[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ 7 ] [ 8 ] [ 9 ] [ 10 ] [ 11 ] [ A ] [ B ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen SPARC-arkkitehtuurille
Luku 5 - Debianin asennusvaihtoehdot


Debianin voi asentaa eri lähteistä - sekä paikallisasennuksena (CD, kiintolevy, levykkeet) että etäasennuksena (FTP, NFS, PPP, HTTP). Debian tukee myös suurta valikoimaa laitteistokokoonpanoja, joten ennen asennuksen aloittamista pitää vielä tehdä muutama valinta. Tämä luku käsittelee näitä valintoja ja sitä, kuinka eri vaihtoehdoissa toimitaan.

Eri asennusvaiheissa voidaan asentamiseen käyttää eri menetelmiä. Asennuksen voi esimerkiksi käynnistää levykkeiltä, mutta syöttää asennuksen myöhemmille vaiheille tiedostoja kiintolevyltä.

Asennuksen edetessä siirrytään pienestä ja toiminnoiltaan suppeasta, vain keskusmuistissa elävästä järjestelmästä, täysin ominaisuuksin varustettuun kiintolevylle asennettuun Debian GNU/Linux-järjestelmään. Eräs varhaisten asennusvaiheiden tärkeimmistä tavoitteista on lisätä järjestelmän tukemien laitteiden (esim. ohjainkorttien) ja ohjelmien (esim. verkkoprotokollien ja tiedostojärjestelmäajurien) määrää. Myöhemmät asennusvaiheet voivat täten käyttää laajempaa asennuslähdevalikoimaa kuin aiemmat.

Useimmiten on helpointa käyttää Debian CD -levykokoelmaa. Jos levykokoelma on käytettävissä ja tietokoneesi tukee suoraan CD:ltä käynnistämistä, niin vaihtoehtoa kannattaa käyttää! Aloita asennus asettamalla CD-levy asemaan, käynnistämällä kone uudelleen ja jatkamalla seuraavaan kappaleeseen. Jos vakioasennus ei toimi laitteistossasi, voit palata takaisin ja lukea vaihtoehtoisista ytimistä ja asennusvaihtoehdoista. Erityisesti kannattaa huomata, että jotkut CD-kokoelmat tarjoavat eri ytimiä eri CD-levyillä, joten joskus joltain muulta kuin ensimmäiseltä levyltä aloitettu asennus saattaa toimia.


5.1 Yleiskuva asennuksen kulusta

Seuraavassa tarkennetaan hieman kohtia, joissa pitää valita asennuslähde tai tehdä myöhemmin valittaviin lähteisiin vaikuttava valinta:

  1. aloitus tehdään käynnistämällä asennusjärjestelmä
  1. asennus kysyy kysymyksiä järjestelmän alustavia asetuksia varten
  1. valitaan lähde, josta järjestelmäydin ja ajurit kopioidaan
  1. valitaan ladattavat ajurit
  1. valitaan lähde, josta peruskokoonpano kopioidaan
  1. käynnistetään järjestelmä uudelleen ja säädetään asetuksia
  1. asennetaan muita ohjelmapaketteja

Valintoja tehtäessä tulee pitää mielessä muutama asia. Ensimmäinen koskee ydintä: ensikäynnistykseen valitsemasi ydin jää myös valmiiksi asennettuun järjestelmään. Koska laiteajurit ovat ydinriippuvaisia, tulee ajurikokoelmaksi valita valitun ytimen kanssa sopiva paketti. Oikean ytimen — tai oikeammin ydinkokonaisuuden — valitsemiseen palataan myöhemmin uudelleen.

On hyvä myös huomata, että eri ytimillä on erilaisia verkko-ominaisuuksia. Ytimen valitseminen siis vaikuttaa myös siihen, voidaanko tiettyjä verkkoasennusvaihtoehtoja käyttää.

Lopuksi, ladattavat ajurit mahdollistavat yhä uusien laitteiden (verkkokorttien, kiintolevyohjaimien...) ja tiedostojärjestelmien (esim. NTFS tai NFS) käyttämisen. Näin asennustaltioiden kirjo kasvaa entisestään.


5.2 Oikean ydinkokonaisuuden valinta

Ydin täytyy valita laitteiston mukaan. Kutakin aliarkkitehtuuria varten on oma hakemisto, josta löydät ohjeita.

Käynnistettäessä asennus CD-levyltä kannattaa huomata, että CD-kokoelman eri levyillä on erilaiset asennusytimet. CD-levyn ohjeista löydät lisää tietoja. Lisätietoja eri ytimistä eri CD-levyillä tarvitaan!


5.3 Eri asennusvaiheiden asennuslähteet

Tämä osa esittelee laitteistotyypit, jotka saattavat ja yleensä toimivat eri asennusvaiheissa. Kaikkien esitettyjen laitetyyppien toimimisesta kaikilla ytimillä ei kuitenkaan ole mitään takuita. Esimerkiksi RAID-laitteet eivät yleensä ole käytettävissä ennen kuin asianmukaiset ajurit on asennettu.


5.3.1 Esiasennusjärjestelmän käynnistys

Asennusjärjestelmän esikäynnistys on ehkä asennuksen vaativin osa. Seuraavassa kappaleessa käydään läpi lisäyksityiskohtia, mutta yleensäottaen asennuksessa on seuraavat vaihtoehdot:


5.3.2 Lähteet ja asennusvaiheet

Seuraavassa taulukossa on lueteltu asennuksen eri vaiheissa käytettävissä olevat asennuslähteet. Sarakkeet esittävät asennuksen eri vaiheita; sarakkeet on lueteltu vasemmalta oikealle asennusvaiheiden esiintymisjärjestyksessä. Tyhjä solu tarkoittaa, että asennuslähde ei ole käytettävissä ko. vaiheessa, K että lähde on käytettävissä ja J, että lähde saattaa olla joissain tapauksissa käytettävissä.

      käynnistys |  ydinotos | ajurit  | perusjärjestelmä | paketit | asennustaltio
           J     |           |         |                  |         | tftp
           J     |     K     |   K     |         K        |         | levyke
           J     |     K     |   K     |         K        |   K     | CD-levy
           J     |     K     |   K     |         K        |   K     | kiintolevy
                 |     K     |   K     |         K        |   K     | NFS
                 |           |   J     |         K        |   K     | lähiverkko
                 |           |         |                  |   K     | PPP

Taulukosta näkee esimerkiksi, että PPP:n kautta voi asentaa ainoastaan paketteja.

Huomaa, että ytimen ja ajurit sisältävää lähdettä ei kysytä kaikissa asennustavoissa. Jos asennus käynnistetään CD-levyltä, ydin ja ajurit haetaan automaattisesti CD-levyltä. On tärkeää, että jos asennus on tehty levykkeeltä, niin valitaan mahdollisimman aikaisin asennuksessa joku parempi asennuslähde. Asennuslähteiden valinnassa täytyy kuitenkin aina olla johdonmukainen: et voi käyttää Rescue Floppy-levykettä yhdestä aliarkkitehtuurista ja Driver Floppies-levykettä toisesta.

Käynnistyssarakkeen kaikki vaihtoehdot on merkitty J:llä, koska tuetut käynnistystavat vaihtelevat suuresti eri arkkitehtuureilla.

Lähiverkko- ja PPP-rivit viittavat Internet-pohjaiseen tiedostosiirtoon (FTP, HTTP ja vastaavat) ethernetin tai puhelinlinjan kautta. Yleensä verkkosiirto ei ole käytettävissä, mutta tietyillä ytimillä vaihtoehtoa voidaan käyttää jo aikaisessa vaiheessa. Järjestelmää ennestään tuntevat käyttäjät voivat käyttää verkkoyhteyksiä levyjen liittämiseen verkosta tai muihin virityksiin. Näiden asioiden käsitteleminen ei kuitenkaan kuulu tämän oppaan piiriin.


5.3.3 Suosituksia

Hanki Debian GNU/Linux-järjestelmän CD-kokoelma. Käynnistä asennus CD-levyiltä jos suinkin mahdollista.

Jos olet lukenut asennusohjetta näin pitkälle, käynnistys CD-levyltä ei ilmeisesti ole onnistunut tai et vain ole halunnut käynnistää CD-levyltä. Jos ongelma on vain siinä, että tietokone ei pysty käynnistymään CD-levyltä, lienee helpointa ottaa ensikäynnistykseen tarvittavat tiedostot CD:ltä ja käyttää niitä levykkeiden tekemiseen tai käynnistää asennus toisesta käyttöjärjestelmästä.

Jos tämäkään ei onnistu ja tietokoneessa on käyttöjärjestelmä, jonka käytössä on hieman vapaata levytilaa, seuraavasta voi olla apua. Esiasennusjärjestelmä osaa lukea useita tiedostojärjestelmiä (poikkeuksena NTFS — sitä varten täytyy ladata ajuri). Jos asennus osaa lukea tiedostojärjestelmää, josta löysit vapaata tilaa, voit ladata ohjeet, käynnistysotokset ja apuohjelmat tuolle toiselle tiedostojärjestelmälle sekä hakea olennaisten ajurien arkiston yhtenä tiedostona. Voit ladata myös perusjärjestelmän yhtenä ainoana tiedostona. Käynnistettyäsi asennuksen voit osoittaa asennuslähteeksi toisella osiolla olevat tiedostot.

Yllä esitetyt vaihtoehdot ovat vain ehdotuksia. Yleisesti ottaen kannattaa valita vaihtoehto, joka tuntuu kätevimmmältä. Levykkeet eivät ole mukavia eivätkä luotettavia, joten niistä kannattaa pyrkiä eroon niin pian kuin mahdollista. Verrattuna olemassaolevasta käyttöjärjestelmästä käynnistämiseen levykkeeltä käynnistäminen voi kuitenkin olla yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi tapa. Levykkeitä kannattaa täten harkita jos vain järjestelmäsi niitä tukee.


5.4 Asennusjärjestelmän tiedostot

Seuraavassa on jäsennelty lista disks-sparc-hakemistosta löytyvistä tiedostoista. Kaikkia tiedostoja ei ole välttämätöntä imuroida; tarvittavat tiedostot määräytyvät käytettävistä käynnistys- ja perusjärjestelmätaltioista.

Useimmat tiedostot ovat levykeotoksia. Otos on sellainen yksi tiedosto, jonka voi kirjoittaa suoraan levykkeelle ja näin luoda levykkeelle haluttu sisältö. Nämä otokset riippuvat ymmärrettävästi kohdelevykkeen koosta. Esimerkiksi 3,5 tuuman vakiokorput ovat yleensä 1,44 megatavun kokoisia. Tämä onkin ainoa levykekoko, jota tällä arkkitehtuurilla tuetaan. 1,44 megatavun levykeotokset ovat hakemistossa images-1.44.

Jos luet tätä opasta selaimella Internet-verkkoon kytketyllä tietokoneella, voinet noutaa tiedostot valitsemalla niiden nimet selaimella. Selaimesta riippuen voit joutua tekemään jotain erikoistoimenpiteitä tiedoston imuroimiseksi raakabinäärimuodossa. Esimerkiksi Netscape-selaimella linkkiä painaessa tulee pitää vaihtonäppäintä alaspainettuna. Tiedostot voi imuroida joko tässä oppaassa olevista osoitteista tai osoitteesta http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/. Vastaavat hakemistot löydät myös mistä tahansa Debian-peilistä.


5.4.1 Oppaita

Asennuskäsikirjat:
install.fi.txt
install.fi.html
install.fi.pdf
Tiedosto, jota parhaillaan luet, perus-ASCII-, HTML- tai PDF-muodossa.
Osiointia koskevat manuaalisivut:
fdisk.txt
Englanninkieliset käyttöohjeet saatavilla oleville osiointiohjelmille.
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/base-contents.txt
Perusjärjestelmän sisällön luettelo.
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/md5sum.txt
Binääritiedostojen MD5-tarkistussummien luettelo. Ohjelmalla md5sum voit varmistaa, että tiedostot ovat alkuperäisiä ajamalla komennon md5sum -v -c md5sum.txt.

5.4.2 Järjestelmän ensikäynnistystiedostoja

Rescue Floppy-otokset:
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4cdm/images-1.44/rescue.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4dm-pci/images-1.44/rescue.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4u/images-1.44/rescue.bin
Nämä ovat Rescue Floppy-levyotoksia. Rescue Floppy-levykettä käytetään sekä alkuasetusten tekemiseen että hätätilanteissa, joissa järjestelmä ei jostain syystä käynnisty. Siksi on suositeltavaa kirjoittaa levyotos levykkeelle, vaikka et käyttäisikään levykkeitä asennuksessa.

Valitse aliarkkitehtuuriasi tukeva levykeotos. UltraSPARC-alusta käyttää sun4u-otoksia; kaikki muut tuetut SPARCit käyttävät yleensä sun4cdm-otoksia.

Juuriotokset:
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/root.bin
Tämä tiedosto on otos väliaikaisesta tiedostojärjestelmästä, joka latautuu muistiin, kun järjestelmä käynnistetään pelastuslevykkeeltä. Tätä käytetään CD-levyltä, kiintolevyltä ja levykkeiltä asennettaessa.
Linux-ydin:
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4cdm/linux-a.out
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4dm-pci/linux-a.out
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4u/linux-a.out
Tämä on kiintolevy- ja CD-asennuksissa käytettävä ydinotos. Sitä ei tarvita jos asennus tehdään levykkeiltä.
TFTP-käynnistysotokset
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4cdm/tftpboot.img
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4dm-pci/tftpboot.img
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4u/tftpboot.img
Verkon kautta ensikäynnistettäessä tarvittavia ydinotoksia, ks. Booting from TFTP, Kohta 6.4. Sisältävät yleensä Linux-ytimen ja root.bin-juuritiedostojärjestelmän.

tftpboot.img-tiedosto sisältää sekä sun4cdm- että sun4u-ytimen, jotta yhtä otosta voisi käyttää kaikkien tuettujen järjestelmien käynnistykseen. TILO valitsee automaattisesti oikean otoksen.


5.4.3 Ajuritiedostot

Nämä tiedostot sisältävät ydinmoduleja eli ajureita kaikenlaisille oheislaitteille, jotka eivät ole ensikäynnistyksessä välttämättömiä. Ajureiden käyttöönotto on kaksivaiheinen toimenpide: ensin tunnistetaan käytettävä ajuriarkisto, jonka jälkeen valitaan halutut ajurit.

Muista, että ajuriarkiston täytyy vastata käytettävää ydintä.

Driver Floppies-otokset:
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4cdm/images-1.44/driver-1.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4cdm/images-1.44/driver-2.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4dm-pci/images-1.44/driver-1.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4dm-pci/images-1.44/driver-2.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4u/images-1.44/driver-1.bin
Driver Floppies-otoksia.
Driver Floppies-arkistot
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4cdm/drivers.tgz
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4dm-pci/drivers.tgz
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/sun4u/drivers.tgz
Jos voit käyttää muutakin kuin levykkeitä, valitse näistä tiedostoista.

5.4.4 Perusjärjestelmätiedostot

Debianin "perusjärjestelmä" on niiden pakkausten ydinjoukko, jotka tarvitaan Debianin ajamiseksi pienimmässä mahdollisessa itsenäisessä kokoonpanossa. Heti, kun perusjärjestelmä on säädetty ja asennettu, kone voi toimia itsenäisesti.

Perusjärjestelmäotokset:
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/base2_2.tgz
tai
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/base-1.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/base-2.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/base-3.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/base-4.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/base-5.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/base-6.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/base-7.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/base-8.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/base-9.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/base-10.bin
http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/images-1.44/base-11.bin
Nämä tiedostot sisältävät asennuksen aikana Linux-osiolle asennettavan perusjärjestelmän. Tiedostot tarjoavat pienimmän mahdollisen kokoonpanon, jonka avulla voidaan asentaa loput paketit. Tiedostoa http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/base2_2.tgz käytetään asennettaessa muualta kuin levykkeeltä, esimerkiksi CD-levyltä, kiintolevyltä tai NFS:n avulla.

5.4.5 Apuohjelmat

http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-i386/current/dosutils/rawrite2.exe
Tämä on DOS-apuohjelma levykeotoksen kirjoittamiseksi levykkeelle. Otoksia ei tule kopioida levykkeelle, vaan ne tulee "raakakirjoittaa" tämän apuohjelman avulla.

Seuraavassa keskitytään eri lähteille ominaisiin asioihin. Lukemisen helpottamiseksi lähteet käsitellään samassa järjestyksessä kuin ne ovat aiemmassa asennuslähteitä käsittelevässä taulukossa.


5.5 TFTP

Jotta ensikäynnistys voidaan tehdä verkosta, tulee käynnistyslevykkeillä olla tuki käytetylle verkkoyhteydelle ja verkossa tulee olla saatavilla RARP- tai BOOTP-palvelin ja TFTP-palvelin. Tämä asennustapa on kuvattu kohdassa Booting from TFTP, Kohta 6.4.


5.6 Levykkeet


5.6.1 Levykkeiden luotettavuus

Ensi kertaa Debiania asentavien suurin pulma tapaa olla levykkeiden luotettavuus.

Suurin osa ongelmista liittyy Rescue Floppy-levykkeeseen, koska sitä luetaan laitteistosta suoraan ennen Linuxin käynnistymistä. Laitteisto ei useinkaan lue yhtä luotettavasti kuin Linuxin levykeajuri, ja se saattaa noin vain jäädä jumiin tulostamatta virheilmoitusta lukuvirheen tapahtuessa. Driver Floppies-levykkeissä tai peruslevykkeissä saattaa olla myös vikaa, joka usein paljastuu kun järjestelmä alkaa suotaa levy-I/O -virheviestiejä.

Jos asennus jää jumiin tietyn levykkeen kohdalla, kannattaa ensin imuroida levykeotos uudelleen ja kirjoittaa se jollekin muulle levykkeelle. Vanhan levykkeen uudelleenalustus ei välttämättä riitä, vaikka näyttäisikin siltä, että levyke alustettiin virheittä. Joskus kannattaa yrittää kirjoittaa levyke toisella koneella.

Erään käyttäjän mukaan otos täytyi kirjoittaa levykkeelle kolme kertaa ennen kuin se toimi hienosti tällä kolmannella levykkeellä.

Joissain tapauksissa käy niin, että käynnistys saattaa lopulta onnistua kun käynnistystä yrittää samalta levykkeeltä useamman kerran. Tämä kaikki johtuu viallisista laitteista tai laitteiston sisältämistä levykeajureista.


5.6.2 Käynnistäminen levykkeiltä

Useimmissa järjestelmissä käynnistys voidaan tehdä levykkeeltä.

Varoitettakoon, että Sun4u (ultra) -arkkitehtuuri ei näytä tukevan levykkeltä käynnistystä. Levykkeeltä käynnistäminen ei myöskään onnistu joissain Sun4c-järjestelmissä (kuten IPX:ssä), jotka eivät tue levykkeiltä löytyviä pakattuja binääriotoksia.

Levykkeiltä käynnistämiseksi tarvitaan vain Rescue Floppy- ja Driver Floppies-otokset.

Tarpeen vaatiessa Rescue Floppy-otosta voidaan muokata alkuperäisestä, ks. Pelastuslevykkeen ytimen vaihtaminen, Kohta 9.3.

Rescue Floppy-levykkeelle ei mahdu juuritiedostojärjestelmän otosta, joten juuriotos täytyy kirjoittaa eri levykkeelle. Levykkeen luominen tapahtuu aivan kuten muidenkin otosten kohdalla. Kun ydin on ladattu Rescue Floppy-levykkeeltä asennus pyytää juurilevykettä. Aseta juuritiedostojärjestelmälevyke asemaan ja jatka asennusta.


5.6.3 Perusjärjestelmän asennus levykkeiltä

Huom: Tätä Debianin asennustapaa ei suositella, koska levykkeet ovat yleensä kaikkein epäluotettavin taltiotyyppi. Levykkeiltä asennusta suositellaan vain, jos tietokoneessa ei ole ennestään muita olemassaolevia tiedostojärjestelmiä millään kiintolevyllä.

Levykkeiltä asennus tehdään seuraavasti:

  1. Hanki seuraavat levyotokset (tiedostot on kuvattu tarkemmin kohdassa Asennusjärjestelmän tiedostot, Kohta 5.4):
  1. Varaa kaikille tarvittaville otoksille riittävä määrä levykkeitä.
  1. Luo levykkeet kuten kohdassa Levykkeiden luominen levyotoksista, Kohta 5.6.4 on neuvottu.
  1. Aseta Rescue Floppy-levyke levykeasemaan ja käynnistä kone uudelleen.
  1. Siirry kohtaan Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.

5.6.4 Levykkeiden luominen levyotoksista

Levyotokset ovat tiedostoja, jotka sisältävät levykkeen täydellisen sisällön raakavedoksena. Levyotoksia, kuten rescue.bin, ei voi noin vain kopioida levykeasemalle. Otostiedostojen kirjoittamiseen levykkeelle raakana käytetään erikoisohjelmaa. Näin on meneteltävä, koska otokset ovat levyn raakaesityksiä; erikoisohjelmia tarvitaan jotta tiedoston tiedot voidaan kopioida levykkeelle sektori sektorilta.

Tapa, jolla levykeotokset kirjoitetaan levylle riippuu laiteympäristöstä. Seuraavassa on tietoja eroista eri laiteympäristöissä.

Riippumatta siitä, miten luot levykkeet, kannattaa levykkeiden kirjoitussuojaus napsauttaa päälle kun levyke on luotu. Näin ei tule vahingossa ylikirjoitettua valmiita levykkeitä.


5.6.4.1 Levyotosten kirjoittaminen Linux- tai Unix-järjestelmässä

Levykeotostiedostojen kirjoittamiseksi levykkeille tarvitaan yleensä järjestelmän pääkäyttäjän oikeudet. Laita hyväkuntoinen tyhjä levyke levykeasemaan. Anna sitten komento

     dd if=tiedosto of=/dev/fd0 bs=1024 conv=sync ; sync

jossa tiedosto on yksi levykeotostiedostoista. /dev/fd0 on yleisesti käytetty levykelaitteen nimi, se saattaa olla erilainen omassa työasemassasi (Solariksessa se on /dev/fd/0). Komento saattaa palautua kehotteeseen, ennen kuin Unix on lopettanut levykkeen kirjoituksen, joten tarkkaile levykeaseman merkkivaloa ja varmistu että valo on sammunut ja levy lakannut pyörimästä ennen kuin poistat sen asemasta. Joissain järjestelmissä levyke on poistettava asemasta tietyllä komennolla (Solariksessa käytetään eject-komentoa, ks. manuaalisivu).

Jotkin järjestelmät yrittävät automaattisesti liittää levykkeen tiedostojärjestelmään, kun se työnnetään levykeasemaan. Tämä ominaisuus täytyy ehkä kytkeä pois päältä jotta levykkeelle voidaan kirjoittaa raakana. Valitettavasti tämä tehdään eri tavoin eri käyttöjärjestelmissä. Solariksessa levykkeeseen pääsee käsiksi raakana kun säädetään asetuksia taltiohallinnassa. Varmista ensin, että levyke on liitetty automaattisesti (käyttäen komentoa volcheck tai vastaavaa komentoa tiedostojen hallinnassa). Tällöin voit käyttää yllä esitettyä dd-komentoa, kunhan muutat parametrin /dev/fd0 muotoon /vol/rdsk/levykkeen_nimi, jossa levykkeen_nimi on levykkeelle alustettaessa annettu nimi (nimeämättömät levykkeet ovat oletuksena nimeltään unnamed_floppy). Muissa järjestelmissä on parasta kysyä järjestelmän ylläpidolta.


5.6.4.2 Levyotosten kirjoittaminen DOS-, Windows- tai OS/2-järjestelmässä

Ohjelma rawrite2.exe on samassa hakemistossa levykeotosten kanssa. Hakemistossa on myös tiedosto rawrite2.txt, joka sisältää ohjeita rawrite2-ohjelman käyttöön.

Ennen kuin yrität kirjoittaa levykeotoksia levykkeille varmistu siitä, että olet käynnistänyt koneesi DOS-tilaan. Moni on ilmoittanut ongelmista rawrite2-ohjelmaa Windowsin DOS-ikkunassa käytettäessä. rawrite2:n kaksoisnapsauttaminen Windowsin Explorerista ei ilmeisesti myöskään toimi. Jollet tiedä, kuinka DOS käynnistetään, paina vain F8-näppäintä käynnistyksen yhteydessä.

Kun olet käynnistänyt laitteen DOS-tilaan, anna komento

     rawrite2 -f tiedosto -d asema

jossa tiedosto on yksi levykeotostiedostoista ja asema on joko "a:" tai "b:" riippuen siitä, missä asemassa kirjoitettava levyke on.


5.6.4.3 Levyotosten kirjoittaminen Atari-järjestelmissä

http://http.us.debian.org/debian/dists/potato/main/disks-sparc/current/rawwrite.ttp -ohjelma on samassa hakemistossa levykeotosten kanssa. Käynnistä ohjelma kaksoisnapsauttamalla ohjelmakuvaketta ja kirjoita levykkeelle kirjoitettavan levykeotostiedoston nimi TOS- komentorivi-ikkunaan.


5.6.4.4 Levyotosten kirjoitus MacOS:ssä

MacOS:ssä levyotokset kirjoitetaan levykkeelle joko MacOS:n Disk Copy-ohjelmalla tai suntar-ilmaisohjelmalla. Eräs mahdollinen kirjoitettava levyotos on root.bin: Etsi root.bin viralliselta Debian GNU/Linux-CD-levyltä tai imuroi se lähimmästä Debian-peilistä - muista imuroida binäärimuodossa. Älä salli imurointiin käyttämäsi ohjelman purkaa tiedostoa sitä imuroitaessa. Tiedoston ".bin"-pääte ei tarkoita Macbinary-tiedostomuotoa, vaan binäärimuotoista levyotosta. Levyotoksen voi kirjoittaa levykkeelle jollain alla selostetulla tavalla.


5.6.4.4.1 Levyotosten kirjoittaminen Disk Copy-ohjelmalla
  1. Jos luot levyotosta virallisen Debian GNU/Linux-CD-levyn tiedostoista, Type- ja Creator-kentät pitäisi olla oikein. Creator-Changer-ohjelmalla tehdyt muutokset tarvitaan vain, jos imuroit levyotokset.
    1. Etsi Creator-Changer-ohjelma ja avaa sillä root.bin-tiedosto.
    1. Muuta Creator-kentän arvoksi ddsk (Disk Copy) ja Type-kentän arvoksi DDim (binäärinen levykeotos). Huomaa, että isot ja pienet kirjaimet pitää kirjoittaa juuri niin kuin edellä.
    1. Tärkeää: Valitse Finderissä levykeotos ja avaa Get Info -ikkuna. Valitse ikkunasta kohta File Locked, jottei MacOS poista käynnistyslohkoja jos otos vahingossa liitetään.
  1. Hanki Disk Copy -ohjelma. Jos sinulla on kokonainen MacOS-järjestelmä tai -CD, ohjelma on todennäköisesti jo saatavilla. Jos ei, niin etsi osoitteesta http://asu.info.apple.com/swupdates.nsf/artnum/n11162.
  1. Käynnistä Disk Copy ja valitse "Make a Floppy" Utilities-valikosta. Valitse aukevasta dialogista lukittu otostiedosto. Ohjelma pyytää asettamaan asemaan levykkeen ja varmistaa, että todella haluat ylikirjoittaa levykkeen. Kun levyke on kirjoitettu ohjelman pitäisi poistaa levyke asemasta.

5.6.4.4.2 Levyotosten kirjoittaminen suntar-ohjelmalle
  1. Hanki suntar osoitteesta http://hyperarchive.lcs.mit.edu/HyperArchive/Archive/cmp/suntar-223.hqx. Käynnistä ohjelma ja valitse "Overwrite Sectors" Special-valikosta.
  1. Aseta levyke asemaan kun ohjelma pyytää sitä ja paina return (aloita sektorista 0).
  1. Valitse tiedostonavausikkunasta root.bin-tiedosto.
  1. Kun levyke on luotu, valitse "Eject" File-valikosta, niin ohjelma poistaa levykkeen asemasta. Jos levykkeelle kirjoittaessa tulee virheitä, niin yritä jollain muulla levykkeellä.

Muista, että ennen kuin käytät luomiasi levykkeitä, kannattaa napsauttaa levykkeen kirjoitussuojaus päälle! Tämä estää MacOS:ää sotkemasta levyä jos yrität vahingossa käyttää sitä.


5.7 CD-ROM

CD-levyltä käynnistäminen on yksi helpoimmista asennustavoista. Huonolla tuurilla CD-levyn sisältämä ydin ei toimi koneessasi ja on pakko käyttää jotain muuta asennustapaa.

CD-levyltä asennus on kuvattu kohdassa Installing from a CD-ROM, Kohta 6.3.

Huomaa, että tietyt CD-asemat saattavat tarvita erikoisajureita, joten niitä ei välttämättä pysty käyttämään asennuksen alkuvaiheissa.


5.8 Kiintolevy

Ennestään asennetusta käyttöjärjestelmästä käynnistys on yleensä mukava vaihtoehto; joissain järjestelmissä se on ainoa tuettu asennustapa. Tämä asennustapa on kuvattu kohdassa Booting from a Hard Disk, Kohta 6.2.

Eksoottiset laitteet tai tiedostojärjestelmät saattavat rikkoa kiintolevyn tiedostot käyttökelvottomiksi asennuksen alussa. Jos Linux-ydin ei tue järjestelmäsi kaikkia osia, et ehkä pääse tiedostoihin käsiksi edes asennuksen jälkeen!


5.9 NFS:stä asennus

NFS:n kautta asennettaessa riittää, että valitset otosten ja tiedostojen sijainniksi NFS. Tämän jälkeen asennus antaa ohjeita siitä, kuinka edetään. Asennus kysyy tiedot palvelimesta (muodossa palvelin:/hakemisto, jolla otokset sijaitsevat.


[ edellinen ] [ Sisällys ] [ 1 ] [ 2 ] [ 3 ] [ 4 ] [ 5 ] [ 6 ] [ 7 ] [ 8 ] [ 9 ] [ 10 ] [ 11 ] [ A ] [ B ] [ seuraava ]

Debian GNU/Linux 2.2 asentaminen SPARC-arkkitehtuurille

versio 2.2.27, 14.10.2001
Bruce Perens
Sven Rudolph
Igor Grobman
James Treacy
Adam Di Carlo
Suomentanut Tapio Lehtonen tapio.lehtonen@iki.fi
Suomentanut Antti-Juhani Kaijanaho ajk@debian.org
Suomentanut Tommi Vainikainen thv+debian@iki.fi
Suomentanut Panu Hällfors panupa@iki.fi