[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ 7 ] [ 8 ] [ 9 ] [ 10 ] [ 11 ] [ A ] [ B ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen SPARC-arkkitehtuurille
Luku 2 - Laitteistovaatimukset


Tässä luvussa kuvataan Debianin laitteistovaatimukset ja kerrotaan, missä on lisätietoja GNU:n ja Linuxin tukemista laitteista.


2.1 Tuetut laitteet

Debian ei aseta lisärajoituksia laitteiston suhteen sen lisäksi mitä Linux-ydin ja GNU-työkalut vaativat. Tästä syystä Debianille kelpaavat kaikki prosessoriarkkitehtuurit ja laitealustat joille Linux ydin, libc, gcc, jne. on siirretty ja joille Debian-siirros on olemassa.

Käynnistyslevykkeissä on kuitenkin rajoituksia myös tuetuilla laitteistoilla. Kaikkia Linuxin tukemia laitteistoalustoja ei välttämättä tueta käynnistyslevykkeillä. Tällöin voidaan joutua tekemään räätälöity käynnistyslevyke (kts. Pelastuslevykkeen ytimen vaihtaminen, Kohta 9.3) tai asentamaan verkon kautta.

Kaikkien tuettujen SPARC-laitteistokokoonpanojen luettelemisen sijaan tässä osassa keskitytään yleisiin tietoihin ja antamaan viitteitä lisätietoihin.


2.1.1 Tuetut prosessoriarkkitehtuurit

Debian 2.2 tukee kuutta prosessoriarkkitehtuuria: Intel x86 -pohjaiset prosessorit; Motorola 680x0 koneet kuten Atari, Amiga ja Macintosh; DEC Alpha -laitteet; Sun SPARC -laitteet; ARM ja StrongARM -laitteet ja muutamat IBM/Motorolan PowerPC -laitteet sisältäen CHRP, PowerMac ja PRep -laitteet. Näihin viitataan nimillä i386, m68k, alpha, sparc, arm ja powerpc.

Tässä käsikirjassa kuvataan asennus sparc-prosessoriarkkitehtuurille. Käsikirjasta on erilliset versiot muille arkkitehtuureille. Käsikirjat löydät Debian-siirrokset-sivulta.


2.1.2 Prosessori, emolevy ja näytönohjain

Tällä hetkellä sparc-siirroksessa on tuettu useita Sparc-järjestelmiä. Yleisimmät Sparc-järjestelmien yleisimmät tunnisteet ovat sun4, sun4c, sun4m, sun4d ja sun4u. Nykyisin kovin vanhaa sun4-laitteistoa ei tueta, mutta muita järjestelmiä tuetaan. Sun4d:tä on testattu luetelluista vähiten, joten ytimen vakaudessa voi olla ongelmia. Sun4c ja Sun4m ovat yleisimmät vanhemmista Sparc-laitteistoista. Näistä Sun4c käsittää mm. SparcStation 1,1+,IPC,IPX -järjestelmät ja Sun4m SparcStation LX,5,10,20 -järjestelmät. UltraSPARC-luokan järjestelmät kuuluvat tunnisteen sun4u järjestelmiin. Näitä järjestelmiä tukee sun4u-asennusbinäärikuvasarja. Jotkut lueteltuihin joukkoihin kuuluvat järjestelmät eivät kuitenkaan ole tuettuja. AP1000 multicomputer ja Tadpole Sparcbook 1 -järjestelmät eivät ole tuettuja. Täydelliset tiedot löytyvät Linux for SPARCProcessors FAQ:sta.


2.1.3 Monisuoritinjärjestelmät

Tämä arkkitehtuuri tukee usean suorittimen käyttöä. Monisuoritinjärjestelmää kutsutaan usen termeillä "symmetrinen moniprosessointi", "symmetric multi-processing" ja SMP. Debianin 2.2-julkaisun asennus-ydin ei kuitenkaan tue monisuoritinjärjestelmää, mutta se ei estä asentamista; ydin käyttää yksinkertaisesti vain ensimmäistä prosessoria.

Jotta monisuoritinjärjestelmästä voidaan hyötyä, on Debianin vakioydin korvattava. Ytimen korvaamisesta on tietoa ohjeessa Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.4. Tätä kirjoitettaessa (ytimen versiossa 2.2.19pre11) SMP:n ottaminen käyttöön tapahtuu valitsemalla ytimen asetuksissa ryhmästä "General" kohta "symmetrict multi-processing". Jos käännät ohjelmia monisuoritinjärjestelmässä, tutustu -j -valintaan make(1)-ohjelman manuaalisivulla.


2.2 Asennusmedia

Debian voidaan asentaa neljältä eri asennustaltiolta: levykkeeltä, CD-levyltä, paikalliselta levyosiolta tai verkosta. Jopa saman Debian-asennuksen eri vaiheet voivat käyttää eri taltiota. Asiaa käsitellään tarkemmin ohjeessa Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5.

Asennus levykkeeltä on yleinen mutta harvoin paras vaihtoehto. Usein joudut käynnistämään asennuksen Rescue Floppy-levykkeeltä. Asennukseen tarvitaan normaali 1,44 megatavun, 3,5 tuuman levykeasema.

Joillain laitealustoilla tuetaan CD-levyltä asentamista. Jos tietokoneesi osaa käynnistyä CD-levyltä, voidaan asennus tehdä täysin ilman levykkeitä. Vaikka CD-levyltä ei voitaisikaan käynnistää asennusta, niin CD-levyä voidaan käyttää asennusmediana kunhan tietokone on käynnistetty muulla tavoin. (kts. Installing from a CD-ROM, Kohta 6.3)

Jos kiintolevylläsi on Debian-asennukselle varattujen osioiden lisäksi ylimääräistä tilaa, asennus paikalliselta levyltä on hyvä vaihtoehto. Joillain laitteistoalustoilla on olemassa aivan omia asennusmenetelmiä, esimerkiksi asennuksen käynnistys AmigaOS:stä, TOS:stä tai MacOS:stä. Asennus paikalliselta osiolta (eli SunOS UFS -siivulta) ei ole tällä hetkellä tuettu SPARC-alustalla.

Viimeinen vaihtoehto on verkkoasennus. Voit asentaa järjestelmän HTTP- tai NFS-protokollan kautta. Voit myös käynnistää laitteistosi verkosta käyttäen tftp-protokollaa. Levytön asennus, jossa kaikki paikalliset levyosiot liitetään verkosta, on mahdollinen jos tietokoneessasi on ainakin 16 megatavua muistia. Kun peruskokoonpano on asennettu, voidaan loput järjestelmästä asentaa millä tahansa verkkoyhteydellä (mukaanlukien PPP) FTP-, HTTP- tai NFS-protokollan avulla.

Täydet kuvaukset asennustavoista ja hyödyllisiä vihjeita parhaan asennustavan valintaan löytyy ohjeesta Debianin asennusvaihtoehdot, Luku 5. Jatka kuitenkin lukemista varmistuaksesi että laite, jolta aiot käynnistää ja asentaa, on tuettu Debianin asennusohjelmistossa.


2.2.1 Tuetut massamuistit

Käynnistyslevykkeillä oleva käyttöjärjestelmän ydin on suunniteltu toimimaan mahdollisimman monessa erilaisessa tietokonejärjestelmässä. Tämä myös kasvattaa ytimen kokoa useilla laiteajureilla joita ei koskaan käytetä, mutta mahdollisimman monen laitteen tukeminen on kuitenkin toivottavaa jotta Debian voitaisiin asentaa mahdollisimman monenlaisiin laitteisiin. (Ohjeesta Uuden ytimen kääntäminen, Kohta 8.4 löydät neuvoja oman ytimen tekemiseen.)

Asennus-ytimessä on tuki kaikille Linux-kernelin tukemille massamuistijärjestelmille. Oletusytimessä tuetaan seuraavia SCSI-ohjaimia:

Asennus tukee myös IDE-järjestelmiä (kuten UltraSPARC 5). Lisätietoja Linux-ytimen tukemista SPARC-laitteistoista Linux SPARC-suorittimilla UKK:sta.


2.3 Vaadittu keskusmuistin ja levytilan määrä

Asennus vaatii keskusmuistia vähintään 5MB ja kiintolevytilaa vähintään 64MB. Jos haluat asentaa kohtuullisen määrän ohjelmia, mukaanlukien X Window -järjestelmä, levytilaa tarvitaan vähintään 300 Mt. Lähes kaiken kattavaan asennukseen tarvitaan noin 800 Mt. Asennettaessa kaikki mitä Debian-jakelupaketissa on tilaa tarvitaan luultavasti noin 2 Mt, mutta kaiken asentaminen ei ole järkevää koska osa ohjelmapaketeista on ristiriidassa keskenään.


2.4 Oheislaitteet ja muu laitteisto

Linux tukee laajaa valikoimaa oheislaitteita kuten hiiriä, tulostimia, kuvanlukijoita, modeemeita, verkkokortteja, PCMCIA-laitteita jne. Mitään näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmän asennusvaiheessa. Tässä osassa on tietoa laitteista joita asennusohjelma nimenomaan ei tue, vaikka ne saattavatkin olla tuettuja Linuxissa.

Käynnistyvässä ytimessä on sisäänrakennettu tuki seuraaville verkkokorteille:

Seuraavia verkkokortteja tuetaan modulina. Ne voidaan ottaa käyttöön kun asennuksen ajurinlatausvaiheessa. OpenPROMin automatiikan avulla verkkokorteilta pitäisi pystyä myös käynnistämään tietokone.


2.5 Laitteiden ostaminen erityisesti GNU/Linuxia varten

Nykyään on useat laitteistotoimittajat myyvät tietokoneita joihin on esiasennettu Debian tai muu GNU/Linux-jakelu. Esiasennuksesta voi joutua maksamaan, mutta ainakin voit olla varma että GNU/Linux tukee laitteistoa hyvin.

Vaikka ostaisitkin tietokonelaitteiston jossa on Linux mukana, tai jopa käytetyn laitteisto, on silti tärkeä tarkistaa että Linuxin ydin tukee laitteistoa. Tarkista, onko laitteistosi mainittu yllä olevissa viitteissä. Ilmoita myyjälle (jos sellainen on) olevasi ostamassa Linux-järjestelmää. Hanki laitteita Linuxia tukevilta laitevalmistajilta.


2.5.1 Vältä suojattuja tai suljettuja laitteita

Jotkut oheislaitteiden valmistajat yksinkertaisesti eivät kerro meille miten heidän laitteilleen tehdään laiteajureita. Toiset eivät anna dokumentaatiota käyttöömme ilman salassapitosopimusta, joka estäisi meitä levittämästä Linuxin lähdekoodia. Eräs esimerkki on IBM:n kannettavien tietokoneiden DSP-äänilaite viime aikoina julkistetuissa ThinkPad malleissa - joissain näissä malleista äänilaite on modeemin yhteydessä. Toinen esimerkki on vanhempien Macintosh-mallistojen suojattu laitteisto.

Koska kehittäjien ei ole sallittu tutustua suljettujen laitteiden dokumentaatioon, ne yksinkertaisesti eivät toimi Linuxissa. Voit olla avuksi tässä pyytämällä suljettujen laitteiden valmistajilta dokumentaation julkistamista. Mikäli riittävän moni pyytää, he huomaavat vapaita ohjelmia käyttävän yhteisön olevan tärkeä markkina.


[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ 7 ] [ 8 ] [ 9 ] [ 10 ] [ 11 ] [ A ] [ B ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen SPARC-arkkitehtuurille

versio 2.2.27, 14.10.2001
Bruce Perens
Sven Rudolph
Igor Grobman
James Treacy
Adam Di Carlo
Suomentanut Tapio Lehtonen tapio.lehtonen@iki.fi
Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho ajk@debian.org
Suomentanut Tommi Vainikainen thv+debian@iki.fi
Suomentanut Panu Hällfors panupa@iki.fi