pystyy käsittelemään sitä, varmistu siitä, että BIOSin asetukset, jotka mahdollistavat emolevyn tekemät muistivirhekeskeytykset, ovat päällä.


3.3.11 Cyrix-prosessorit ja levykevirheet

Moni Cyrix-prosessorin käyttäjä on joutunut ottamaan koneensa välimuistin pois päältä asennuksen ajaksi, koska muuten tulee levykevirheitä. Jos sinun täytyy menetellä näin, varmistu siitä, että asetat välimuistin taas päälle asennuksen jälkeen. Kone toimii huomattavasti hitaammin ilman välimuistia.

Emme pidä tätä välttämättä Cyrix-prosessorin vikana. Kyseessä voi olla jotain, jonka Linux voi kiertää. Jatkamme vian tutkimista. Tekniikasta kiinnostuneille: epäilemme välimuistin olevan määrittämättömässä tilassa vaihdettaessa 16-bittisestä 32-bittiseen toimintatilaan.


3.3.12 Sekalaisia varottavia BIOS-asetuksia

Jos koneesi BIOSissa on "15-16 MB Memory Hole" (muistireikä alueella 15-16 Mt) -asetus tai vastaava, ota se pois päältä. Linux odottaa löytävänsä muistia tästä kohdasta jos muistia on näin paljon.

Meille on ilmoitettu Intel Endeavor -emolevystä, jossa on asetus "LFB", "Linear Frame Buffer". Tälle on kaksi vaihtoehtoa: "Disabled" ja "1 Megabyte". Aseta se arvoon "1 Megabyte". Kun se oli asennossa ("Disabled"), asennuslevykettä ei pystytty lukemaan oikein, ja järjestelmä kaatui lopulta. Tätä kirjoittaessa emme vielä ymmärrä, mitä oikein tapahtuu tämän nimenomaisen laitteen yhteydessä — se vain toimii tällä asetuksella, ei ilman sitä.


3.3.13 Varottavia oheislaiteasetuksia

BIOS-asetusten lisäksi tarvinnee muuttaa joitain itse korttien asetuksia. Joillain korteilla on asetusvalikko, kun taas toiset luottavat siltauksiin (jumpers). Tämä asennusohje ei voi tarjota täydellistä tietoa jokaikisestä oheislaitteesta, mutta toivoo antavansa hyödyllisiä vihjeitä.

Jos jokin kortti sisältää "kiinnitettyä muistia" (mapped memory), muistialue tulisi varata jonnekin osoitteiden 0xA0000 ja 0xFFFFF (640 kilotavusta juuri ennen 1 megatavun rajaa) väliin, tai osoitteeseen, joka on vähintään 1 megatavu koneen kokonaismuistimäärän yli.


3.3.14 Enemmän kuin 64 Mt muistia

Linux-ydin ei pysty aina tunnistamaan muistin kokonaismäärää. Jos näin on asian laita, ks. kappale Käynnistysparametrien arvot, Kohta 6.1.


[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ 7 ] [ 8 ] [ 9 ] [ 10 ] [ 11 ] [ A ] [ B ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen Intel x86-arkkitehtuurille

versio 2.2.27, 14.10.2001
Bruce Perens
Sven Rudolph
Igor Grobman
James Treacy
Adam Di Carlo
Suomentanut Tapio Lehtonen tapio.lehtonen@iki.fi
Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho ajk@debian.org
Suomentanut Tommi Vainikainen thv+debian@iki.fi
Suomentanut Panu Hällfors panupa@iki.fi