Varoitus! Tämä suomennos on liian vanha, katso mieluummin alkuperäistä sivua.

Tietoa Debianista

MITÄ Debian oikeastaan on?

Debian-projekti on ryhmä yksilöitä, joilla on yhteinen tahto tehdä vapaa käyttöjärjestelmä. Tämä käyttöjärjestelmä, jonka olemme luoneet, on nimeltään Debian.

Käyttöjärjestelmä on valikoima ohjelmia ja työkaluja, joiden avulla tietokonettasi voi käyttää. Käyttöjärjestelmän sydän on ydin (kerneli), joka on kaikkein perustavalaatuisin ohjelma tietokoneessa. Se jakaa järjestelmän resursseja ja antaa sinun käynnistää muita ohjelmia.

Debian-järjestelmät käyttävät nykyään Linux-ydintä tai FreeBSD-ydintä. Linux on ohjelmisto, jonka Linus Torvalds alun perin loi, ja jota tuhannet ohjelmoijat ympäri maailmaa ylläpitävät. FreeBSD on käyttöjärjestelmä, joka sisältää ytimen ja muuta ohjelmistoa.

Kuitenkin Debianiin on kehitteillä myös tuki useammille ytimille, ensisijaisesti Hurdille. Hurd on kokoelma palvelimia, jotka toimivat mikroytimen (kuten Mach) päällä toteuttaen tarvittavat palvelut. Hurd on vapaa ohjelmisto, jota kehittää GNU-projekti.

Huomattava osa perustyökaluista, jotka täydentävät käyttöjärjestelmää, on peräisin GNU-projektista; siitä nimet GNU/Linux, GNU/kFreeBSD ja GNU/Hurd. Nämä työkalut ovat myös vapaita.

Ihmiset haluavat luonnollisesti sovellusohjelmistoja: ohjelmia, jotka auttavat heitä tekemään haluamaansa, oli se sitten dokumentin kirjoitusta liike-elämän tarkoituksiin, pelin pelaamista tai ohjelmiston kirjoitusta. Debianissa on yli 59000 pakettia (valmiiksi käännettyjä ohjelmistoja pakattuna mukavaan muotoon helppoa asennusta ajatellen), pakettienhallinta (APT) ja muita työkaluja, jotka tekevät mahdolliseksi hallita tuhansia paketteja tuhansilla tietokoneilla yhtä helposti kuin yksittäisen sovelluksen asentaminen. Ja nämä kaikki ovat vapaita.

Kaikki toimii kuin kerrostalo. Peruskivenä on ydin. Sen yläpuolella ovat kaikki perustyökalut. Seuraavassa kerroksessa on kaikki ohjelmat, joita ajetaan tietokoneessasi. Ylimpänä kerrostalossa on Debian - huolellisesti organisoiden ja sovittaen kaiken toimimaan yhdessä.

Siis kaikki on vapaata?

Ihmettelet ehkä: miksi ihmeessä joku haluaa tuhlata tunteja omaa aikaansa, kirjoittaa ohjelmistoja, paketoi ne huolellisesti, ja sitten antaa pois kaiken? Vastauksia on yhtä erilaisia kuin osallisia henkilöitäkin. Jotkut haluavat auttaa toisia. Monet kirjoittavat ohjelmia oppiakseen tietokoneista. Yhä useammat haluavat välttää ohjelmistojen paisuneita kustannuksia. Kasvava joukko osallistuu toimintaan kiitokseksi niistä kaikista vapaista ohjelmistoista, joita he ovat saaneet muilta. Akateemisessa maailmassa monet luovat vapaita ohjelmistoja, jotta he saisivat tutkimustuloksensa julki suurelle yleisölle. Yritykset auttavat vapaiden ohjelmistojen kehityksessä saadakseen sananvaltaa siihen, miten niitä kehitetään - nopeammin ei voi uutta toiminnallisuutta tuottaa kuin toteuttamalla sen itse! Tietenkin on monia, joiden mielestä tämä on yksinkertaisesti hauskaa.

Debian on niin omistautunut vapaille ohjelmistoille, että meidän mielestämme oli paikallaan kirjoittaa jonkinlainen dokumentti siitä. Näin syntyi yhteisösopimuksemme.

Huolimatta siitä, että Debian uskoo vapaisiin ohjelmistoihin, on tilanteita, joissa jotkut haluavat käyttää tai joutuvat käyttämään epävapaita ohjelmistoja koneissaan. Debian tukee tätä mahdollisuuksien mukaan. Yhä kasvavalla kokoelmalla paketteja on ainoana tehtävänään epävapaiden ohjelmistojen asennus Debian-järjestelmään.

Puhutaan ilmaisuudesta, mutta CD-levythän/verkkoyhteys maksavat rahaa.

Kysyt ehkä itseltäsi: Jos ohjelmisto on kerran ilmaista, miksi minun pitää maksaa toimittajalle CD-levystä tai palveluntarjoajalle verkkoyhteydestä?

Kun ostat levyn, maksat jonkun levyjen valmistukseen käyttämästä ajasta ja sijoitetusta rahasta sekä otetusta riskistä (siinä tapauksessa, että levyt eivät myisi lainkaan). Toisin sanoen maksat fyysisestä mediasta, jolla ohjelmisto toimitetaan, etkä itse ohjelmista.

Käyttäessämme englannin kielen sanaa "free", tarkoitamme vapautta, ei ilmaisuutta. Voit lukea lisää siitä mitä me tarkoitamme "vapailla ohjelmilla" ja mitä Free Software Foundation sanoo aiheesta.

Useimmat ohjelmistot maksavat satoja euroja. Kuinka voitte antaa pois omanne?

Voisi kysyä paremminkin: kuinka ohjelmistoyritykset kehtaavat ottaa niin paljon maksuja vastaan? Ohjelmiston valmistus ei ole autonvalmistusta. Kun olet tehnyt yhden kopion ohjelmistostasi, miljoonien lisäkopioiden tekemisen tuotantokustannukset ovat hyvin pieniä (siihen, että Microsoftilla on niin monta miljardia pankissa, on syynsä).

Katso asiaa toiselta puolen: jos sinulla olisi loputtoman paljon hiekkaa saatavilla takapihallasi, oletettavasti haluaisit lahjoittaa hiekkaa muillekin. Olisi aika tyhmää tilata ja maksaa kuorma-auto rahtaamaan sitä muille. Varmaankin mieluummin antaisit muiden tulla ja hakea sitä itse (mikä vastaa Debianin hakemista verkosta), tai he voisivat maksaa jollekulle kotiinkuljetuksesta (mikä taas vastaa CD:n ostamista). Näin juuri Debian toimii, ja tämän takia useimmat CD/DVD-levyt ovat niin halpoja (noin 20 euroa neljästä DVD-levystä).

Debian ei saa rahaa myydyistä rompuista. Samalla rahaa tarvitaan kattamaan kuluja kuten debian.org-aluenimi ja laitteistot. Siksi pyydämme sinua ostamaan joltakin CD-toimittajalta, joka lahjoittaa osan ostosummastasi Debianille.

Mitä laitteita tuetaan?

Debian toimii suosituimmissa henkilökohtaisissa tietokoneissa mukaan lukien useimmat vanhemmat mallit. Jokainen uusi Debianin julkaisu tukee yleensä useampaa tietokonearkkitehtuuria. Täydellinen lista tällä hetkellä tuetuista arkkitehtuureista löytyy vakaan julkaisutiedoista.

Useimpia tavallisia lisälaitteita tuetaan. Jos haluat varmistua, että kaikkia koneeseesi liitettyjä laitteita tuetaan, lue Linux Hardware Compatibility HOWTO.

Muutamat yritykset hankaloittavat laitteidensa tukea, koska he eivät paljasta näiden teknisiä tietoja. Siksi voi olla mahdotonta käyttää heidän laitteitaan GNU/Linuxin kanssa. Jotkin yritykset tarjoavat epävapaita ajureita, mutta se on ongelmallista, koska nämä yritykset saattavat lopettaa toimintansa tai lopettaa niiden laitteiden tukemisen, joita käytät. Suosittelemme, että ostat laitteistosi ainoastaan sellaisilta valmistajilta, jotka tarjoavat vapaat ajurit tuotteillensa.

Etsin lisätietoja.

Vilkaise FAQ:iamme (usein esitetyt kysymykset vastauksineen).

En ole vieläkään vakuuttunut.

Mitäpä sinä meidän puheistamme -- kokeile Debiania itse. Koska kiintolevytila on halventunut, sinulla luultavasti on noin 2 gigatavua tuhlattavaksi Debianin kokeilemiseen. Jos et halua tai tarvitse graafista käyttöliittymää, 600 megatavua riittänee. Debian voidaan helposti asentaa tähän ylimääräiseen tilaan, ja se voi toimia nykyisen käyttöjärjestelmäsi ohessa. Jos tarvitset lisätilaa, voit poistaa yhden käyttöjärjestelmistäsi (kun olet nähnyt Debian-järjestelmän voiman, olemme varmoja, ettet ainakaan Debiania poista).

Koska uuden käyttöjärjestelmän kokeilu vie osan arvokasta aikaasi, on varautunut suhtautumisesi ymmärrettävää. Siksi olemme koonneet listan Debianin eduista ja haitoista. Tämän pitäisi auttaa sinua päättämään, onko kaikki vaivan arvoista. Toivomme, että arvostat suoraa vilpittömyyttämme ja rehellisyyttämme.

Miten saan Debianin käsiini?

Suosituinta on asentaa Debian rompulta, jollaisen voit ostaa median hinnalla monilta CD-toimittajiltamme. Jos sinulla on nopea Internet-yhteys, voit imuroida ja asentaa Debianin suoraan Internetistä.

Katso sivultamme Debianin hakemisesta tarkempia tietoja.

Jollet ole jo sitä tehnyt, sinun pitäisi ensiksi lukea Linux Hardware Compatibility HOWTO-ohje.

Älä unohda katsoa luetteloa tarjoamistamme paketeista (toivottavasti et hämmenny suuresta määrästä).

En osaa asentaa tätä kaikkea itse. Mistä saan tukea Debianiin?

Saat opastusta lukemalla ohjeita, jotka ovat saatavilla www-sivustolla ja paketeissa, jotka voit asentaa järjestelmääsi. Voit myös ottaa meihin yhteyttä postilistoilla tai IRCin kautta. Voit jopa palkata konsultin tekemään työn.

Katso käyttöohje- ja tuki-sivuilta lisätietoja.

Keitä te kaikki oikeastaan olette?

Debiania tuottaa lähes tuhat aktiivista, vapaa-aikanaan vapaaehtoisesti auttavaa kehittäjää maailman eri kolkissa. Harvat kehittäjät ovat koskaan tavanneet toisiaan henkilökohtaisesti. Kommunikointi tapahtuu pääasiassa sähköpostitse (postituslistoillamme lists.debian.org:ssa) ja irc.debian.org:in IRC-kanavan #debian kautta.

Debian-projektilla on huolellisesti organisoitu rakenne. Voit tarkastella tarkemmin miltä Debian näyttää sisältä selailemalla kehittäjien nurkkausta.

Kuka käyttää Debiania?

Vaikkakaan tarkkoja tilastoja ei ole saatavilla (koska Debian ei vaadi käyttäjiään rekisteröitymään), on vahvoja todisteita siitä, että Debiania käyttää laaja valikoima organisaatioita, suuria ja pieniä, kuin myös monet tuhannet yksityishenkilöt. Vilkaise Kuka käyttää Debiania? -sivuamme, jolta löydät listan merkittävistä organisaatioista jotka ovat lähettäneet lyhyen kuvauksen siitä, kuinka ja miksi he käyttävät Debiania.

Miten tämä kaikki alkoi?

Debian-projektin aloitti Ian Murdock elokuussa 1993 uutena jakeluna, jota kehitettäisiin avoimesti, Linuxin ja GNU:n hengessä. Debianin tarkoitus oli olla huolellisesti ja omantunnontarkasti koottu, ja ylläpidetty ja tuettu yhtä huolella. Kaikki alkoi pienestä, tiivistä ryhmästä vapaiden ohjelmien hakkereita, joka asteittain kasvoi suureksi, hyvin organisoiduksi kehittäjien ja käyttäjien yhteisöksi. Katso täältä tarkempi historia.

Koska useat ovat kysyneet; Debian lausutaan englanniksi lähes samoin kuin suomeksi. Nimi juontaa juurensa Debianin luojien, Ian Murdockin ja hänen vaimonsa, Debran, etunimistä.