Huomaa: Alkuperäinen sivu on tätä suomennosta uudempi.

Mitä "vapaa" tarkoittaa? tai Mitä käsite Free Software tarkoittaa?

Huomaa: helmikuussa 1998 eräs ryhmä alkoi työskennellä termin "free software" ("vapaa ohjelmisto") korvaamiseksi termillä "Open Software" ("avoin ohjelmisto"). Molemmat sanat tarkoittavat pääpiirteissään samaa asiaa.

Monet, jotka eivät ole tutustuneet vapaisiin ohjelmistoihin, eivät täysin ymmärrä, miksi sanaa "vapaa" ("free") käsitteessä "vapaa ohjelmisto" käytetään tavalla, johon he eivät ole tottuneet. Heille sana "free" tarkoittaa ilmaista. Sanakirjoissa sana "free" käännetään monella tavalla, useimmat merkitykset liittyvät vapauteen ja pakottamattomuuteen. Kun me puhumme vapaista ohjelmistoista, tarkoitamme yleistä vapautta, ei maksuvapautta.

Ohjelmisto, jota saa käyttää ilmaiseksi, ei välttämättä ole lainkaan vapaa. Sitä ei ehkä saa jakaa eteenpäin, ja on melko varmaa, että sitä ei saa parannella. Ilmaiseksi lisensoitu ohjelmisto on useimmiten markkinointikampanjan ase, jolla markkinoidaan jotain vastaavaa tuotetta tai yritetään saada pienempi kilpailija konkurssiin. Ei ole mitään takeita sille, että ohjelmisto on myös tulevaisuudessa maksuton tai "vapaa".

Aidosti vapaa ohjelmisto on aina vapaata. Ohjelmistoja, jotka on tehty yleisomistukseen ("public domain"), voidaan käyttää vapauttamattomissa ohjelmissa. Siitä seuraa, että parannukset eivät tule yhteisölle yleiseksi hyväksi. Jotta ohjelmisto säilyisi vapaana, täytyy ohjelmiston olla laillisesti suojattua ja lisensoitua.

Maallikolle ohjelmisto on joko vapaata tai vapauttamatonta, mutta valitettavasti todellisuus on huomattavasti monimutkaisempaa. Jotta ymmärtäisimme, mitä tarkoitetaan kutsumalla ohjelmistoa "vapaaksi", meidän täytyy piipahtaa ohjelmistolisenssien maailmaan.

Tekijänoikeussuoja, "copyright", on tapa suojata sen henkilön oikeuksia, joka on luonut tietyn tyyppisen teoksen. Useimmissa maissa (mm. Suomessa), teokset, kuten ohjelmistot, saavat teossuojan automaattisesti. Lisenssin avulla tekijä antaa toisille oikeuden käyttää hänen luomustaan (tässä tapauksessa ohjelmistoa) sellaisella tavalla, minkä hän hyväksyy. Tekijällä on oikeus määritellä lisenssi, jonka mukaan ohjelmistoa voi käyttää. Tekijänoikeussuojasta saa lisätietoja, ks. http://www.copyright.gov/ tai suomeksi Jukka Korpelan kotisivujen alta.

Luonnollisesti eri oloissa tarvitaan erilaisia lisenssejä. Ohjelmistoyritykset yrittävät suojata kilpailuetujaan jakamalla vain käännettyä koodia (ei ihmisen luettavissa) ja asettamalla useita rajoituksia ohjelmiston käytölle. Se, mitä vapaiden ohjelmistojen tekijät puolestaan tavallisesti yrittävät saavuttaa, on jokin seuraavien asioiden yhdistelmistä:

Monet kirjoittavat omia lisenssejään. Tätä pitäisi kaihtaa, koska vaikutukseltaan halutun kirjoittamisessa on useita hiuksenhienoja yksityiskohtia. Aivan liian usein sanankäyttö on monimerkityksistä, tai asetetaan ristiriitaisia ehtoja. Oikeudessa pitävän lisenssin kirjoittaminen on vielä vaikeampaa. Onneksi on jo olemassa kirjoitettuna joitain lisenssejä, jotka tuottavat oletettavasti halutun vaikutuksen.

Kolme laajimmin käytettyä lisenssiä ovat:

Eräitä alakohtia, joissa nämä lisenssit yhtenevät:

Vaikuttaa siltä, että viimeinen alakohta, joka sallii ohjelmiston myynnin rahasta, olisi vapaiden ohjelmistojen perusajatusta vastaan, mutta se onkin oikeastaan yksi sen vahvoista puolista. Koska lisenssi sallii vapaan jakelun, se tarkoittaa sitä, että heti kun ohjelmiston saa käsiinsä, sitä voi itse vapaasti jakaa edelleen, jopa yrittää myydä. Perusajatuksena on se, että elektronisten ohjelmistokopioiden tekeminen on miltei ilmaista. Tarjonta ja kysyntä pitävät kustannukset kurissa. Jos on käytännöllistä jaella suurta ohjelmistoa tai ohjelmistokokoelmaa jonkun tallennusvälineen, vaikkapa CD:n, avulla, voi myyjä vapaasti pyytää siitä haluamansa maksun. Jos voittomarginaali on liian suuri, tulee uusia myyjiä markkinoille, ja kilpailu tuo hinnan alas. Tästä johtuen voi täyden Debianin CD-jakelun ostaa vain muutamalla eurolla.

Siitä huolimatta, että vapaa ohjelmisto ei ole täysin rajoittamatonta (vrt. yleisomistuksessa (public domain) olevat), se joustaa käyttäjien tarpeiden mukaan samalla, kun se suojaa tekijänsä oikeudet. Tämä on todellista vapautta.

Debian-projekti tukee vahvasti vapaita ohjelmistoja. Koska ohjelmistot käyttävät useita erilaisia lisenssejä, on kehitetty joukko suuntaviivoja, Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeistot (DFSG), jotta saataisiin riittävä määritelmä vapaille ohjelmistoille. Ainoastaan sellaiset ohjelmistot, joiden lisenssi on DFSG:n mukainen, sallitaan mukaan Debianin pääjakeluun.