Asentaessasi Debianin ensimmäistä kertaa, joudut tekemään seuraavat vaiheet, tässä järjestyksessä
Debian asennusohjelman käynnistys, ensimmäinen vaihe, tehdään yleensä Rescue Floppy:ltä tai rompulta (CD-ROM). Ensimmäinen käynnistys on joskus vaikein, laitteistosta riippuen. Tästä syystä se on kuvattu osassa Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.
Kun olet saanut Linuxin käynnistyksen tehtyä,
dbootstrap -ohjelma käynnistyy ja ohjaa läpi seuraavan
vaiheen, eli järjestelmän alustavien asetusten teon. Tämän vaiheen
yksityiskohtainen kuvaus on dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän
ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7.
"Debian peruskokoonpano", "Debian base system" on ydinjoukko
ohjelmapaketteja jotka vaaditaan Debianin käyttämiseen minimaalisena
riippumattomana asennuksena. Kun perusasennuksen asetukset on tehty ja
se on asennettu, koneesi voi toimia itsenäisesti. Debian perusasennus
voidaan asentaa seuraavilta taltioilta: levykkeiltä, kiintolevyltä,
rompultaa tai NFS-palvelimelta. dbootstrap tekee tämän
asennuksen; sen kuvaus on ``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.14.
Viimeinen vaihe on muun Debian-järjestelmän asennus. Siihen kuuluu
sovellukset ja tiedostot joita käytät koneellasi, kuten X Window,
teksturit, komentotulkit ja ohjelmankehitysympäristöt. Tämä osuus
Debian-järjestelmästä voidaan asentaa rompulta tai mistä tahansa
Debian-tiedostopalvelimelta (Internetissä tai ei, HTTP:tä, FTP:tä tai
NFS:ää käyttäen). Tässä vaiheessa käytetään Debianin tavanomaisia
ohjelmapakettien hallintatyökaluja, kuten dselect tai
apt-get. Tämän vaiheen kuvaus on Asennuksen loppuun saattaminen, Kohta 7.26.
Huomaa, että taltion jota käytät yhdessä vaiheessa ja taltion jota käytät jossain toisessa vaiheessa ei tarvitse olla sama. Toisin sanoen, käynnistyksessä taltio on Rescue Floppy, peruskokoonpanossa NFS ja loput järjestelmästä asennetaan rompulta. Mikäli "imuroit" (download) järjestelmän tiedostopalvelimelta, luultavasti käynnistät ja asennat peruskokoonpanon levykkeiltä, ja asennat täydellisen Debian-järjestelmän Internetistä.
Asennusjärjestelmä jota tarvitaan kolmeen ensimmäiseen asennusvaiheeseen, on jaettu kolmeen osaan: ``Pelastuslevyke'', ``Ajurilevyke'' ja ``Peruskokoonpano''. Lukemalla eteenpäin löydät eri asennusmenetelmien kuvauksen, ja kuvauksen tiedostoista joita saatetaan tarvita asennuksessa. Valittu asennusmenetelmä määrää mitä tiedostoja käytetään ja miten asennustaltiot valmistetaan.
Valitse ensin taltio jolta asennusjärjestelmä käynnistetään. Valitse seuraavaksi miten asennat peruskokoonpanon.
Asennusjärjestelmän käynnistykseen on seuraavat vaihtoehdot: levykkeet, käynnistysromppu, tai muu kuin Linuxin alkulatausohjelma.
Käynnistyslevyke on tuettu useimmilla laitealustoilla, paitsi Amigat ja Macit. Levykkeeltä tapahtuvasta käynnistyksestä on kuvaus Käynnistys levykkeiltä, Kohta 5.7.
Käynnistysromppu on eräs helpoimmista asennustavoista. Jos käy huono tuuri eikä rompulla oleva käyttöjärjestelmän ydin (kernel) toimi laitteessasi, joudut turvautumaan johonkin muuhun menetelmään. Rompulta asentamisesta on kuvaus Asennus rompulta, Kohta 5.5.
Käynnistys olemassa olevasta käyttöjärjestelmästä on usein mukava vaihtoehto; joissakin järjestelmissä se on ainoa tuettu asennusmenetelmä. Tästä asennustavasta on kuvaus Asennus kiintolevyltä, Kohta 5.4.
Peruskokoonpano voidaan asentaa seuraavilla tavoilla: levykkeiltä (Peruskokoonpanon asentaminen levykkeiltä, Kohta 5.8), rompulta (Asennus rompulta, Kohta 5.5), NFS-palvelimelta (Asennus NFS:ää käyttäen, Kohta 5.6) tai koneen omalta kiintolevyltä (Asennus kiintolevyltä, Kohta 5.4). Valitse ensin käytössäsi olevien taltioiden mukaan ja niistä sitten mukavin.
Tässä osassa on huomautuksilla varustettu lista tiedostoista jotka
ovat disks-i386 -hakemistossa. Voi olla, ettei
näitä kaikkia tarvitse "imuroida"; tarvittavat tiedostot määräytyvät
sen mukaan mitä käynnistys- ja peruskookoonpanotaltiota käytät.
Useimmat tiedostot ovat levykkeen "binäärikuvia" (disk image); eli tiedosto joka levykkeelle kirjoittamalla saadaan tehtyä tarvittava levyke. Nämä levykkeen binäärikuvat ovat ymmärrettävästi riippuvaisia kohdelevykkeen koosta, kuten 1,44MB, 1,2MB tai 720KB. Käytettävissä olevat koot riippuvat laitealustasta (t.s. 720KB levykkeet ovat vain Atarille). 1,44MB levykkeiden binäärikuvissa on "14" jossain kohtaa tiedoston nimeä, 1,2MB kuvissa on "12" ja 720KB levykkeiden nimissä on "72".
Jos käytät webbiselainta (web browser) verkossa olevassa
tietokoneessa tämän asennusohjeen lukemiseen, voi luultavasti noutaa
tiedostot valitsemalla niiden nimet selaimessasi. Muussa tapauksessa
voit noutaa ne osoitteesta ftp://ftp.debian.org/debian/dists/slink/main/disks-i386/current/ tai
vastaavasta hakemistosta mistä tahansa Debian tiedostopalvelimelta.
resc1440.bin, resc1440tecra.bin, resc1200.bin -- the Rescue Floppy images
drv1440.bin, drv1440tecra.bin, drv1200.bin -- the Drivers Floppy imagesMikäli käytit muuta kuin tavallista Rescue Floppy:a, on käytettävä vastaavaa Drivers Floppy:a.
base2_1.tgz tai base14-1.bin, base14-2.bin, base14-3.bin, base14-4.bin, base14-5.bin, base14-6.bin, base14-7.bin tai base12-1.bin, base12-2.bin, base12-3.bin, base12-4.bin, base12-5.bin, base12-6.bin, base12-7.bin, base12-8.bin, base12-9.bin -- the base systembase2_1.tgz on tarkoitettu muulta
kuin levykkeeltä tapahtuvaan asennukseen, kuten romppu, kiintolevy tai
NFS.
root.bin -- Root image
rawrite2.exe
loadlin.exe -- Linux boot loader
install.bat
linux -- kernel image
install.txt, install.html -- Installation Manual
fdisk.txt cfdisk.txt
basecont.txt
md5sum.txtmd5sum -ohjelma, voidaan varmistua etteivät tiedostot
ole turmeltuneet komennolla md5sum -v -c md5sum.txt.
Joissakin tapauksissa saatat haluta tehdä käynnistyksen jo koneessa olevasta käyttöjärjestelmästä. Myöskin voit käynnistää asennusjärjestelmän muilla tavoin, mutta asentaa peruskokoonpanon kiintolevyltä.
On mahdollista asentaa Debian koneeseen jo asennetun DOS:n levyosiosta. On kaksi vaihtoehtoa: joko yrittää levykkeetöntä asennusta, tai tehdä käynnistys Rescue Floppy:ltä mutta asentaa peruskokoonpano kiintolevyltä.
Jos haluat kokeilla levykkeetöntä asennusta, seuraa näitä ohjeita:
resc1440.bin, drv1440.bin, base2_1.tgz,
root.bin, linux, install.bat ja loadlin.exe.
install.bat tuosta
hakemistosta DOS:ssa.
Jos haluat tehdä käynnistyksen levykkeiltä, mutta asentaa
peruskokoonpanon DOS-levyosiolta, imuroi ja tee Rescue Floppy ja
Drivers Floppy kuten neuvotaan osassa Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille, Kohta 5.10. Imuroi base2_1.tgz ja talleta
se DOS -levyosioon.
Voit asentaa Debianin ext2 levyosiosta tai Minix levyosiosta. Tämä asennustapa saattaa olla sovelias mikäli olet esimerkiksi korvaamassa kokonaan nykyisen Linux-järjestelmäsi Debianilla.
Huomaa, että levyosion josta asennat ei pitäisi olla sama
kuin se johon asennat Debianin (t.s. /, /usr,
/lib ja vastaavat).
Asentaessasi jo olemassa olevasta Linux-levyosiosta, seuraa näitä ohjeita.
base2_1.tgz
Mikäli käytettävissäsi on käynnistysromppu, ja mikäli laitealustasi ja järjestelmäsi tukee käynnistystä rompulta, et tarvitse levykkeitä lainkaan. Tee laiteasetukset siten kuin neuvoo Käynnistyslaitteen valinta, Kohta 3.3.2. Aseta sitten romppu asemaan, ja tee käynnistys. Jos tietokoneesi vaatii "tecra" käynnistystiedostot (boot image) aseta toinen romppu eikä ensimmäistä romppuasemaan ja tee käynnistys. Nyt voit hypätä kohtaan Asennusohjelmiston käynnistys, Luku 6.
Mikäli laitteistosi ei tue käynnistystä rompulta, pitää
käynnistää DOS, ja suorittaa boot.bat -tiedosto joka on
talletettu \boot-hakemistoon rompulla. Hyppää sitten
eteenpäin dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän
ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7.
Miten nyt sitten päädytkin tekemään käynnistyksen, voit asentaa Debian peruskokoonpanon rompulta. Tee vain käynnistys jollain muista asennustavoista; kun tulee peruskokoonpanon ja koko järjestelmän asentamisen vuoro, valitse asennusohjelmassa romppuasema kuten neuvoo ``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.14.
Tämän asennustavan luonteesta johtuen vain peruskokoonpano voidaan
asentaa NFS:ää (Network File System) käyttäen. Käytettävissä pitää
olla Rescue Floppy ja Drivers Floppy, ne voi tehdä joillakin yllä
kuvatuilla menetelmillä. Asentaaksesi peruskokoonpanon NFS:ää käyttäen, on
edettävä asennusohjelmassa normaalisti kuten neuvoo dbootstrap-ohjelman käyttö järjestelmän
ensimmäisten asetusten tekoon, Luku 7. Älä unohda asentaa moduulia (laiteajuria)
verkkokortillesi ja tiedostojärjestelmämodulia NFS:lle.
Kun dbootstrap kysyy mihin peruskokoonpano on
talletettu (``Asenna peruskokoonpano'', Kohta 7.14), pitää valita NFS, ja seurata
ohjeita.
Käynnistys (boot) levykkeiltä on yksinkertaista. Imuroi vain Rescue Floppy ja Drivers Floppy -levyjen binäärikuvatiedostot (disk image). Kopioi nämä levykkeille kuten neuvoo Levynkuvatiedostojen kirjoittaminen levykkeille, Kohta 5.10. Rescue Floppy-levykettä voi muokata, jos on tarvetta; katso ohjeita Rescue Floppy.n ytimen vaihtaminen, Kohta 9.3.
HUOMAUTUS: Tämä ei ole suositeltu tapa asentaaa Debian, koska levykkeet ovat yleensä vähiten luotettava taltio. Levykkeiltä asennusta voi suositella vain, mikäli käytettävissä ei ole ylimääräistä tiedostojärjestelmää millään laitteistossa olevalla kiintolevyllä.
Suorita nämä toimenpiteet:
base14-1.bin, base14-2.bin jne.
Mikäli laitteistossasi on vähemmän kuin 5MB
käyttömuistia (RAM), on käytettävä erityistä lowmem.bin
levyn binäärikuvatiedostoa. Tämä tiedosto on kirjoitettava levykkeelle ja
tehtävä tältä levykkeeltä käynnistys. Lisää neuvoo Käynnistys koneessa jossa on niukasti muistia, Kohta 6.3.
Levynkuvatiedosto (disk image) on tiedosto jossa on kaikki
levykkeellä oleva tieto bitti bitiltä. Levynkuvatiedostoa,
kuten resc1440.bin, ei voi noin vaan kopioida
levykkeelle. On käytettävä ohjelmaa, joka osaa kopioida tiedoston
levykkeelle bitti bitiltä. Näin on meneteltävä, koska
levynkuvatiedostoon on luettu levykkeen sisältä bitti bitiltä, ja se
on kirjoittettava takaisin levykkeelle samalla tavalla.
Levynkuvatiedostojen kirjoittamiseen levykkeille on erilaisia menetelmiä, riippuen käytettävästä laitealustasta. Tämä osa kuvaa miten levykkeet tehdään erilaisilla laitealustoilla.
Riippumatta tavasta millä levykkeet tehdään, on muistettava napsauttaa levykkeen kirjoitussuoja päälle kun se on valmiiksi tehty, jotta levykkeelle ei vahingossa tule kirjoitettua.
Kirjoittaessasi levynkuvatiedoston levykkeelle tarvitset luultavasti pääkäyttäjän (root) oikeudet. Aseta hyväkuntoinen tyhjä levyke asemaan. Käytä komentoa
dd if=file of=/dev/fd0 bs=512 conv=sync ; sync
missä file on yksi
levynkuvatiedostoista. /dev/fd0 on yleisesti käytetty
nimi levykeasemalaitteelle, se saattaa olla erilainen työasemassasi
(Solariksessa se on /dev/fd/0). Komento saattaa palata
komentotulkin kehoitteeseen ennen kuin levykkeelle kirjoittaminen on
loppunut, joten on syytä seurata levykeaseman merkkivaloa ja varmistua
että valo on sammunut ja levyke lakannut pyörimästä ennen sen
poistamista asemasta. Joissakin järjestelmissä on suoritettava komento
levykkeen poistamiseksi asemasta (Solariksessa käytetään
eject-komentoa, katso komennon manuaalisivua).
Jotkin järjestelmät yrittävät automaattisesti liittää (mount)
levykkeen kun se asetetaan levykeasemaan. Voit joutua ottamaan tämän
toiminnon pois päältä voidaksesi kirjoittaa levykkeelle bitti
bitiltä. Harmillisesti tämä tehdään eri tavoin eri
käyttöjärjestelmissä (Solariksessa varmistutaan että
vold ei ole suorituksessa, katso manuaalisivua). Muiden
käyttöjärjestelmien tapauksessa kysy järjestelmän pääkäyttäjältä.
Ohjelma rawrite2.exe on samassa hakemistossa kuin
levynkuvatiedostot. Samassa hakemistossa on myös rawrite2.txt -tiedosto, jossa on ohjeita
rawrite2-ohjelman käytöstä.
Varmistu että olet käynnistänyt koneen DOS:iin kun kirjoitat
levynkuvatiedostoja levykkeelle. On raportoitu monista ongelmista kun
rawrite2-ohjelmaa yritetään käyttää Windowsin
DOS-ikkunassa. Myöskin on raportoitu että rawrite2:n
kaksoisnäpäytys Windows Explorerissa ei toimi. Jos et tiedä miten
järjestelmä käynnistetään DOS:iin, paina F8 sopivassa
kohtaa käynnistyksen aikana.
Kun olet käynnistänyt laitteen pelkkään DOS:iin, käytä komentoa
rawrite2 -f file -d drive
missä file on yksi levynkuvatiedostoista, ja drive on joko "a:" tai "b:" sen mukaan kummassa asemassa levyke on.
Ensimmäistä kertaa Debiania asentavilla näyttää suurin pulma olevan levykkeiden luotettavuus.
Rescue Floppy:n kanssa ongelmat ovat pahimpia, koska laitteisto lukee sen suoraan, ennen kuin Linux käynnistyy. Laitteisto ei useinkaan lue yhtä luotettavasti kuin Linuxin levykeaseman laiteajuri, ja saattaa noin vaan pysähtyä tulostamatta virheilmoitusta mikäli tapahtuu lukuvirhe. Myöskin Drivers Floppy:n ja peruskokoonpanon levykkeiden lukeminen saattaa epäonnistua, useimmiten oireena on suuri joukko virheilmoituksia levyvirheistä (disk I/O errors).
Mikäli asennus pysähtyy tietyn levykkeen kohdalla, kannattaa ensimmäiseksi imuroida levynkuvatiedosto uudelleen ja kirjoittaa se toiselle levykkeelle. Levykkeen uudelleenalustus ei pelkästään välttämättä riitä, vaikka näyttäisikin että levykkeen uudelleenalustettiin ja kirjoitettiin virheettömästi. Joskus kannattaa yrittää levykkeen kirjoittamista toisella koneella.
Eräs käyttäjä ilmoitti joutuneensa kirjoittamaan levynkuvatiedoston levykkeelle kolme kertaa ennen kuin yksi toimi, ja sitten kaikki oli hienosti tuota kolmatta levykettä käytettäessä.
Toiset käyttäjät ovat ilmoittaneet, että tekemällä käynnistys muutaman kerran sama levyke levykeasemassa saattaa käynnistys lopulta onnistua. Tämä kaikki johtuu viallisesta laitteistosta tai viallisista kovon laiteajureista levykeasemille.
tapio.lehtonen@iki.fiajk@debian.org